Geneerinen digituen toimintamalli - Oma Häme (RRP, P4, I2)

Yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutukset digipalveluihin ja digituen tarpeeseen

Yhteiskunta on viime vuosien aikana digitalisoitunut kiihtyvällä tahdilla ja digiosaaminen on uusi kansalaistaito. Erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt – kuten digitalisaation nopeus, väestön digikyvykkyyden vaihtelu, lainsäädännön vaatimukset, taloudelliset paineet, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen sekä yhteistyön tarve – ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat jatkossakin merkittävästi digipalveluiden kehittämiseen, niiden määrän lisääntymiseen ja sitä kautta syntyvään digituen tarpeeseen. Näihin ilmiöihin vastaaminen edellyttää jatkuvaa palveluiden kehittämistä, digituen muotojen monipuolistamista tuen tarpeeseen vastaamiseksi ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Politiikan ja taloudellisen tilanteen vaikutus hyvinvointialueiden palveluihin ja niiden kehittämiseen

Politiikka vaikuttaa hyvinvointialueiden palveluiden kehittämiseen ainakin lainsäädännön, rahoituksen ja yhdenvertaisuustavoitteiden kautta. Lainsäädäntö ohjaa digipalveluiden kehittämistä sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa asettamalla velvoitteita saavutettavuudesta, neuvonnasta, yhdenvertaisuudesta ja tietoturvasta. Nämä vaatimukset ohjaavat palveluiden suunnittelua, toteutusta ja jatkuvaa kehittämistä. Tiukka taloudellinen tilanne vaikuttaa hyvinvointialueiden palveluiden tarjontaan. Resurssien niukentuessa palveluita joudutaan priorisoimaan, palvelukanavia kehittämään sekä palveluiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämään, jotta yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa turvataan. Palveluiden digitalisointi ja toimintamallien uudistaminen ovat keskeisiä keinoja vastata talouden haasteisiin. 

Kulttuuristen ja sosiaalisten ilmiöiden vaikutus digipalveluiden käyttöön ja digituen tarpeeseen

Kulttuuriset ja sosiaaliset ilmiöt vaikuttavat digipalveluiden käyttöön ja digituen tarpeeseen monin tavoin: ne määrittävät, kenellä on valmiudet ja mahdollisuudet käyttää digipalveluita, millaista tukea tarvitaan ja miten palvelut tulisi suunnitella, jotta ne olisivat nyt ja jatkossa aidosti saavutettavia ja yhdenvertaisia kaikille.

Digipalveluiden käyttöohjeiden tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä.

Digituen tulee olla helposti löydettävää.

Digituki-käsite tulee avata.

Geneerinen digituen toimintamalli on suunniteltu sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ammattilaisten että asiakkaiden / alueen asukkaiden digiosaamisen lisäämisen, digipalveluiden tunnistamisen ja niiden käytön tukemisen yhteen kokoavaksi välineeksi.

Digituen kohteina olevien ammattilaisten ja asiakkaiden/asukkaiden tulee ymmärtää, mitä digituella tarkoitetaan, mitä se sisältää ja mistä sitä saa. Hyvinvointialueen digituki kohdistuu omien digitaalisten palveluiden käyttöönottoon ja käyttöön annettavaan tukee. Ammattilaisten tarvitseman tuen tarve on selvinnyt ammattilaisille järjestetyllä asiakasrajapinnan digipalveluita esittelevällä kiertueella. Asiakkaiden tarvitsema tuki ilmenee runsaina kysymyksinä moniin eri palveluihin liittyen tapahtumissa ja tilaisuuksissa, joissa digipalveluja on käyty esittelemässä asiakkaille.

Toimintamallin kehittämisen projektin aikana  hyödynnettiin muun muassa aiheeseen liittyvistä tutkimuksista saatua tietoa hyvinvointialueella käytännön työssä kokemuksen tuottamaa tietoa sekä kerättyä tilastotietoa digipalveluiden käytön määrästä, palveluiden käyttöönottamista estävistä tai hidastavista asioista, digipalveluiden käytön haasteista ja käyttöä edistävistä tekijöistä. Myös muiden hyvinvointialueiden kokemuksia vastaavien palveluiden tuottamisesta hyödynnettiin. 

Projektin loppupuolella tehtiin vielä hyvinvointialueen ammattilaisille kysely digiosaamiseen ja digipalveluiden tuntemiseen liittyen. Tulosten perusteella voidaan kohdentaa ammattilaisten tukea ja tarpeen mukaan suunnitella uusia digituen toteuttamisen muotoja.