Etelä-Savon hyvinvointialueen digitaaliset terveyspalvelut (RRP2, P4, I1)

Luotu 05.02.2025
Etelä-Savon hyvinvointialueen digitaaliset terveyspalvelut (RRP2, P4, I1)
Etelä-Savon hyvinvointialueen digitaaliset terveyspalvelut (RRP2, P4, I1)

Tiivistelmä

Digitaaliset terveyspalvelut on keskitetty hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö, joka vastaa terveydenhuollon ensilinjan kontakteista niin kiireettömillä Terveysneuvon chat- ja puhelinlinjoilla sekä kiireellisen hoidon arvioinnin Päivystysavun linjalla. Tavoitteena ja tuloksena on ollut yksi Terveysneuvon chat -kanava koko hyvinvointialueen asukkaille, kolme Terveysneuvon puhelinlinjaa sekä yksi yhteinen Päivystysavun 24/7 palveleva linja, joiden kaikkien henkilöstö tulee digitaalisista terveyspalveluista. Lisäksi kiireettömillä chat- ja puhelinlinjoilla hoidetaan aikuisten mielenterveys- ja riippuvuusvastaanoton sekä muistivastaanoton puhelut.

Digitaalisten terveyspalveluiden tulosaluepäälliköllä on myös organisaatiossa vuonna 2024 käyttöönotetun digitaalisen asiointialustan toiminnallinen omistajuus. Tämän myötä digitaalisten terveyspalveluiden yksikkö on mukana auttamassa eri yksiköiden digitaalisten palveluiden laajentamista sekä koko organisaation digitalisaatiota.

Keskitetyllä hoidon tarpeen arvioinnin yksiköllä, jossa mahdollistetaan työskentely etänä joko kokonaan tai osittain, pystytään ylläpitämään organisaation veto- ja pitovoimaa, vastaamaan päivittäin vaihtuviin resurssitarpeisiin ja ylläpitämään sekä kehittämään henkilöstön osaamista vaativassa hoidon tarpeen arvioinnin työssä. Digitaalisten terveyspalveluiden sekä yhteisten sotekeskuspalveluiden (sisältää avoterveydenhuollon vastaanotot, lasten, nuorten ja perheiden terveyspalvelut, kuntoutus sekä mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotot) tiivis yhteistyö tuottaa arvoa niin asiakkaille, ammattilaisille kuin organisaatiolle.

Kohderyhmä

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hyvinvointialueen aloittaessa lähes kaikissa kunnissa oli omat hoidon tarpeen arvioinnin kanavat, sekä asiakkaiden ohjautumisen ohjeistukset. Puhelinpalvelut olivat eri päälliköiden ja palveluesihenkilöiden alaisuudessa, osa puhelinpalveluista oli myös ulkoistettu. Chat-palvelut toimivat koko alueen laajuisesti heti hyvinvointialueen aloittaessa, mutta työntekijät olivat osa digitaalista sote-keskusta, eikä yhteyttä puhelinpalveluihin ollut. Yhdenvertaisten ja tehokkaiden palveluiden saavuttamiseksi oli välttämätöntä lähteä yhtenäistämään niin vastaanottojen kuin hoidon tarpeen arvioinnin ja asiakasohjauksen toimintamalleja, yhteydenottokanavien aukioloaikoja sekä miettimään niiden kokonaisuutta hyvinvointialueen tasolla.

Monikanavaisen hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäistäminen tukee hyvinvointialueen strategiaa varmistamalla yhdenvertaiset ja tehokkaat palvelut kaikille asukkaille. Keskitetty toimintamalli vähentää päällekkäisyyksiä, parantaa asiakasohjausta ja optimoi resurssien käyttöä. Se edistää palvelujen saavutettavuutta eri kanavissa (puhelin, chat, etäpalvelut) ja tukee alueellista yhdenmukaisuutta sekä asiakaslähtöisyyttä. Ratkaisu vastaa myös kansallisiin linjauksiin digitalisaation ja palvelujen integraation osalta.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Niukentuvat taloudelliset resurssit pakottavat hyvinvointialueet miettimään kaikkien toimintojen tehostamista niin kustannustehokkaan toiminnan kuin resurssien järkevän kohdentamisen avulla. Ikääntyvä väestö, pitkät välimatkat ja muuttotappiot vaikuttavat alueen palveluverkon tarpeisiin ja saatavuuteen. Laki velvoittaa hyvinvointialueen tuottamaan asiakaslähtöisiä ja yhdenvertaisia palveluja, ja esimerkiksi hoidon tarpeen arvion tulee toteutua tiukoissa aikaraameissa. Digitaaliset palvelut kehittyvät, ja erilaiset kansalliset ja paikalliset digistrategiat sekä lainsäädäntö siinä rinnalla. Etätyö nähdään jo kestävää kehitystä tukevana niin vähähiilisten toimintamallien kuin  ammattilaisen ja asiakkaan matkustustarpeen vähenemisen myötä.

Kehitystyö lähti tarpeesta tuottaa asiakkaille yhdenvertaisia ja asiakaslähtöisiä palveluja, jotka olisivat saavutettavia riippumatta asiakkaan asuinpaikasta. Ammattilaisten veto- ja pitovoimaa sekä saatavuutta haluttiin lähteä parantamaan esimerkiksi etätyömahdollisuuksilla, kehittyvillä työnkuvilla ja urapoluilla sekä mahdollistamalla hybridityö. Ammattilaisten osaamista haluttiin ylläpitää ja laajentaa hoidon tarpeen arvioinnin haastavassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Organisaation kannalta oli kriittistä kehittää resurssien käyttöä joustavaksi ja tehokkaaksi, jotta niukentuvilla resursseilla pystytään ylläpitämään laadukkaita palveluja.

Kohderyhmänä ovat kaikki Etelä-Savon hyvinvointialueen asukkaat, jotka tarvitsevat ensilinjan avoterveydenhuollon tai päivystysavun palveluja. Palvelut toteutetaan monikanavaisesti: puhelinpalvelujen, chatin ja etävastaanottojen avulla. Asiakasymmärrystä on kerätty asiakaspalautteiden, palvelukyselyjen ja yhteydenottojen analyysien avulla. Lisäksi on hyödynnetty tilastotietoa yhteydenottojen volyymeista, palvelujen käyttöasteesta, käyntisyistä sekä ohjautumisista. Asiakkaita on osallistettu kehittämiseen mm. palautekanavien, pilottien ja käyttäjätestausten kautta, jotta palvelut vastaavat tarpeisiin ja ovat saavutettavia eri väestöryhmille.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on parempi asiakastyytyväisyys sekä yhdenvertaiset palvelut. Kontaktimäärien toivotaan laskevan, kun asiakkaiden asiat hoidetaan yhdellä kontaktilla mahdollisimman pitkälle. Tämän ja muiden kehitystoimien myötä asiakkaiden yhteydensaanti paranee koko ajan. Asiakkaiden toivotaan ohjautuvan yhä paremmin ja nopeammin juuri sopivalle ammattilaiselle, ja asiakkaiden toivotaan löytävän myös itsenäisen asioinnin kanavat (omahoidon ohjeet ja valmennukset, omien tietojen tarkastelu jne.). Asiakkaiden hoidon jatkuvuuden toivotaan paranevan toimintamallien kehittymisen myötä, ja uudenlaisten asiointikanavien rakentumisen avulla, jolloin he saisivat yhteyden suoraan omalle ammattilaiselle, joka tietää asiakkaan tilanteen. Ammattilaisten ammattitaidon toivotaan kehittyvän, ja moniammatillisen yhteistyön sekä jatkuvan koulutuksen avulla toivotaan jokaisella työntekijällä olevan edellytykset parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen niin työn laadun kuin työtyytyväisyyden osalta.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Kontaktimääriä seurataan niin chatissa kuin puhelinlinjoilla. Asiakastyytyväisyyttä mitataan ja seurataan jatkuvasti. Asiointien jonotus- ja vastausaikoja seurataan, samoin kontaktien ja jälkikäsittelyaikojen kestoja. Sisältömerkintöjen avulla voidaan arvioida ohjautumisten toteutumista ja muutosta niissä. Muutoksen mittaamisessa huomioidaan asiointimäärien kehitys verrattuna avoterveydenhuollon palvelut suhteessa chat-kontaktien määrään. Erilaisten digitaalisten kanavien hyödyntämistä arvioidaan niiden käyttömäärien sekä asiakas- ja ammattilaiskokemusten perusteella. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Digitaalisten terveyspalveluiden toimintamallin juurruttaminen edellyttää vahvaa johdon sitoutumista sekä selkeää visiota, joka viestitään henkilöstölle ymmärrettävästi. Muutoksen onnistuminen perustuu avoimeen viestintään, henkilöstön osallistamiseen ja riittävään tukeen koko prosessin ajan. 

Toiminnan muutos vaatii selkeiden ohjeistusten ja prosessikuvausten laatimista ennen uusien toimintatapojen käyttöönottoja. Henkilöstö tarvitsee laaja-alaista koulutusta, joka tukee osaamisen kehittämistä niin toimintamallien, prosessien kuin substanssin osalta. Soveltuvin osin keskittäminen kannattaa vaiheistaa, jolloin palautteen avulla voidaan parantaa toimintaa. Toimintaa tulee jatkuvasti seurata ja kehittää myös mittaritiedon (esim. vasteajat, asiakastyytyväisyys) avulla.

Käyttöönotto ja toimintamallien muutokset vaativat aikaa suunnitteluun ja ohjeistusten tuottamiseen, henkilöstöä suunnittelemaan niin toimintaa kuin ohjeistuksia sekä kouluttamaan asiat eteenpäin sekä osaamista hoidon tarpeen arvioinnissa, digipalveluissa ja muutosjohtamisessa.

Toimintamallin ydinsisältö

Digitaaliset terveyspalvelut on keskitetty hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö, joka vastaa terveydenhuollon ensilinjan kontakteista niin kiireettömillä Terveysneuvon chat- ja puhelinlinjoilla sekä kiireellisen hoidon arvioinnin Päivystysavun linjalla. Tavoitteena ja tuloksena on ollut yksi Terveysneuvon chat -kanava koko hyvinvointialueen asukkaille, kolme Terveysneuvon puhelinlinjaa sekä yksi yhteinen Päivystysavun 24/7 palveleva linja, joiden kaikkien henkilöstö tulee digitaalisista terveyspalveluista. Lisäksi kiireettömillä chat- ja puhelinlinjoilla hoidetaan aikuisten mielenterveys- ja riippuvuusvastaanoton sekä muistivastaanoton puhelut.

Digitaalisten terveyspalveluiden tulosaluepäälliköllä on myös organisaatiossa vuonna 2024 käyttöönotetun digitaalisen asiointialustan toiminnallinen omistajuus. Tämän myötä digitaalisten terveyspalveluiden yksikkö on mukana auttamassa eri yksiköiden digitaalisten palveluiden laajentamista sekä koko organisaation digitalisaatiota.

Keskitetyllä hoidon tarpeen arvioinnin yksiköllä, jossa mahdollistetaan työskentely etänä joko kokonaan tai osittain, pystytään ylläpitämään organisaation veto- ja pitovoimaa, vastaamaan päivittäin vaihtuviin resurssitarpeisiin ja ylläpitämään sekä kehittämään henkilöstön osaamista vaativassa hoidon tarpeen arvioinnin työssä. Digitaalisten terveyspalveluiden sekä yhteisten sotekeskuspalveluiden (sisältää avoterveydenhuollon vastaanotot, lasten, nuorten ja perheiden terveyspalvelut, kuntoutus sekä mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotot) tiivis yhteistyö tuottaa arvoa niin asiakkaille, ammattilaisille kuin organisaatiolle.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Digitaaliset terveyspalvelut on kokonaan uusi tulosyksikkö, johon on saatu koottua ensilinjan hoidon tarpeen arvioinnista vastaavat ammattilaiset sekä iso joukko digilääkäreitä, jotka työskentelevät muun muassa chatissa, etävastaanotoilla sekä erilaisissa konsultaatiotehtävissä. Hajanaisista toiminnoista ja sirpaleisista toimintamalleista on saatu tehtyä yksi iso kokonaisuus, johon kaikki tahot ovat sitoutuneet. Kokonaiskontaktimäärät ovat laskeneet merkittävästi, henkilöstön sitoutuneisuus ja tyytyväisyys on hyvää ja asiakkaat saavat yhdenvertaista laadukasta palvelua koko hyvinvointialueen alueella. Tarjoamalla asiakkaille vaihtoehtoisia keinoja asioida on pystytty parantamaan koko alueen avoterveydenhuollon hoitoon pääsyä, sekä päästy eroon yhteensä kymmenistä puhelinnumeroista.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Onnistumisen edellytys on organisaation johdon vahva tuki muutoksille. Toiminnan keskittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen vaativat huolellista suunnittelua, prosessien läpikäyntiä, parhaiden toimintamallien kartoittamista ja kuvaamista sekä tarkkaa korvaa kuunnella ja kuulla kaikkia osapuolia. Vuorovaikutteisen palauteprosessin tulee olla läpinäkyvä, ja erityisesti muutosten aikana tulee panostaa avoimeen keskusteluun ja tehdä tarpeen mukaan nopeasti muutoksia ja parannuksia prosesseihin. Keskittämismuutokset kannattaa mahdollisuuksien mukaan vaiheistaa, mutta toimintamallimuutokset on tehokkainta pyrkiä viemään samanaikaisesti tuotantoon kaikkialla. 

Riskejä toimintamallien ja toimintojen yhtenäistämisessä on puutteelliseksi jäävä johdon ja henkilöstön sitoutuminen, joka voi aikaansaada yleistynyttä muutosvastarintaa ja negatiivista suhtautumista muutoksiin. Aina toimintojen muutoksissa osa kokee häviävänsä, joko asukkaat tai ammattilaiset, joten näiden tunteiden kuuntelu ja käsittely on äärimmäisen tärkeää. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Savon hyvinvointialueen digitaaliset terveyspalvelut
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)