Etelä-Savon Sähköinen perhekeskus (RRP, P4, I1)

Etelä-Savon Sähköinen perhekeskus (RRP, P4, I1)

Sähköinen perhekeskus on perheiden, perhettä suunnittelevien, nuorten sekä ammattilaisten verkkopalvelu, joka tukee ja tuo näkyväksi alueen perhekeskustoimintaa

Toimintamallin nimi
Etelä-Savon Sähköinen perhekeskus (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Sähköinen perhekeskus on perheiden, perhettä suunnittelevien, nuorten sekä ammattilaisten verkkopalvelu, joka tukee ja tuo näkyväksi alueen perhekeskustoimintaa

Toteutuspaikka
Etelä-Savon hyvinvointialue, Kestävän kasvun Eloisa -hanke (RRP)
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Etelä-Savo
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Tekijä

Pia Karttunen

Luotu

Luotu

17.8.2023

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

19.12.2025
Ratkaisun perusidea

Sähköinen perhekeskus on DigiFinland Oy:n tuottama valtakunnallinen perhekeskustoiminnan asiointikanava.  Sähköisen perhekeskuksen sisällöt ja toiminnot tukevat asukkaita ja helpottavat löytämään koostetusti tietoa ja perhekeskustyöhön liittyviä fyysisiä ja sähköisiä palveluita. Sähköinen perhekeskus jakautuu kolmeen osioon: perhettä suunnittelevien ja perheiden Omaperhe, nuorille suunnattu Omahelpperi sekä  Ammattilaisen oma osio.

Omaperhe ja Omahelpperi ovat asukkaille suunnattuja verkkosivustoja, joista lapset, nuoret ja perheet voivat etsiä eri elämäntilanteisiin liittyvää tietoa, tukea ja palveluita. Omaperhe ja Omahelpperi koostuvat asiantuntijatiedosta, omahoito-ohjelmista sekä asukkaan ohjauksesta fyysisten ja sähköisten palveluiden pariin. Verkkosivustot kokoavat Digi- ja väestöviraston Palvelutietovarantoon (PTV) kuvattuja hyvinvointialueiden, kuntien, seurakuntien, 3. sektorin tarjoamia palveluja.

Ammattilaisosio on tarkoitettu kaikille lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville sote-, kunta-, seurakunta ja järjestötoimijoille. Ammattilaisosion tarkoitus on vahvistaa perhekeskustoimijoiden yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä ja eri hyvinvointialueiden välillä organisaatiosta riippumatta. Ammattilaisosio sisältää kansallisia ja alueellisia ohjeistuksia sekä laajasti tietoa erilaisista ajankohtaisista ilmiöistä. Ammattilaisten osiossa hallinnoidaan Omaperheen ja Omahelpperin tapahtumakalentereita sekä Omaperheessä näkyviä asukasmateriaaleja. Neuvonanto-toiminnallisuuden avulla ammattilaiset voivat saada tukea työhönsä tietyn alueen ammattilaiselta tai asiantuntijuuteen perustuen. Ammattilaishakemistosta löytää oman ja muiden alueiden ammattilaiset yhteystietoineen.

Etelä-Savossa Omaperhe otettiin käyttöön kesäkuun 2023 alussa, Omahelpperi tammikuussa 2024 ja Ammattilaisosio syyskuussa 2024.

Toimintaympäristö

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa ja kehittämistä toteutettiin osana Kestävän kasvun Eloisa -hanketta (RRP) vuosina 2023-2025. Toiminta-alueena on koko Etelä-Savo.

Sähköinen perhekeskus tukee ja tuo näkyväksi alueemme perhekeskustoimintaa. Perhekeskustoiminta kattaa ja yhteensovittaa lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, kuntien toimet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä järjestöjen ja seurakuntien tarjoamat palvelut ja tuen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat lapset, nuoret, perheet ja perhekeskustyön ammattilaiset.

Alueen asukkaat on osallistettu palvelun kehittämiseen mm.:

  • Palautteenkeruulla tapahtumissa ja verkossa
  • Alueellisella ja kansallisella käyttökokemuskyselyillä

Alueen ammattilaiset on osallistettu palvelun kehittämiseen mm.:

  • Verkostoyhteistyössä ja eri työryhmissä
  • Työpajoissa
  • Koulutuksissa
  • Käyttökokemuskyselyillä
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Resurssit:

Hankkeen käyttöönottoa ja kehittämistä on koordinoinut yksi projektikoordinaattori (1 htv / 100%). Ylläpitovaiheeseen siirryttäessä ylläpitoon riittää 40% työpanos. Lisäksi palvelun juurtuminen vaatii hyvinvointialueen johtotason ja henkilöstön sitoutumista. Muiden toimijoiden (kunnat, seurakunnat, järjestöt) panos palvelun jalkauttamiseen ja juurtumiseen on myös merkittävässä roolissa.  Palvelun jalkauttaminen on myös vaatinut pitkäjänteistä työtä. Palvelun juurtumiseen sekä omaksumiseen tulee varata riittävästi aikaa.

Liitteenä esimerkkejä ja tuloksia toimenpiteistä sekä viestinnästä.

Toimenpiteitä palvelun tunnettuuden lisäämiseen mm.:

  • Jalkautuminen laajasti Etelä-Savon kuntien tapahtumiin mukana Omaperhe ja Omahelpperin esitteet
  • Jalkautuminen hyvinvointialueen sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistäviin työryhmiin
  • Omaperhe-Palveluluukku-Perheneuvo -tarrat neuvolakorttikoteloihin ja asiakasohjaustilanteisiin
  • Jatkuva palvelusta viestiminen hyödyntäen eri viestintäkanavia: Eloisan verkkosivut, alueen paikallislehdet ja sosiaalinen media (Facebook, Instagram)

Toimenpiteitä käyttökokemusten keräämiseen mm.:

  • Omaperheen ja Omahelpperin alueelliset ja kansalliset käyttökokemuskyselyt
  • Omahelpperi työpajat nuorille
  • Säännölliset ammattilaisten käyttötuki-tilaisuudet sekä ajankohtaiskatsaukset
  • SPK -työpaja/koulutukset ammattilaisille perhekeskuspäivillä
  • Ammattilaisosion alueellinen pilotti
  • Perheiden kysely

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto toteutui hankkeen tavoitteiden ja suunnitellun aikataulun mukaisesti. 

Palvelun tunnettuuden lisäämiseksi on tehty runsaasti erilaisia toimenpiteitä yhteistyössä monen eri toimijatahon kanssa: Palvelun jalkautuminen erilaisiin tapahtumiin ja toimipisteisiin, palvelusta viestiminen (jatkuva somemainonta, esitteet ja materiaalit) sekä asiakasohjaustilanteet. Palvelun juurtuminen vaatii kaikkien toimijoiden sitoutumista yhdessä. Tämän varmistamiseksi on Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2026-2029 yhdeksi toimenpiteiksi kirjattu Sähköisen perhekeskuksen käyttö.  Sähköisen perhekeskuksen vaikutukset varhaisen tuen palveluihin on ensisijaisia mutta pitkäjänteisellä työllä palvelun vaikuttavuus näkyy raskaampien palvelutarpeiden vähenemisessä.

Sähköisen perhekeskuksen käyttömäärän lisääntyminen todentaa palvelun tunnettuuden lisääntymistä. Kts. Omaperheen ja Omahelpperin kahden vuoden käyntimäärien moninkertaistuminen. Kuitenkin kävijämäärädatakeruun epätarkkuus (DigiFinland Power BI) on haasteena todellisen palvelukäytön todentamiseen: Etelä-Savossa Omaperheen evästeet hyväksyneiden käyttäjien määrä aikajaksolla 1.6.2023-18.12.2025 oli 6 209. Todellinen arvioitu kävijämäärä oli 86 926. Omahelpperin evästeet hyväksyneiden käyttäjien määrä aikajaksolla 1.1.2024-18.12.2025 oli 1720. Ammattilaisosion luvitettuja ammattilaisia kertyi ajalla 1.9.2024-18.12.2025 402 kappaletta. 

Palvelun vaikuttavuutta tulee todentaa alueella muillakin toimenpiteillä, kuten tehden somemarkkinoinnin seurantaa, omaEloisan digihoitopolkujen Omaperhe- ja Omahelpperi-linkitysten seurantaa sekä kustannus-hyötyanalyysin mukaisia mittauksia asiakasohjaus-tilanteissa. Myös kustannusvaikuttavuutta ja työajansäästöä voidaan mitata esimerkiksi seuraten Omaperheen ja Omahelpperin arvioitua vaikutusta asiakasohjauksessa ja -neuvonnassa käytettävään ammattilaisen työaikaan. Lisäksi  Ammattilaisosion ja Eloisan IDM-käyttöoikeusjärjestelmän välille toteutettu AD-integraatio sujuvoittaa ammattilaisten sisäänkirjautumista. Tämän odotetaan lisäävän palvelun käyttöä ammattilaisilla.

Tunnistettuja haasteita:

  • Viestinnän tehostaminen suoraan toimipisteisiin/yksiköihin (Eloisan toimipisteet, kuntien perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksiköt)
  • Lisätä ammattilaisten ymmärrystä SPK-kokonaisuuden läpileikkaavuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa
  • Ammattilaisten SPK-käytön aktivoituminen; AD-integraatio, ei kuitenkaan tavoita Eloisan ulkopuolisia organisaatioita

Hankkeen tuotoksena tehtiin Ammattilaisille Sähköisen perhekeskuksen toimintamallikuvaus, jonka tarkoituksena on lisätä ammattilaisten ymmärrystä palvelun käytöstä omassa työssään.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Riittävästä viestinnästä huolehtiminen
  • Perhekeskustoimijoiden osallistaminen kehittämiseen (sote-, kunta-, seurakunta- ja järjestötoimijat)
  • Asukkaiden osallistaminen palautteen antoon
  • Käyttökokemusten kerääminen ja vaikuttavuuden mittaaminen
  • Riittävät resurssit palvelun käyttöönottoon ja ylläpitoon
  • Johtotason ja ammattilaisten sitoutuminen palvelun juurruttamiseen
  • Toimintamalli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin, läpileikkaavasti yli palvelualue-rajojen.