Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Toimintamalli vastaa ongelmiin, joita kuntalaisilla on asumiseen liittyen. Kyse voi olla esimerkiksi vuokraveloista, taloudellisista vaikeuksista, asumishäiriöistä, naapurustosovusta tai sopivan asunnon puutteesta.
Palvelujärjestelmän tasolla malli selkeyttää eri toimijoiden välisiä vastuita ja vähentää päällekkäistä työtä. Yhteiskunnallisella tasolla toimintamalli vastaa vuokra-asumisen yleistymiseen, valtiontalouden asumis- ja toimeentulotukiin kohdistuviin sopeutuksiin sekä toimeenpantujen häätöjen kasvuun.
Yksilötasolla malli tarjoaa varhaista apua, joka ehkäisee asumistilanteen kriisiytymistä, vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja ja turvaa asumisen jatkuvuutta.
Palvelujärjestelmän tasolla se vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja oikea-aikaista palveluohjausta, jolloin asiakkaat pääsevät tarvittavan tuen piiriin ennen ongelmien vaikeutumista,
Yhteiskunnallisella tasolla malli vähentää asunnottomuutta, parantaa asuinalueiden turvallisuutta sekä tuottaa ilmiölähtöistä tietoa päätöksenteon tueksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamallin kohderyhmänä ovat kaikki kuntalaiset asunnon hallintamuodosta tai vuokranantajasta riippumatta silloin, kun he kohtaavat asumiseen liittyviä ongelmia tai tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa. Erityisinä tarvelähtöisinä kohderyhminä on tutkimusten ja raporttien perusteella tunnistettu:
- Asunnottomat tai häätöuhan alla olevat, joilta puuttuu sopiva asunto tai joiden asuminen on vakavasti vaarantunut.
- Pienituloiset ja talousvaikeuksissa olevat, joiden on vaikea suoriutua vuokrista etuuksien muutosten tai elinkustannusten nousun vuoksi.
- Erityistä tukea asioinnissa tarvitsevat, kuten haavoittuvassa asemassa olevat ikääntyneet, nuoret, elämänhallinnan haasteita kokevat tai heikon kielitaidon omaavat henkilöt, joilla ei ole riittäviä valmiuksia toimia itsenäisesti digitaalisessa palvelujärjestelmässä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin tavoitteena on turvata kuntalaisten asuminen ennaltaehkäisemällä ja ratkaisemalla asumiseen liittyviä ongelmia sekä opastamalla asumiseen liittyvissä asioissa. Tavoitteet jakautuvat neljään kokonaisuuteen:
- Asiakaskohtaiset tavoitteet
Asumisen turvaaminen, häätöjen ja asunnon menetysten ehkäisy, soveltuvien asuntojen löytäminen, talouden ja arjen hallinnan vahvistaminen sekä asumistaitojen ja naapurustosovun edistäminen.
- Kumppanuustavoitteet
Asiantuntijatuen tarjoaminen sidosryhmille sekä asumista turvaavien yhteisten työkäytäntöjen ja monialaisten yhteistyörakenteiden kehittäminen.
- Taloudelliset tavoitteet
Kotitalouksien taloudellisen pärjäämisen parantaminen, asunnottomuudesta koituvien julkisten kustannusten vähentäminen sekä vuokrasaatavien ja luottotappioiden minimointi.
- Yhteiskunnalliset tavoitteet
Asunnottomuuden vähentäminen, yhteiskunnallisen turvallisuuden vahvistaminen sekä tiedon tuottaminen asumisen ilmiöistä asuntopoliittisen päätöksenteon tueksi. öistä asuntopoliittisen päätöksenteon tueksi.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Asumisneuvonnassa ei pääsääntöisesti ole käytössä yhteistä lakisääteistä asiakastietojärjestelmää, joten seurantaan ja arviointiin käytetään seuraavia keinoja:
- Systemaattisesti toteutettava tiedonkeruu
Työntekijät kirjaavat anonyymisti asiakastyön havaintoja ja asiakkaiden kokemuksia esimerkiksi Webropol-lomakkeiden tai Excel-seurantapohjien avulla. Tiedonkeruu järjestetään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.
- Toimintatilastot
Seurataan toteutuneiden asiakaskohtaamisten määriä, asiakkuuksien kestoa sekä yhteydenottojen syitä. Asiakastietojen tilastointi järjestetään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.
- Vaikutuksia arvioivat indikaattorit
Arvioinnissa hyödynnetään häätöjen ja estettyjen häätöjen määriä, kertyneiden vuokravelkojen kehitystä sekä valtakunnallisia tai paikallisia asunnottomuustilastoja. Lukuja seurataan sekä kansallisella ja paikallisella tasolla yleisesti että asiakaskohtaisesti asumisneuvojien asiakkaiden osalta, jotta voidaan pyrkiä saamaan esille asumisneuvonnan tuloksia ja vaikutuksia.
Kerätty tieto dokumentoidaan raporteiksi ja tapauskuvauksiksi, jotka välitetään kunnan ja hyvinvointialueen johdolle sekä poliittisille päättäjille. Raportointi sisältää toimenpide-ehdotuksia turvallisen asumiskulttuurin ja palvelujen edistämiseksi.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Johtaminen ja strateginen asema
Kunnan tulee huolehtia siitä, että asumisneuvonnalla on johdon tuki ja hallinnollinen sijoituspaikka kuntaorganisaatiossa (esim. asuntotoimi). Toiminta tulee ankkuroida osaksi kunnan ja hyvinvointialueen strategisia asiakirjoja, kuten kuntastrategiaa, asuntopoliittista ohjelmaa ja hyvinvointisuunnitelmaa. Työntekijöille on varmistettava lähiesihenkilön ammatillinen tuki.
- Sidosryhmäyhteistyö
Tiivis ja säännöllinen verkostoyhteistyö vuokranantajien ja hyvinvointialueen palvelujen kanssa on välttämätöntä. Rajapintojen tulee olla selkeät ja yhdessä sovitut, jotta roolit ja vastuut säilyvät tarkoituksenmukaisina ja asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin.
- Asiantuntemus ja osaaminen
Suositeltavaa on, että asumisneuvojilla on tarkoituksenmukainen korkeakoulututkinto, kuten sosionomi AMK. Työtehtävissä tarvitaan laajaa sosiaaliturvajärjestelmän, talous- ja asumissosiaalisen työn sekä paikallisen asuntomarkkinan tuntemusta sekä kykyä tunnistaa tilanteita, joissa asiakas tarvitsee muita palveluja, ennen kaikkea sosiaalityötä tai -ohjausta.
- Henkilöstöresurssit ja toimitilat
Asumisneuvonnassa tulee olla riittävästi työntekijöitä. Asumisneuvonta voidaan toteuttaa myös monialaisena tiiminä, jotta asiakkaiden erityyppisiin tuen tarpeisiin voidaan vastata joustavasti. Toimitilojen tulee olla helposti saavutettavia matalan kynnyksen paikkoja.
- Rahoitus
Toiminta edellyttää vakaata rahoituspohjaa, johon voi kuulua ympäristöministeriön (Varken) myöntämä valtionavustus. Toiminnan vakiinnuttaminen saattaa pitkällä aikavälillä edellyttää kunnan täysimääräistä sitoutumista rahoitukseen.
- Viestintä
Aktiivinen tiedotus kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille lisää palvelun tunnettuutta ja edistää oikea-aikaista hakeutumista tuen piiriin. Viestintä ja tiedottaminen tulee suunnitella paikallisia olosuhteita vastaavalla tavalla.
