Toimintamallin ydinsisältö
Vuonna 2023–2024 toteutettiin pilotti, jossa tarjottiin etäpalveluja omaishoitajille ja hoidettaville. Pilotin tavoitteena oli parantaa omaishoitajien elämänlaatua ja jaksamista. Palveluun kuului etäsairaanhoitajan ja etälääkärin tuki, ja pilotti toteutettiin Uudessakarlepyyssä, Luodossa, Pedersöressä ja Pietarsaaressa. Pilottiin osallistui 19 omaishoitajaa ja yhteensä 38 henkilöä mukaan lukien hoidettavat. Suurin osa hoidettavista kuului palkkioluokkiin 2 ja 3 ja puolet heistä kärsi muistisairaudesta tai muistiongelmista. Sairaanhoitajan ja lääkärin palvelu toteutettiin pilotissa ostopalveluna. Etäsairaanhoitaja oli tavoitettavissa arkisin klo 10–14 ja etälääkäri osallistui kartoituskeskusteluihin pilotin alussa ja lopussa, sekä oli tavoitettavissa sairaanhoitajan konsultaatioihin. Tarvittaessa sairaanhoitaja järjesti yhteyden terveyskeskukseen niin, ettei asiakkaan tarvitsi itse ottaa yhteyttä hoidon tarpeen arviointiin uudestaan. Pilotin aikana osalla osallistujista lisääntyi tarve sairaanhoitopalveluille perussairauksien pahenemisen vuoksi, vaikka yli puolet ei ollut käyttänyt palveluja ennen pilottia tai sen aikana.
Omaishoitajien kokemukset pilotista olivat pääosin myönteisiä. Palvelun saatavuus arvioitiin hyväksi, ja osallistujat kokivat turvallisuuden tunteen lisääntyneen. He arvostivat sitä, että sama yhteyshenkilö hoiti asioita, mikä helpotti yhteydenpitoa. Lisäksi he toivoivat, että jatkossa olisi mahdollista olla yhteydessä samoihin henkilöihin terveyskeskuksessa. Myös tiedonsaanti sairauteen liittyvissä kysymyksissä koettiin hyödylliseksi. Takaisinsoitto, jossa sairaanhoitaja soitti takaisin, jos ei voinut vastata heti, nähtiin toimivana ratkaisuna.
Pilotin tulosten perusteella esitetään malli, jossa omaishoitajille tarjotaan tukea yhden yhteyspisteen kautta. Mallissa pilotin omaisesti palvelu olisi integroitu hyvinvointialueen omaan toimintaan. Mallissa hyvinvointialueen muistineuvoja ja seniorineuvoja tekevät yhteistyötä omaishoitajien ja hoidettavien tukemiseksi. Muistineuvoja toimii yhteyshenkilönä muistisairaiden hoidossa, kun taas seniorineuvoja vastaa omaishoitajien terveystarkastuksista ja tukee heitä muiden sairauksien hoidossa. Jos tarvitaan terveyskeskuksen palveluja, neuvoja järjestää siirtymisen ilman uutta hoidon tarpeen arviointia.
Nykytilanteessa omaishoitajien yhteydet muistineuvojiin ja seniorineuvojiin eivät ole järjestelmällisiä. Muistineuvojat tekevät selvityksiä, seurantakäyntejä ja heillä on myös mahdollisuus konsultoida geriatria. Geriatrit toimivat alueilla, joissa tehdään diagnostiikkaa, mutta resurssit vaihtelevat. Seniorineuvojilla ei ole omaa lääkäriä, mutta he voivat konsultoida tarvittaessa lääkäriä esimerkiksi laboratoriovastausten tai lääkemääräysten osalta. Omaishoitajien terveystarkastukset tehdään joka toinen vuosi seniorineuvojien toimesta, mutta niiden varaaminen on omaishoitajan vastuulla.
Resurssit ovat tällä hetkellä hajanaisia ja riittämättömiä mallin toteuttamiseen. Resurssien uudelleenjärjestäminen vaatisi laajoja toimenpiteitä ja resurssien uudelleenjärjestämistä. Seitsemässä kunnassa ei ole seniorineuvojaa kokoaikaisesti ja osa neuvojista työskentelee myös terveyskeskuksen vastaanotolla. Pilotissa mukana ollut sairaanhoitaja hoiti 19 omaishoitoparia, mutta laskelmien mukaan hän olisi voinut hoitaa jopa 100 paria kuukaudessa. Resurssitarpeen arviointi on haastavaa, koska vertailukelpoista toimintaa ja laskentamalleja ei ole.
