Digitaalinen asukasraati, Satakunnan hyvinvointialue (RRP 2, P4, I4)

Digitaalinen asukasraati, Satakunnan hyvinvointialue (RRP 2, P4, I4)

Digiraati vahvistaa asukkaiden osallistamista tarjoamalla alustan kyselyille, pilottien rekrytoinneille ja tiedon jakamiselle. Osallistuminen on vapaaehtoista ja anonyymiä ja sen kautta kerätään palautetta ja kehitysideoita palvelujen parantamiseksi.

Toimintamallin nimi
Digitaalinen asukasraati, Satakunnan hyvinvointialue (RRP 2, P4, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Digiraati vahvistaa asukkaiden osallistamista tarjoamalla alustan kyselyille, pilottien rekrytoinneille ja tiedon jakamiselle. Osallistuminen on vapaaehtoista ja anonyymiä ja sen kautta kerätään palautetta ja kehitysideoita palvelujen parantamiseksi.

Toteutuspaikka
Satakunta
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
EU Logo-NextGernerationEU

Tekijä

Luotu

Luotu

29.10.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

2.2.2026
Ratkaisun perusidea

Digiraati on uusi toimintamalli, joka mahdollistaa hyvinvointialueen asiakkaiden äänen kuulemisen laajasti ajasta ja paikasta riippumatta. Raati on avoin kaikille alueen asukkaille, ja osallistuminen on vapaaehtoista ja anonyymiä. Taustatietoja kerätään, jotta kyselyt voidaan kohdentaa eri asiakasryhmille.

Digiraadin kautta asiakkaat voivat:

  • kertoa näkemyksiä
  • vastata kyselyihin
  • kommentoida suunnitelmia
  • ilmoittautua digitaalisten palvelujen ja sovellusten testikäyttäjiksi

Osallistuminen ei edellytä erityistä asiantuntemusta – tärkeintä on halu jakaa näkemyksiä ja kehittää palveluja. Mallin tavoitteena on vahvistaa asiakasosallisuutta ja varmistaa, että palvelujen kehittäminen perustuu aidosti asiakkaiden kokemuksiin ja tarpeisiin.

Toimintaympäristö

Sitran kyselytutkimuksen (2021) mukaan suomalaiset haluavat osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon helppojen, anonyymien ja digitaalisten osallistumisen tapojen avulla. Erityisesti julkisiin terveyspalveluihin vaikuttaminen on lähellä asiakkaiden sydäntä.

Satakunnan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä noin 210 000 asukkaalle. Alueeseen kuuluu 16 kuntaa, joista suurimmat ovat Pori, Rauma ja Huittinen. Hyvinvointialueen palvelut kattavat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelut ja pelastustoimen. Palveluja tarjotaan monikanavaisesti mm. fyysisissä toimipisteissä, digitaalisissa kanavissa, liikkuvina ratkaisuina ja kotiin vietävinä palveluina. 

Hyvinvointialueen strategiaa toteutetaan muun muassa luomalla rakenteita ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat osallistumisen ja yhteiskehittämisen asukkaille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digitaalinen asukasraati mahdollistaa asukkaille osallistumisen ja yhteiskehittämisen helposti ja matalalla kynnyksellä.

Toimintamallin sisäisenä kohderyhmänä tunnistetaan koko hyvinvointialueen henkilökunta ja erityisesti kehittäjät ja yksiköiden esihenkilöt. Ulkoisena kohderyhmänä toimii kaikki Satakunnan hyvinvointialueen asukkaat riippumatta siitä, onko heillä asiakkuutta hyvinvointialueella.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminnan vakiinnuttaminen on pitkäkestoinen prosessi, jossa parhaat tulokset saavutetaan vasta, kun toimintaa on toteutettu johdonmukaisesti useiden vuosien ajan. Toiminnan peruspilareina voidaan pitää seuraavia osa-alueita:

  • Resurssien kohdentaminen ja keskitetty koordinointi

    Digitaalisen asukasraadin toimintaa johdetaan keskitetysti. Palvelukoordinaattori varmistaa, että jokainen toimialue osallistaa asukasraatia vuorollaan ja että kyselyiden määrä on sopiva (vuosittain, kuukausittain, neljännesvuosittain).

  • Ammattilaisten informointi

    Ammattilaisille tulee viestiä digiraadin olemassaolosta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Lisäksi heidät tulee ottaa mukaan digiraadin kautta tapahtuvaan osallistamiseen, jotta toiminnan jatkuvassa kehittämisessä myös asukkaiden näkemykset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

  • Säännölliset kyselyt vuosikellon mukaisesti

    Tavoitteena on, että hyvinvointialueen jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon toimialue hyödyntää digitaalista asukasraatia vähintään kerran vuodessa asiakasosallisuuden varmistamiseksi.

  • Digitaalisen asukasraadin joustava hyödyntäminen

    Palvelukoordinaattoriin voi ottaa yhteyttä myös muina ajankohtina kuin toimialueen vuorolla. Näin digitaalisen asukasraadin näkemyksiä voidaan hyödyntää laajemmin.

  • Asukkaiden ja digiraatilaisten viestintä

    Hyvinvointialueen verkkosivuille luodaan oma sivusto, joka tarjoaa tietoa digiraatiin osallistuville. Sivustolla julkaistaan myös kooste digiraadin vastauksista ja niiden pohjalta tehdyt toimenpiteet. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tilanteen muutos ja vaikutukset
Digiraadin käyttöönotto on osoittanut toimintamallin toimivuuden ja kiinnostavuuden. Rekrytointi on onnistunut erinomaisesti: mukaan on liittynyt 453 asukasta. Testivaiheessa toteutettiin kolme kyselyä, joista yksi kartoitti osallistujien kokemuksia digiraadista. Kahteen ensimmäiseen kyselyyn vastasi noin puolet digiraatilaisista (n=220, n=230) – tämä ylitti odotukset osallistumisaktiivisuudesta. Lisäksi digiraadin kautta rekrytoitiin noin 90 osallistujaa testaamaan chatbotin pilottiversiota. Käyttäjäkyselyyn vastasi kahden ensimmäisen päivän aikana 170 henkilöä. Kokemukset olivat pääosin positiivisia. Tämän vuoden kehittämistyö antaa vahvan kuvan siitä, että digiraadin kehittämistä kannattaa jatkaa. 

Huomiot ja kehittämiskohteet
Vuosikellon mukainen kokeilu ei ole vielä toteutunut, mutta alusta on toiminut teknisesti hyvin. Kehittämistä tarvitaan erityisesti raportoinnin selkeyttämisessä ja prosessien vakiinnuttamisessa, jotta toimintamalli voidaan juurruttaa osaksi jatkuvaa kehittämistä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Digiraadin toteuttaminen edellyttää selkeitä resursseja ja osaamista:

  • Resurssit: Keskitetty koordinointi (palvelukoordinaattori), tekninen alusta kyselyille ja viestinnälle, sekä riittävä henkilöstö vastausten analysointiin ja jatkotoimenpiteiden suunnitteluun.
  • Osaaminen: Viestintätaidot sekä ymmärrys osallistavista toimintatavoista ja kyky suunnitella kyselyitä ja yhteiskehittämisen prosesseja. Kyky analysoida kyselyiden tuloksia sekä tuottaa selkeitä raportteja ja kehittämisehdotuksia.

Sovellettavuus

Toimintamalli on joustava ja sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kunhan kyselyt ja viestintä räätälöidään kohderyhmän tarpeisiin (esim. ikäryhmät, palvelualueet).

Sudenkuopat, joita välttää

  • Liian monimutkainen osallistumisprosessi – sen tulee olla helppo ja nopea.
  • Riittämätön viestintä – osallistujien ja ammattilaisten informointi on kriittistä.
  • Liian harvat tai useat kyselyt tai tulosten hyödyntämättä jättäminen – tämä heikentää luottamusta ja osallisuuden merkitystä.
  • Resurssien alimitoitus – ilman riittävää koordinointia ja toimialueiden resurssointia toiminta ei vakiinnu.