Kanta-Hämeen hyvinvointialueella asui Vuoden 2022 lopussa 169 570 henkilöä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen väestörakenne noudattelee maan keskiarvoa. Ennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestömäärän arvioidaan pienenevän noin 10 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2040 mennessä. Lasten ja nuorten määrä vähenee noin 20 prosenttia
tarkastelujaksolla 2020‒2030, mutta väheneminen hidastuu vuoden 2030 jälkeen. Työikäisten määrä vähenee noin 10 prosenttia tarkastelujaksolla 2020‒2030. Samalla tarkastelujaksolla ikääntyneiden määrä kasvaa noin 15 prosenttia.
Ikääntyneisyyden kasvu tulee haastamaan koko palvelujärjestelmän toimintakyvyn.
Väestöryhmän pieneneminen vähentää palveluiden tarvetta, mutta sosioekonominen tilanne ja sairastavuus vastaavasti nostavat palvelutarvetta. Siksi Oma Hämeen on ollut tarve löytää uusia tapoja tuottaa palveluita nykyistä tuottavammin ‒ kuitenkin niin, ettei palveluiden saatavuus ja saavutettavuus heikenny. Keskeistä on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen lisääminen ja ennaltaehkäisevien palvelujen tuottaminen sekä yhteistyö muiden toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa. Hyvinvointialueen henkilöstövajetta ei pystytä paikkaamaan pelkästään rekrytoinneilla, erityisesti haastavassa taloudellisessa tilanteessa, vaan tarvitaan myös olemassa olevien resurssien vaikuttavampaa kohdentamista ja toiminta- ja palvelumallien uudistamista.
Palveluiden järjestämisessä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tullut huomioida alueen erityispiirteet ja toimintaympäristö. Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta kuvaa maantieteellinen hajautuneisuus kolmeen seutuun: Forssan seutuun (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä), Hämeenlinnan seutuun (Hattula,
Hämeenlinna, Janakkala) ja Riihimäen seutuun (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki). THL:n lähtötilannearvion mukaan Kanta-Hämeen väestön arvioitu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarve vuodelle 2023 on hieman yli maan keskitason.
Oma Hämeen arvot ovat yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja rohkeus. Muun muassa yhdenvertaisuus toteutuu, kun tasalaatuiset palvelut tarjotaan kaikille asukkaille samoilla kriteereillä.
Ensikontaktin hallinta -projektin ja ensilinjapalveluiden tarkoituksena on yhtenäistää ja selkeyttää hyvinvointialueen palveluiden ensikontaktikanavia sekä asiakkaan ohjautumista joko itsehoidon pariin tai ammattilaisen arvioon. Projektissa selkeytetään asiakasohjausta ja vähennetään puhelinnumeroita, toteutetaan kiireettömien ja kiireellisten ensikontakti puhelinnumeroiden keskittämistä ja ensilinjapalveluiden toiminnan yhdenmukaistamista. Asiakasohjauksessa hyödynnetään asiakassegmenttitietoa. Ensilinjapalvelut on suunniteltu enemmän palvelemaan satunnaisen ja riskissä olevien segmenttien asiakkaita, kun jatkuvan ja monialaisen tarpeen asiakkaiden yhteydenotot ohjataan pääosin omalle ammattilaiselle tai tiimille.
Puhelinpalvelu on keskeinen kanava Oma Hämeessä asiakasohjauksessa, joten sen vaikuttavuuden varmistaminen on tärkeää. Puhelinpalvelun rinnalla oli tarve kehittää myös muita ensikontaktikanavia, kuten digitaalisia palveluita ja lähiasiointia palveluissa. Lähtötilanteessa asiakkailla oli käytössä satoja puhelinnumeroita alueen sotepalveluihin ja asiakkaat eivät aina tienneet, mihin ottaa yhteyttä. Asiakkaat olivat eriarvioissa asemassa, koska alueella ei ollut yhdenmukaisia toimintamalleja asiakkaan asian hoitamiseksi tai haltuun ottamiseksi ensikontaktissa. Tavoitteena oli saada Oma Hämeeseen osaava ja monialainen ensilinjapalvelun verkosto, jossa asiakkaan asia hoidetaan kerralla kuntoon tai otetaan kerralla ammattilaisen haltuun.
Ensikontaktin hallinta -projektin ja ensilinjapalveluiden kehittämisen tavoitteet:
Asiakkaat:
- Hva:n ensilinjapalveluiden yhteydenottokanavat on määritelty ja yhdenmukaistettu sekä hoidetaan keskitetysti hyvinvointialueella, jolloin asiakas saa yhdenmukaista ja tarpeen mukaista palvelua ensikontaktissa
- Asiakkaat saavat helposti yhteyden Oma Hämeen ensilinjapalveluihin, ratkaisun asioinnin aikana tai asiakkaan asia otetaan ammattilaisen haltuun
- Monialaisten ja jatkuvan tarpeen asiakkaat tunnistetaan ensilinjassa ja he saavat kohdennettua palvelua ottaessaan yhteyttä
- Asiakkaat löytävät ja ohjautuvat tarpeen mukaan oma- ja itsehoitokanaville
Ammattilaiset:
- Kiireellisiin ja kiireettömiin ensikontakteihin ja hoidon- tai palvelutarpeen arvioihin vastataan tasavertaisesti ja keskitetysti koko hva:lla
- Ammattilaisten yleiset ensikontaktipalvelun osaamistarpeet on määritetty ja osaamisen kehittäminen suunniteltu
- Asiakkaiden ohjaamiseen on käytössä tarvittavat digitaaliset työkalut ja teknologia tukee ammattilaisen työtä
- Asiakkaat ohjautuvat aktiivisesti itsehoidon- ja hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen palveluihin omatoimisesti tai ammattilaisten ohjaamina.
Organisaatio:
- Kiireellisiin ja kiireettömiin ensilinjayhteydenottoihin vastataan keskitetysti, jolloin resurssit saadaan hyödynnettyä laajasti ja tehokkaammin sekä kohdistettua tarpeen mukaisemmin, toimintamallit ja -tavat hva:lla yhdenmukaistuu, ammattilaisten osaaminen laajenee ja eri asiakastarpeisiin vastaa vahva ja laaja ensilinjaverkosto.
- Häiriökysyntä on vähentynyt
- Hva:n palveluita on saatavana digitaalisesti
- Ohjaus on lisännyt itsehoitoa ja asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä
Kohderyhmänä ensilinjapalveluiden kehittämisessä ovat olleet erityisesti asiakassegmentteihin satunnaiset ja riskissä olevat asiakkaat, mutta ensilinjapalvelut kuuluvat kaikille Oma Hämeen asukkaille.
Ennen projektin alkua Kanta-Hämeessä toteutettiin selvitys asiakasohjauksesta ja yhteydenottokanavista. Ensilinjapalveluita on mukana ollut kehittämässä eri ammattilaisia ja yhteistyötahoja. Asiakkaita on osallistettu erilaisin kyselyin, viestinnällä ja kehittäjäasiakasyhteistyöllä.
