Etädiagnostiikkavälineistöä hyödyntävä hoitaja-avusteinen omalääkärin etävastaanotto ja etäkonsultointi, Kainuun hyvinvointialue, RRP, P4, INV4
Etädiagnostiikkavälineistöä hyödyntävä hoitaja-avusteinen omalääkärin etävastaanotto ja etäkonsultointi, Kainuun hyvinvointialue, RRP, P4, INV4
Toimintamallissa hyödynnetään etädiagnostiikkalaitteistoa hoitaja-avusteisesti lääkärin etävastaanotolla tai -konsultaatiossa. Tämä mahdollistaa nopeamman lääkärin arvion ja parantaa palveluiden saatavuutta pienillä terveysasemilla ja kotihoidossa.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa hyödynnetään etädiagnostiikkalaitteistoa hoitaja-avusteisesti lääkärin etävastaanotolla tai -konsultaatiossa. Tämä mahdollistaa nopeamman lääkärin arvion ja parantaa palveluiden saatavuutta pienillä terveysasemilla ja kotihoidossa.
Kuva
Toimintamallin perusidea terveysasemalla:
- Toimintamallissa hyödynnetään etädiagnostiikkalaitteistoa hoitajan avustuksella lääkärin etävastaanotolla tai etäkonsultaatiossa. Hoitaja ja potilas ovat yhdessä vastaanotolla, ja lääkäri ohjeistaa mittausten suorittamista sekä tutkii potilasta etädiagnostiikkavälineistöä käyttäen. Lääkäri voi tulkita mittaustietoja reaaliaikaisesti etävastaanoton aikana tai etäkonsultaatiossa jälkikäteen
- Käytössä on useita välineitä, kuten stetoskooppi, otoskooppi, kamera ja infrapunakuumemittari.
- Etädiagnostiikkaan soveltuvat muun muassa lieväoireiset ylähengitystieinfektiot, ihottumat, korvakivut ja silmätulehdukset. Lisäksi hoitaja-avusteisia etävastaanottoja voidaan hyödyntää esimerkiksi pitkäaikaissairauksien seurannassa.
- Etädiagnostiikan soveltuvuutta potilaalle arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
- Toimintamalli parantaa pienten terveysasemien palveluiden saatavuutta, mahdollistaen nopeamman ja laadukkaamman lääkärin arvion potilaille etädiagnostiikkalaitteistoa hyödyntämällä.
Toimintamallin keskeiset tehtävät terveysasemalla:
Hoidon tarpeen arviointi, potilaan informointi ja ajanvaraus
- Hoitaja tekee hoidon tarpeen arvion ja kirjaa sen potilastietojärjestelmään. Hoitaja arvioi, soveltuuko potilas hoitaja-avusteiselle etävastaanotolle tai etäkonsultaatioon.
- Hoitaja informoi potilasta etävastaanotosta ja pyytää suostumuksen, joka kirjataan potilastietojärjestelmään.
- Etävastaanotto tai etäkonsultaatio varataan potilaan omalääkärille. Kiireetön ja kiireellinen vastaanotto varataan yksikön toimintaohjeiden mukaisesti.
Ennen lääkärin etävastaanottoa tai etäkonsultaatiota:
- Avustava hoitaja tekee tarvittavat esitutkimukset ja selvittelyt ennen vastaanottoa.
- Tiedot kirjataan potilastietojärjestelmään, jotka ovat myös omalääkärin saatavilla.
- Hoitaja lisää etädiagnostiikkaohjelmaan potilaan ID-numeron potilastietojärjestelmästä.
Hoitaja-avusteinen lääkärin etävastaanotto:
- Hoitaja ja potilas ovat läsnä vastaanotolla, ja lääkäri osallistuu etänä. Lääkäri ohjeistaa hoitajaa mittausten suorittamisessa ja tutkii potilasta etädiagnostiikkavälineistöä hyödyntäen.
Hoitaja-avusteinen lääkärin etäkonsultaatio:
- Hoitaja ja potilas ovat läsnä vastaanotolla, ja hoitaja suorittaa tarvittavat mittaukset potilaalle, jotka tallentuvat etädiagnostiikkalaitteiston järjestelmään.
- Lääkäri kirjautuu etädiagnostiikkalaitteiston järjestelmään omalta päätelaitteeltaan ja tutkii mittausdatan. Vaihtoehtoisesti hoitaja on siirtänyt mittaustuloksen/kuvan potilastietojärjestelmään.
- Lääkäri tekee diagnoosin, hoitosuunnitelman ja kirjaa käynnin tiedot potilastietojärjestelmään.
- Lääkäri informoi hoitajaa konsultaation valmistumisesta.
Etävastaanoton tai etäkonsultaation jälkeen:
- Hoitaja kertaa tai toimittaa potilaalle tarvittavat hoito- ja jatko-ohjeistukset.
- Varataan tarvittaessa uusi vastaanottoaika.
- Joskus etäkonsultaatiossa voidaan havaita, että tarvitaan lääkärin tutkimusta paikan päällä.
Toimintamalli perusidea kotihoidossa:
Kotihoidossa hyödynnetään etädiagnostiikkalaitteistoa hoitaja-avusteisesti lääkärin etävastaanotolla tai etäkonsultaatiossa asiakkaan kotona. Mittaukset toteuttaa ensisijaisesti asiakkaan kotihoidon vastuuhoitaja hoidon jatkuvuusmallin mukaisesti. Palvelu soveltuu ei-kiireellisiin hoidon tarpeisiin, ja tutkimuspyyntöihin vastataan yleensä 2–3 päivän kuluessa. Mittaukset tehdään arkisin klo 7–14 sairaanhoitajan työvuoron aikana.
Ammattilainen arvioi aina, voidaanko palvelu toteuttaa etänä. Etäpalvelua ei käytetä, jos tarvitaan fyysistä tutkimusta tai potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista (Valvira 2025).
Käytössä ovat:
- Etädiagnostiikka laitteisto(stetoskooppi, otoskooppi, kamera, lämpömittari)
- EKG laitteisto, (EKG-mittaukset)
Laitteet säilytetään kotihoidon toimipisteessä, ja hoitajat varmistavat niiden käyttövalmiuden.
Keskeiset tehtävät
1. Etäkonsultoinnin / etämittausten tarve
Tarve voi syntyä vastuuhoitajan perusvointikäynnillä (esim. korvaoireet, ihomuutokset, haavat) tai lääkärin pyynnöstä. Toteutus ei-kiireellisissä tilanteissa 2–3 vrk viiveellä.
2. Potilaan informointi ja suostumus
- Kerrotaan etäpalvelun toteutuksesta ja maksullisuudesta:
- Reaaliaikainen etävastaanotto: maksullinen (maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä kolmelta ensimmäiseltä käynniltä/vuosi)
- Etäkonsultaatio: maksuton
- Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä mittauksista.
3. Toteutusmuodot
Reaaliaikainen etätapaaminen
- Lääkäri arvioi tutkimusten tarpeen ja varaa ajan (vastaanottolaji DIETA).
- Potilaan ID merkitään ajanvaraukseen ja etädiagnostiikkalaitteiston -järjestelmään.
- Hoitaja on potilaan kotona laitteiston kanssa, lääkäri osallistuu etänä.
- Lääkäri ohjeistaa mittaukset, tekee diagnoosin ja kirjaa tiedot järjestelmään.
Ei-reaaliaikainen etäkonsultointi / etämittaukset
- Hoitaja tekee tarvittavat mittaukset etädiagnostiikka -laitteella.
- EKG-mittaukset toteutetaan lääkärin pyynnöstä EKG -laitteella.
- Lääkäri tarkastelee tulokset myöhemmin, ilmoittaa valmistumisesta ja kirjaa tiedot järjestelmään.
Akuuteissa tilanteissa esim. rintakipu → aina soitto 112 tai tilannekeskukseen.
- Pienissä sotekeskuksissa lääkäreiden vastaanottoa ei ole päivittäin.
- Etädiagnostiikkalaitteilla tuetaan pienten sotekeskusten potilaiden hoidon jatkuvuutta mahdollistamalla etälääkärikäynnit hoitaja-avusteisesti.
- Kohderyhmänä ovat pienten terveysasemien paikkakuntien (Hyrynsalmi, Ristijärvi, Paltamo, Vuolijoki) asukkaat, joissa ei ole lääkärin vastaanottoa päivittäin sekä Kuhmon kotihoidon asiakkaat
- Ammattilaisina toimivat perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanottojen hoitajat ja lääkärit sekä kotihoidon sairaanhoitajat.
- Uusien digitaalisten laitteiden käyttöönotto vaatii organisaatiolta työaikaresurssia selvittämään käytännön asiat esim. tietoturvan, teknologian teknisen toteutuksen suhteen
- Käyttöönottoon henkilöstölle tarvitaan selkeitä ohjeita sekä käytännön perehdyttämistä ja tukea henkilöstölle.
- Lisäksi tarvitaan henkilöstölle työaikaresurssia perehtyä uusien työvälineiden käyttöön.
- Digitalisaation hyödyntäminen vaatii muutoksen johtamista digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa. Esihenkilöillä on keskeinen rooli korostamalla digitaalisten ratkaisujen hyötyjä ja jakamalla tietoa niiden mahdollisuuksista.
Hankkeen tuotoksena muodostettiin toimintamalli: Etädiagnostiikkavälineistöä hyödyntävä hoitaja-avusteinen omalääkärin etävastaanotto ja etäkonsultaatio vastaanoton potilaille ja kotihoidon asiakkaille.
Hankkeen aikana pilotoitiin toimintamalleja 13.4.2025 alkaen Hyrynsalmen, Paltamon, Ristijärven ja Vuolijoen terveysasemalla. Kotihoidon pilotti Kuhmossa aloitettiin 1.9.2025.
Hankkeen aikana seurattiin käyttömääriä sekä käyttökokemuksia kerättiin palautekyselyllä ammattilaisilta ja potilailta. Kustannusvaikuttavuutta tarkasteltiin käyttökustannuksia vertaamalla käyttömääriin.
Hankkeen aikana etädiagnostiikkaa hyödyntäviä etävastaanottoja ja etäkonsultaatioita toteutui vähäisesti yhteensä 6 kertaa. (5 terveysasema, 1 kotihoito). EKG –laitteiston käyttö kotihoidon asiakkailla aloitettiin 10/25 ja käyttökertoja kertyi 2 viikon aikana 4 kertaa.
Käyttökokemukset olivat sekä ammattilaisten että potilaiden näkökulmasta olivat positiivisia: etävastaanottojen koettiin parantavan hoidon saatavuutta ja nopeuttivat palvelua. Kotihoidossa etädiagnostiikkalaitteiden hyödyntäminen koettiin lisäksi lisäävän laatua ja tarkkuutta hoitoon.
Alhaiset käyttömäärät kuitenkin heikensivät kustannusvaikuttavuutta, jolloin laitteiston käyttökustannukset nousivat korkeaksi käyttökertaa kohden.
Vähäinen käyttö terveysasemien vastaanotoilla johtui mm. lääkärin riittävästä resurssista, kokeilujakson aikana ei ollut tarvetta etädiagnostiikkalaitteiston hyödyntämiselle. Kotihoidon kokeilussa taas omalääkärin rajallinen työaikaresurssi, rajoitti etädiagnostiikkalaitteiston hyödyntämistä laajemmin – kotihoidon asiakkaan ongelma oli saattanut muodostua akuutiksi, jolloin on lääkärin palvelulle ollut tarvetta nopeasti.
Jatkokäyttö: Etädiagnostiikkavälineistöä hyödyntävät hoitaja-avusteiset omalääkärin etävastaanotot/-konsultaatio toimintamallit jatkuvat Ristijärven terveysasemalla sekä Kuhmon kotihoidossa. Paltamon, Hyrynsalmen ja Vuolijoen terveysasemilla käyttöä ei enää jatketa hankkeen jälkeen. Etädiagnostiikkalaitteiston jatkokäytön päätöksessä korostuivat hoidon saatavuus ja jatkuvuus. Ristijärven pienelle hoitajavetoiselle terveysasemalle varmistetaan omalääkäripalvelut hyödyntämällä etädiagnostiikkalaitteistoa myös niinä päivinä, jolloin omalääkäri ei ole paikan päällä. Kuhmon kotihoidossa omalääkäri toimii vakituisesti etänä, jolloin laitteiston tuottaman datan avulla hän voi hoitaa potilaita pidemmälle etänä. Näin potilaan ei tarvitse siirtyä toisen paikkakunnan terveysasemalle tai kotihoidon asiakkaan omalle terveysasemalle eri lääkärin vastaanotolle.
Hankkeen jälkeiset yhdyshenkilöt on nimetty yksiköihin, ja seurantakokoukset on sovittu pidettäväksi neljä kertaa vuodessa. Toimintamallien jatko arvioidaan käyttömäärien ja kokemusten perusteella kerran vuodessa.
Kansikuva
