Jälkihuollossa olevan nuoren opiskelupolku toisen asteen oppilaitoksessa ja sen tuki ja turvaaminen, Satakunnan HVA, Sujuvat palvelut valmennus, (RRP, P4, I1)

Jälkihuollon asiakkailla (18–22 ikävuotta) on muita nuoria enemmän haasteita opinnoissaan. Toisella asteella opiskelevilla jälkihuollossa olevilla nuorilla on erilaisten haasteiden vuoksi suurempi riski keskeyttää opinnot. Yhteistyö eri viranomaisten välillä on osin puutteellista ja jäsentymättä. Tavoitteena on, että nuoren kokemus opiskelupolusta selkiytyy ja hän kokee saavansa tukea ja tunnistaa tukimahdollisuuksia.  

Nuoret, joilla on toimivia sosiaalisia suhteita  sekä mielekästä toimintaa, kokevat enemmän itsensä osaksi yhteiskuntaa. Koska jälkihuoltoikäiset eivät saa aina tarvitsemaansa tukea omasta lähipiiristään tai tukiverkostot ovat muuten heikkoja, on eri ammattilaisten tuki tärkeää. Kontaktit sosiaalipalveluihin voivat olla nuorelle myönteinen tapahtuma.

Jälkihuollon asiakkaina olevilla on havaittu koulunkäynnin vaikeuksia ja koulupudokkuutta säännöllisesti sosiaaliohjaajan tai - työntekijän tapaamisten yhteydessä. Säännöllinen yhteistyö erityisesti toisen asteen opiskelijoiden kohdalla oppilaitoksen kanssa on ollut hajanaista. Oppilaitoksissa ei useinkaan tiedetä, että opiskelija on jälkihuollon asiakas ja yhteydenotto sosiaalipalveluihin on ollut vähäistä. Kaikki toiminta ja yhteistyö tapahtuu kuitenkin vain nuoren luvalla. Näistä lähtökohdista yhteistyölle on kaivattu raameja ja säännöllisyyttä sekä havaittu tehostamisen tarvetta prosesseissa.

Jälkihuollon asiakasraati on ollut mukana tuomassa esiin opiskeluun liittyviä haasteita ja lisänneet näin eri ammattilaisten ymmärrystä. Lisäksi yhteistyön merkitystä ja luvan myöntämistä siihen, on nostettu esiin myös nuorille. Jälkihuollon asiakkailla voi olla moninaisia haasteita opintoihinsa liittyen kuten jaksaminen, väärä ala, motivaatio, taloudelliset haasteet tai opiskelun vaikeus. Tästä johtuen tarvitaan toisinaan moniammatillista tukea ja tarvetta on ollut saada eri osaajat nuoren tueksi. 

Jotta riittävä ja oikea-aikainen tuki olisi nuorella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjolla, on yhtenä yhteistyön edellytyksenä muodostaa tarvelähtöiset oppilaitospalaverit, johon kootaan kaikki tarvittavat ammattilaiset nuoren toiveiden mukaisesti ja kartoitetaan juurisyyt. Nuoren tukemiseksi on tärkeää, että tuen tarpeet ja tukimuodot kirjataan, tehdään suunnitelma sekä päätetään myös jatkoseurannasta.

Jälkihuollon asiakkaat ovat iältään alle 23-vuotiaita nuoria, joilla on taustallaan sijaishuollon asiakkuus tai pitkä avohuollon sijoitus. Kehittämistyön kohteena on asiakkaat, jolloin heidän tilanteensa ja taustansa ymmärtäminen on tärkeää. Jälkihuollon nuorilla on moninaisia haasteita niin perhesuhteissaan kuin tukiverkostoissa muutenkin. Koulunkäynnin sujuvuuteen vaikuttavia seikkoja on moninaisesti.

Asiakasraadille tehdyn kyselyn perusteella lupaa jälkihuollon ja oppilaitoksen yhteistyölle ei ollut kysytty suurimmalta osalta opintojen aikana. Asiakasraadin vastauksien tuloksissa saattoi näkyä se, ettei suuri osa opiskellut juuri vastaushetkellä toisella asteella. Eroavaisuutta kyselyn vastauksissa tuli nimenomaan opintojen keskeyttämistä harkinneissa, jossa asiakasraadin vastauksissa tuli merkittävästi suurempi osa vastauksia keskeyttämistä harkinneissa.   

Lupaa kouluyhteistyöhön on kysytty vähäisesti. Luvan antaisi kuitenkin suurin osa nuorista. Läsnäolopalaverit ovat toivotuin yhteistyön muoto.  Suurimpina haasteina ovat elämäntilanne ja mieliala sekä unirytmi. Suuri osa vastaajista kokee, että kouluasioista on keskusteltu kuitenkin riittävästi jälkihuollossa.