• Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
• Tavoitteena on muun muassa nostaa työllisyysastetta, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
• Näitä osioita toteutetaan Suomessa hyvinvointialueilla. Rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä Next Generation EU. Hanketta hallinnoi Suomessa STM ja koordinoi THL.
Asiakasryhmämme asiakkailla saattaa olla pitkiäkin aikoja edellisestä työkokemuksestaan. Pitkät työttömyys-, sairausloma-, työkyvyttömyys- ja kuntoutusjaksot nostavat rimaa hakeutua töihin ja asiakkaiden oma pystyvyyden tunne ja itsetunto ovat usein heikentyneet.
Työllisyyden hoitaminen on erotettu Suomessa hoitotyöstä. Sairautta hoidettaessa unohdetaan herkästi ottaa huomioon työikäisen toiveet ja tavoitteet työstä. Myös työelämän vaatimukset ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Jokaisen työnhakijan odotetaan olevan monipuolisia osaajia; korkeasti koulutettuja, reippaita ja sosiaalisesti taitavia. Työnkuviin on usein sisällytetty mosaiikki erilaisia työtehtäviä, joiden hoitaminen vaatii tekijältään monen liikkuvan osan yhtäaikaista hallintaa.
Kohderyhmämme asiakkailla (psykoosityöryhmän asiakkaat) ja muillakin, joilla sairaus tai vamma heikentää työkykyä, on kuitenkin mahdollisuus löytää juuri omalle työkyvylleen soveltuvaa työtä. Työkyky on aina suhteessa työtehtävään ja IPS-työhönvalmennuksen tavoite on löytää täsmätyökyky, jossa tekijän työkyky on juuri sopiva suhteessa työtehtäviin. Projektin tavoitteena on myös tuoda työ osaksi hoitoa ja kuntoutusta ja vähentää mielenterveydenhäiriöihin liittyvää stigmaa.
• Tuetun työllistymisen IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.
Varhan IPS-kehittämisprojekti toteutettiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon psykoosilinjalla:
-Hankekautena työryhmiksi valikoitui Turun psykoosi- ja bipolaarityöryhmä, Turun kuntoutustyöryhmä, Salon, Kaarinan, Liedon, Uudenkaupungin ja Raision työryhmät.
Kohderyhmänä toimivat vaikeisiin mielenterveydenhäiriöihin sairastuneet asiakkaat, psykoosityöryhmien ammattilaiset, työnantajat ja muu verkosto, kuten TE-palvelut.
Moniammatillisiin työryhmiin kiinnittyminen on ollut oleellista asiakasohjauksen ja laadukkaan asiakaspalvelun näkökulmasta. Työryhmät ovat ottaneet työhönvalmennuksen positiivisin mielin uudeksi työkaluksi palveluvalikoimaan.
Asiakkaat ovat hyvin motivoituneita ja muutos näkyy jo siinä vaiheessa kun mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut. Potilas muuttuu työhönvalmennuksessa työtä etsiväksi asiakkaaksi, joka jo itsessään voi luoda muutosta itsetuntoon ja käsitykseen omasta kyvykkyydestä. Toimintamalli on voimavarakeskeinen ja jokaisen osaaminen ja potentiaali löydetään ja valjastetaan käyttöön.
Palautekyselyiden tulokset kertovat, että IPS-työhönvalmennus koetaan työryhmissä erittäin hyväksi, ja palaute on kauttaaltaan ollut hyvää niin asiakkailta, ammattilaisilta kuin työnantajiltakin.
Asiakasosallisuus:
Asiakasosallisuutta ollaan toteutettu asiakaspalautteen lisäksi asiakasraadin muodossa, jossa kehityksen kohteeksi nousi psykiatrisen tiimin kanssa näkyvämmin tehtävä työ. On tärkeää, että asiakas ymmärtää IPS-työhönvalmentajien olevan osa hoitotiimiä, jolloin heidän ei tarvitse pohtia työhönvalmentajien kohdalla sitä mitä kertovat esimerkiksi sairaudestaan. Työhönvalmennuksessa ei kuitenkaan koskaan edetä diagnoosi edellä. Palautteen jälkeen olemme lisänneet ns. kolmikantatapaamisia, joissa tavataan omahoitajan kanssa yhdessä asiakasta. Näin myös omahoitajien tieto ja ymmärrys IPS-työhönvalmennuksesta lisääntyy.
Asiakasraati ei nähnyt vertaistuellista ryhmätoimintaa tarpeelliseksi, mutta väljästi järjestettävät kokoontumiset koettiin hyväksi ideaksi. Elokuussa -24 järjestettiin kaikille halukkaille IPS-työhönvalmennukseen osallistuneille asiakkaillemme yhteinen pikniktapahtuma. Tapaamista ohjasi kokemusasiantuntija, jolloin oli mahdollista saada objektiivista palautetta asiakkailta työvalmennuksesta. Tapaamisella oli mahdollisuus vaihtaa kokemuksia muiden työhönvalmennukseen osallistuvien kesken. Jälkikäteen pohdittuna olisi pitänyt eriyttää piknik-tapahtuma ja kokemusasiantuntijan ohjaama ryhmä, jolloin kehittämisenkohteita olisi voinut nousta helpommin esille, mutta se ei ollut ajankäytöllisesti enää mahdollista.
Juurruttamisen myötä olisi hienoa jos IPS-työhönvalmennusta saanut asiakas voisi tulevaisuudessa kouluttautua Varhan omaksi kokemusasiantuntijaksi, jolloin hän voisi toimia IPS-työhönvalmentajien apuna vaikka asiakastapaamisissa. Olisi myös luonnollista siinä kohtaa järjestää säännöllisiä vertaisryhmiä asiakkaille kokemusasiantuntijaa hyödyntäen.
