Toimintaympäristönä aikuissosiaalityö
Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jota on kehitetty valtakunnallisesti vuodesta 2015 lähtien pitkälti aikuissosiaalityön toimintaympäristöissä. Myös Espoon sosiaalista kuntoutusta ja sen edeltäjää, ryhmämuotoista sosiaalityötä, kehitettiin ja toteutettiin lähes kymmenen vuoden ajan Espoon aikuissosiaalityössä.
Sosiaaliselle kuntoutukselle voidaan nähdä olevan kasvava tarve työikäisten parissa, jotka ovat olleet pitkään syrjässä opinnoista, työelämästä ja arkisista sosiaalisista yhteistöistä. Kasautuneet ja pitkittyneet haastavat elämäntilanteet alkavat usein vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja osallistumisen mahdollisuuksiin. Pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen kartoituksessa tuotiin laajasti esiin se, että tarvitsijoita sosiaaliselle kuntoutukselle on enemmän kuin tarpeeseen pystytään vastaamaan (Tytti Hytti 2023). Koronapandemian seurauksena eristäytyminen ja sosiaaliset pelot vaikuttavat kasvaneen, joka näkyy asiakkaiden toimintakykyä yhä heikentävänä tekijänä.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelulla on mahdollisuus vahvistaa asiakkaan voimavaroja, sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalista verkostoa. Sosiaalinen kuntoutus voi parhaimmillaan tukea asiakkaita kohti työelämää, mutta sosiaalisen kuntoutuksen ensisijainen tavoite on vahvistaa osallisuutta. Kun ihminen on ollut pitkään syrjässä ja hänen elinpiirinsä on kaventunut, on tärkeää rakentaa perusta, jonka päälle voidaan alkaa suunnitella tulevaa.
Kun kyseessä on kasautuneita sosiaalisia haasteita, asiakkailla on usein tarve myös rinnakkaisille palveluille, kuten terveydenhuollon palveluille, työllisyyspalveluilla tai muille kuntouspalveluille. Sosiaalisen kuntoutuksen aikana olisi tärkeää huomioida asiakkaan verkosto ja työskennellä mahdollisuuksien mukaan monialaisesti.
Taustaa
Espoon Kipinän alkuvaiheen (2011-2013) tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja kehittää matalan kynnyksen ryhmämuotoista sosiaalityötä. Hanketyön pohjalta oli huomattu ryhmämuotoisen työskentelyn mahdollisuudet, kuten ryhmien tarjoama tuki osallisuuteen ja vertaistukeen. Ryhmätoiminta oli myös resurssien kannalta järkevää, koska ryhmissä tavoitettiin useita asiakkaita kerralla. Ryhmissä yhdistyivät myös uudella tavalla kaupungin ja yhteistyökumppanien osaaminen.
Alkuvaiheen Kipinätoiminta rakentui kehittäjäyhteisöksi, jonka muodostivat Espoon kaupunki ja kumppaniverkosto yhdessä asiakkaiden/kuntalaisten kanssa. Tarkoituksena oli vahvistaa ihmisten aktiivisuutta, tuoda palveluja lähemmäs espoolaisia ja kannustaa ihmisiä liikkeelle. Nämä alkuvuosien tavoitteet ovat yhä tärkeitä sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa, vaikka palvelun rakenne on muuttunut vuosien aikana matalan kynnyksen toiminnasta suunnitelmallisen kuntoutuksen suuntaan.
Osallisuutta edistävä Kipinätoiminta loi vahvan pohjan lakisääteisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyölle, joka vahvistui Espoossa vuodesta 2015 alkaen.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on suunnattu työikäisille henkilöille, joilla on tarve sosiaalisen toimintakyvyn, voimavarojen ja osallisuuden vahvistamiselle.
Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuvien asiakkaiden elämäntilanteissa näkyvät usein kasautuneet elämänhallinnan haasteet, pidempään jatkunut syrjässä oleminen joko työelämästä tai opinnoista, voimavarojen väheneminen, yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puute. Osalla asiakkailla on monialaisen tuen tarve, jolloin verkostotyö on erittäin tärkeää.
Kohderyhmä sosiaalisessa kuntoutuksessa on laaja ja sisältää monia erityyppisiä asiakasprofiileja. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ohjautuvat enimmäkseen aikuissosiaalityöstä, erikoissairaanhoidosta ja työllisyyspalveluista. Asiakkaat voivat myös hakeutua palvelun piiriin itse.
Sosiaalinen kuntoutus sopii monenlaisissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille, jotka pystyvät osallistumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn. Palvelu on aina vapaaehtoista, ja asiakkaan oma halu muutokseen on tärkeä.
Asiakasosallisuus
Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen itsessään on sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tavoite.
Asiakkaiden osallisuus myös palvelun kehittämisessä on nähty tärkeänä Kipinän alkuvuosista lähtien. Esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden osaamista on käytetty kehittämisessä vuosien ajan. Kipinäryhmäläisiltä ovat myös tulleet ideat esimerkiksi Kipinäpuutarhasta sekä Fattaluuta-vertaispalveluohjaajatoiminnasta. Espoon sosiaalinen kuntoutus on toiminut ns. alustana asiakasosallisuuden mallien kehittämisessä, josta seuraavaksi esimerkkejä.
Yhteiskehittäjäryhmät sosiaalisessa kuntoutuksessa
Ensimmäinen Yhteiskehittäjäryhmä perustettiin sosiaalisessa kuntoutuksessa keväällä 2015 ja sen tavoitteena oli pilotoida, mitä on sosiaalinen kuntoutus yhteiskehittämisen muodossa ja samalla kehittää sosiaalipalveluja. (ks. Heidi Muurinen 2019.) Ryhmä laajeni kokeilusta kolmivuotiseksi ryhmäksi, jonka aikana luotiin yhteiskehittäjäryhmän malli, jota sen jälkeen jatkettiin aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyönä.
Yhteiskehittäjä-ryhmässä asiakkaat ja työntekijät kehittävät palveluja yhdessä. Ryhmissä on korostunut tasavertaisuuden kokemus, kun asiakkaiden ja työntekijöiden tieto ja kokemukset ovat yhtä arvokkaita. Yhteiskehittäjäryhmissä on luotu mm. uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä palveluihin
- Elämän värit-peli https://www.socca.fi/kehittamishankkeet/pelillisyyden_ja_leikillisyyden_toimintatapoja/elaman_varit_-toimintamalli/elaman_varit_-peli)
- Yhteiskehittäjäryhmistä lähti liikkeelle polkuja vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaan, muun muassa Espoon Fattaluutatoiminta
Vertaispalveluohjaajatoiminta Espoon Fattaluuta sosiaalisen kuntoutuksen muotona (Toiminta Espoossa päättynyt)
Espoon Fattaluuta-toiminnan idea nousi esiin ensimmäisessä Yhteiskehittäjä-ryhmässä ja pilottikoulutus järjestettiin keväällä 2017. Espoon Fattaluuta-toiminta ja koulutukset olivat osa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa –ja palvelua. Fattaluuta on koulutettu vertaispalveluohjaaja, joka toimii asiakkaiden apuna aikuissosiaalityössä ja vahvistaa toiminnan kautta omia voimavarojaan muita auttamalla. Tukena vertaispalveluohjaajilla on sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyö sosiaaliohjaajalta sekä vertaistuki Fattaluuta-ryhmästä.
Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaaminen
Sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä on ollut alusta alkaen mukana kokemusasiantuntijoita. Sosiaalinen kuntoutus on toiminut ns. kehittämisalustana kokemusasiantuntijuuden kehittämisessä, josta toiminta on laajentunut myös aikuissosiaalityöhön.
