ESIMERKKI Asumisneuvonta

Luotu 06.08.2026
ESIMERKKI Asumisneuvonta
ESIMERKKI Asumisneuvonta

Tiivistelmä

Toimintamallin ydinsisältö on helposti saavutettava, maksuton ja ennaltaehkäisevä matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelu, jossa asiakaslähtöisyys, asiakkaan oman toimijuuden tukeminen ja asumisen jatkuvuuden vahvistaminen ovat keskiössä. 

Malli koostuu seuraavista ydintoiminnoista: 

Yksilökohtainen asiakastyö: 
Käytännön tuki ja ohjaus asunnonhaussa, asuntohakemusten teossa, vuokravelkojen selvittelyssä sekä maksusuunnitelmien sopimisessa vuokranantajan kanssa. Asiakasta autetaan myös sosiaalietuuksien hakemisessa ja palveluihin hakeutumisessa. 

Ryhmämuotoinen työskentely: 
Asunnonhaun työpajat sekä kohdennettu ryhmätoiminta erityisryhmille, kuten opiskelijoille tai jälkihuoltonuorille. 

Jalkautuva ja etsivä työ: 
Neuvonta julkisissa tiloissa (esim. kirjastot, kohtaamispaikat) ja kotikäynnit, joita tehdään tarvittaessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 

Monialainen palveluohjaus: 
Asiakkaan kokonaistilanteen kartoitus ja ohjaus muihin tarvittaviin palveluihin (esim. talous- ja velkaneuvonta tai päihde- ja mielenterveyspalvelut). 

Toimintamallin avulla asumisen ongelmiin päästään puuttumaan ennaltaehkäisevästi huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa, jolloin tilanteiden kriisiytyminen voidaan estää. 

  • Asiakkaat saavat nopeaa, oikea-aikaista neuvontaa asunnonhakuun, vuokranmaksuun ja etuuksien hakemiseen.  

  • Akuutteja vuokravelkatilanteita saadaan ratkaistua ja häädöt voidaan ehkäistä esimerkiksi neuvottelujen, maksusuunnitelmien ja oikea-aikaisen ohjauksen avulla.  

  • Vuokranantajat saavat asianmukaisesti täytettyjä asuntohakemuksia liitteineen, mikä sujuvoittaa asukasvalintaa.  

  • Sidosryhmät saavat matalan kynnyksen konsultaatio- ja asiantuntijatukea asumiseen liittyvissä kysymyksissä.  

  • Toteutuneiden häätöjen ja asunnon menetysten pysyvä väheneminen alueella.  

  • Asunnottomuuden vähentyminen ja pitkäaikaisasunnottomuuden uusiutumisen ehkäisy.  

  • Asuinalueiden viihtyisyyden, sosiaalisen eheyden ja yhteiskunnallisen turvallisuuden lisääntyminen.  

  • Tietoon perustuvan kuntasuunnittelun ja asuntopoliittisen päätöksenteon mahdollistuminen kertyneen ilmiötiedon ansiosta.  

Toimintamalli on tutkimusten mukaan kustannustehokas tapa ehkäistä asumisen ongelmien kärjistymistä. 

Lyhyellä aikavälillä toiminta vähentää vuokranantajien luottotappioita ja vuokrasaatavia sekä säästää häätöprosessien käynnistämisestä koituvia suoria kuluja. 

Pitkällä aikavälillä jokainen estetty häätö ja katkaistu asunnottomuuspolku vähentää merkittävästi yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Kohderyhmä

Koko väestö

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu 18.8.2026.

Lue yhteenveto

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Toimintamalli vastaa ongelmiin, joita kuntalaisilla on asumiseen liittyen. Kyse voi olla esimerkiksi vuokraveloista, taloudellisista vaikeuksista, asumishäiriöistä, naapurustosovusta tai sopivan asunnon puutteesta. 

Palvelujärjestelmän tasolla malli selkeyttää eri toimijoiden välisiä vastuita ja vähentää päällekkäistä työtä. Yhteiskunnallisella tasolla toimintamalli vastaa vuokra-asumisen yleistymiseen, valtiontalouden asumis- ja toimeentulotukiin kohdistuviin sopeutuksiin sekä toimeenpantujen häätöjen kasvuun. 

Yksilötasolla malli tarjoaa varhaista apua, joka ehkäisee asumistilanteen kriisiytymistä, vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja ja turvaa asumisen jatkuvuutta. 

Palvelujärjestelmän tasolla se vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja oikea-aikaista palveluohjausta, jolloin asiakkaat pääsevät tarvittavan tuen piiriin ennen ongelmien vaikeutumista, 

Yhteiskunnallisella tasolla malli vähentää asunnottomuutta, parantaa asuinalueiden turvallisuutta sekä tuottaa ilmiölähtöistä tietoa päätöksenteon tueksi. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin kohderyhmänä ovat kaikki kuntalaiset asunnon hallintamuodosta tai vuokranantajasta riippumatta silloin, kun he kohtaavat asumiseen liittyviä ongelmia tai tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa. Erityisinä tarvelähtöisinä kohderyhminä on tutkimusten ja raporttien perusteella tunnistettu:  

  • Asunnottomat tai häätöuhan alla olevat, joilta puuttuu sopiva asunto tai joiden asuminen on vakavasti vaarantunut.  
  • Pienituloiset ja talousvaikeuksissa olevat, joiden on vaikea suoriutua vuokrista etuuksien muutosten tai elinkustannusten nousun vuoksi.  
  • Erityistä tukea asioinnissa tarvitsevat, kuten haavoittuvassa asemassa olevat ikääntyneet, nuoret, elämänhallinnan haasteita kokevat tai heikon kielitaidon omaavat henkilöt, joilla ei ole riittäviä valmiuksia toimia itsenäisesti digitaalisessa palvelujärjestelmässä.  
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena on turvata kuntalaisten asuminen ennaltaehkäisemällä ja ratkaisemalla asumiseen liittyviä ongelmia sekä opastamalla asumiseen liittyvissä asioissa. Tavoitteet jakautuvat neljään kokonaisuuteen: 

  1. Asiakaskohtaiset tavoitteet
    Asumisen turvaaminen, häätöjen ja asunnon menetysten ehkäisy, soveltuvien asuntojen löytäminen, talouden ja arjen hallinnan vahvistaminen sekä asumistaitojen ja naapurustosovun edistäminen. 
  2. Kumppanuustavoitteet
    Asiantuntijatuen tarjoaminen sidosryhmille sekä asumista turvaavien yhteisten työkäytäntöjen ja monialaisten yhteistyörakenteiden kehittäminen. 
  3. Taloudelliset tavoitteet
    Kotitalouksien taloudellisen pärjäämisen parantaminen, asunnottomuudesta koituvien julkisten kustannusten vähentäminen sekä vuokrasaatavien ja luottotappioiden minimointi. 
  4. Yhteiskunnalliset tavoitteet
    Asunnottomuuden vähentäminen, yhteiskunnallisen turvallisuuden vahvistaminen sekä tiedon tuottaminen asumisen ilmiöistä asuntopoliittisen päätöksenteon tueksi. öistä asuntopoliittisen päätöksenteon tueksi. 
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Asumisneuvonnassa ei pääsääntöisesti ole käytössä yhteistä lakisääteistä asiakastietojärjestelmää, joten seurantaan ja arviointiin käytetään seuraavia keinoja: 

  • Systemaattisesti toteutettava tiedonkeruu 
    Työntekijät kirjaavat anonyymisti asiakastyön havaintoja ja asiakkaiden kokemuksia esimerkiksi Webropol-lomakkeiden tai Excel-seurantapohjien avulla. Tiedonkeruu järjestetään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.
  • Toimintatilastot 
    Seurataan toteutuneiden asiakaskohtaamisten määriä, asiakkuuksien kestoa sekä yhteydenottojen syitä. Asiakastietojen tilastointi järjestetään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.
  • Vaikutuksia arvioivat indikaattorit 
    Arvioinnissa hyödynnetään häätöjen ja estettyjen häätöjen määriä, kertyneiden vuokravelkojen kehitystä sekä valtakunnallisia tai paikallisia asunnottomuustilastoja. Lukuja seurataan sekä kansallisella ja paikallisella tasolla yleisesti että asiakaskohtaisesti asumisneuvojien asiakkaiden osalta, jotta voidaan pyrkiä saamaan esille asumisneuvonnan tuloksia ja vaikutuksia.

Kerätty tieto dokumentoidaan raporteiksi ja tapauskuvauksiksi, jotka välitetään kunnan ja hyvinvointialueen johdolle sekä poliittisille päättäjille. Raportointi sisältää toimenpide-ehdotuksia turvallisen asumiskulttuurin ja palvelujen edistämiseksi. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset
  1. Johtaminen ja strateginen asema
    Kunnan tulee huolehtia siitä, että asumisneuvonnalla on johdon tuki ja hallinnollinen sijoituspaikka kuntaorganisaatiossa (esim. asuntotoimi). Toiminta tulee ankkuroida osaksi kunnan ja hyvinvointialueen strategisia asiakirjoja, kuten kuntastrategiaa, asuntopoliittista ohjelmaa ja hyvinvointisuunnitelmaa. Työntekijöille on varmistettava lähiesihenkilön ammatillinen tuki. 
  2. Sidosryhmäyhteistyö 
    Tiivis ja säännöllinen verkostoyhteistyö vuokranantajien ja hyvinvointialueen palvelujen kanssa on välttämätöntä. Rajapintojen tulee olla selkeät ja yhdessä sovitut, jotta roolit ja vastuut säilyvät tarkoituksenmukaisina ja asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin. 
  3. Asiantuntemus ja osaaminen 
    Suositeltavaa on, että asumisneuvojilla on tarkoituksenmukainen korkeakoulututkinto, kuten sosionomi AMK. Työtehtävissä tarvitaan laajaa sosiaaliturvajärjestelmän, talous- ja asumissosiaalisen työn sekä paikallisen asuntomarkkinan tuntemusta sekä kykyä tunnistaa tilanteita, joissa asiakas tarvitsee muita palveluja, ennen kaikkea sosiaalityötä tai -ohjausta. 
  4. Henkilöstöresurssit ja toimitilat 
    Asumisneuvonnassa tulee olla riittävästi työntekijöitä. Asumisneuvonta voidaan toteuttaa myös monialaisena tiiminä, jotta asiakkaiden erityyppisiin tuen tarpeisiin voidaan vastata joustavasti. Toimitilojen tulee olla helposti saavutettavia matalan kynnyksen paikkoja. 
  5. Rahoitus
    Toiminta edellyttää vakaata rahoituspohjaa, johon voi kuulua ympäristöministeriön (Varken) myöntämä valtionavustus. Toiminnan vakiinnuttaminen saattaa pitkällä aikavälillä edellyttää kunnan täysimääräistä sitoutumista rahoitukseen. 
  6. Viestintä
    Aktiivinen tiedotus kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille lisää palvelun tunnettuutta ja edistää oikea-aikaista hakeutumista tuen piiriin. Viestintä ja tiedottaminen tulee suunnitella paikallisia olosuhteita vastaavalla tavalla. 
Asumisneuvonnan tarpeita, kohderyhmiä, tavoitteita ja perusedellytyksiä kuvaavia julkaisuja (35.92 KB)
Kuvaus asumisneuvonnan ja sosiaalihuollon välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä (131.71 KB)

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli toteutuu helposti saavutettavana ja ennaltaehkäisevänä matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluna, jossa asiakaslähtöisyys, asiakkaan oman toimijuuden tukeminen ja asumisen jatkuvuuden vahvistaminen ovat keskiössä. Malli koostuu seuraavista ydintoiminnoista: 

  1. Yksilökohtainen asiakastyö 
    Toteutuu asiakkaan tuen tarpeiden mukaisesti ja voi sisältää käytännön tukea ja ohjausta asunnonhaussa, asuntohakemusten teossa, vuokravelkojen selvittelyssä sekä maksusuunnitelmien sopimisessa vuokranantajan kanssa. Asiakasta voidaan auttaa myös sosiaalietuuksien hakemisessa ja muihin palveluihin hakeutumisessa. 
  2. Ryhmämuotoinen työskentely 
    Asunnonhaun työpajat sekä kohdennettu ryhmätoiminta erityisryhmille, kuten opiskelijoille tai jälkihuoltonuorille. 
  3. Jalkautuva työ 
    Pop-up-neuvonta julkisissa tiloissa (esim. kirjastot) ja kotikäynnit, joita tehdään tarvittaessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 
  4. Tiedon tuottaminen ja vaikuttaminen 
    Tietoa tuotetaan asumiseen liittyvistä ongelmista, asunnottomuudesta, paikallisesta asuntotilanteesta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta ja tuetaan siten tietoon perustuvaa kunnallista päätöksentekoa ja johtamista. 
Asumisneuvonnan keskeistä sisältöä kuvaavia julkaisuja (32.24 KB)
Kuvaus asumisneuvonnan työn keskeisistä sisällöistä ja toimintatavoista (144.17 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin avulla asumisen ongelmiin päästään puuttumaan ennaltaehkäisevästi huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa, jolloin tilanteiden kriisiytyminen voidaan estää. Samalla eri palveluiden yhteistyö vahvistuu. Asiakkaiden toimintakyky, asumistaidot ja valmiudet hoitaa asumiseen liittyviä asioita vahvistuvat. 

Palvelujärjestelmässä työnjako selkiytyy: asumisneuvonta tarjoaa helposti saavutettavaa ohjausta ja neuvontaa asiakkaille, joiden tilanteeseen voidaan vaikuttaa oikea-aikaisella neuvonnalla, asioinnin tuella ja käytännön järjestelyillä. Sosiaalihuollon palveluja tarvitsevat asiakkaat ohjautuvat sosiaalityön ja -ohjauksen piiriin. 

Kuvaus asumissosiaalisen työn kentästä ja asumisneuvonnan paikasta sen osana (304.31 KB)
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Lyhyen aikavälin tuloksia on todennettu seuraamalla asiakastyön suoritteita ja tuloksia sekä keräämällä palautetta yhteistyökumppaneilta. Seurannan perusteella: 

  • Asiakkaat ovat saaneet nopeaa, oikea-aikaista neuvontaa asunnonhakuun, vuokranmaksuun ja etuuksien hakemiseen.  
  • Akuutteja vuokravelkatilanteita on ratkaistu ja häätöjä ehkäisty neuvottelujen, maksusuunnitelmien ja oikea-aikaisen ohjauksen avulla.  
  • Vuokranantajat ovat saaneet asianmukaisesti täytettyjä asuntohakemuksia liitteineen, mikä on palautteen mukaan sujuvoittanut asukasvalintaa.  
  • Sidosryhmät ovat saaneet konsultaatio- ja asiantuntijatukea asumiseen ja asumisen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä.  
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkän aikavälin vaikuttavuutta ei ole arvioitu tutkimuksellisesti, mutta siitä on saatavilla jonkin verran tietoa kuntien toimittamien vuosiraporttien perusteella. Niiden mukaan 

  • Toteutuneiden häätöjen ja asunnon menetysten määrä on vähentynyt.   
  • Asunnottomuus ja pitkäaikaisasunnottomuuden uusiutuminen on vähentynyt.   
  • Asuinalueiden viihtyisyys, sosiaalinen eheys ja yhteiskunnallinen turvallisuus ovat parantuneet.   
  • Tietoon perustuvaa kuntasuunnittelua ja päätöksentekoa on kyetty vahvistamaan tuottamalla tietoa asumiseen liittyvistä kysymyksistä.  
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kustannusvaikutuksista ja -vaikuttavuudesta on saatavilla taustoittavaa tutkimus- ja arviointitietoa. Niiden mukaan asumisneuvonta on kustannustehokas tapa ehkäistä asumisen ongelmien kärjistymistä ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Toimintamallista ei ole tehty kustannusvaikutusanalyysia, jolla kustannusvaikutuksia ja -vaikuttavuutta kyettäisiin täsmällisesti osoittamaan.

Aikaisempien selvitysten perusteella asumisneuvonta vähentää lyhyellä aikavälillä vuokranantajien luottotappioita ja vuokrasaatavia sekä säästää häätöprosessien käynnistämisestä koituvia suoria kuluja. 

Pitkällä aikavälillä estetyt häädöt ja asumisongelmien ehkäisy vähentävät merkittävästi yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Säästöjä kertyy vuokranantajien lisäksi hyvinvointialueiden eri palveluissa, kun asumisen ongelmiin pystytään vaikuttamaan varhaisessa vaiheessa ja tilanteiden vaikeutuminen voidaan ehkäistä. Lisäksi oikeuslaitokselle aiheutuvat häädöistä syntyvät oikeudenkäynti- ja täytäntöönpanokulut voivat vähentyä. 

Kustannukset liite
Asumisneuvonnan vaikutuksia kuvaavia julkaisuja (31.26 KB)

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Asumisneuvonnan toimintamalli on kuvattu yleisellä tasolla siten, että sitä voidaan joustavasti soveltaa erikokoisissa kunnissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. 

Palvelun sisällölliset painopisteet voidaan mukauttaa vastaamaan paikallisia tarpeita, kuten häätöjen ehkäisyä, ikääntyneiden asumisen turvaamista tai nuorten asumistaitojen vahvistamista. 

Toimintamalli on siirrettävissä myös organisaatiorajojen yli, sillä palvelua voivat kunnan lisäksi tuottaa järjestöt, säätiöt tai vuokrataloyhtiöt joko omalla tai kunnan myöntämällä rahoituksella. 

Toimintamallin siirrettävyydestä on saatavilla näyttöä kuntien asumisneuvontaraporteista ja ympäristöministeriön julkaisuista. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käyttöönotossa tarvittavat toiminnot: 

  1. Vastuun ja järjestämistavan määrittely 
    Kunta ottaa järjestämisvastuun ja päättää, tuottaako se palvelun itse, seutukunnallisesti vai ostopalveluna järjestöltä tai vuokrataloyhtiöltä. 
  2. Yhteistyörakenteiden ja tietojenvaihdon sopiminen 
    Luodaan selkeät rajapinnat ja suorat viestintäkanavat paikallisten vuokranantajien sekä hyvinvointialueen eri palveluiden kanssa. Sovitaan kirjallisista suostumusmenettelyistä tietojen vaihtamiseksi. 
  3. Saavutettavuuden ja viestinnän rakentaminen 
    Palvelulle perustetaan riittävän monipuoliset yhteydenottokanavat (puhelin, sähköposti, mahdolliset chat- ja työpajatoiminnat) ja erikieliset verkkomateriaalit. 
  4. Osaamisen varmistaminen 
    Toimintamallin työntekijöillä on soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä osaaminen, jonka lisäksi heille järjestetään tarpeen mukaan täydennyskoulutusta. 

Käyttöönotossa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: 

  1. Rajat sosiaalihuoltoon 
    On sovittava selkeästä työnjaosta ja yhteistyörakenteista hyvinvointialueen sosiaalihuollon kanssa niin, että asumisneuvonta säilyttää roolinsa matalan kynnyksen ennaltaehkäisevänä palveluna.
  2. Paikallisten tarpeiden kartoitus 
    Palvelun laajuus ja resursointi tulee suhteuttaa paikallisten olosuhteiden mukaisesti arvioimalla muun muassa häätöjen määrää, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta ja väestöä kuvaavia erityispiirteitä, kuten nuorten, ikääntyneiden, asunnottomien, pienituloisten ja työttömien määrää. 
  3. Tiedonhallinta ja kirjaamiskäytännöt
    Jotta toiminnan vaikuttavuutta ja kustannushyötyjä voidaan seurata systemaattisesti, suositellaan heti alussa sovittavaksi yhteinen tapa kirjata työn suoritteita ja tuloksia myös anonyymisti asioivien asiakkaiden osalta. 
  4. Tietosuoja 
    On luotava kirjallinen suostumusmenettely asiakkaille, jotta tiedonkulku asumisneuvonnan, Kelan, sosiaalihuollon ja vuokranantajien välillä on sujuvaa ja tietoturvallista.  

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimiala
Palveluohjaus ja integraatio
Toimintaympäristö
Malli soveltuu erilaisiin kuntiin ja paikallisiin toimintaympäristöihin, ja sitä voidaan mukauttaa alueellisten tarpeiden mukaisesti.
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta