Digiagentti-toiminnan keskeisiä kohderyhmiä olivat sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaat. Erityistä huomiota kiinnitettiin ikääntyneisiin, pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin henkilöihin, joiden osallisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen olivat kehittämistyön keskiössä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii yli 10 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, ja alueeseen kuuluu 18 kuntaa. Alueella on noin 400 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joiden toiminta keskittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Hyvinvointialue palvelee noin 192 150 asukasta. Väestöennusteiden mukaan alueen ikärakenne muuttuu tulevina vuosikymmeninä: lasten ja työikäisten määrä vähenee, kun taas yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2035 saakka. Tämä kehitys vaikuttaa palvelutarpeisiin ja korostaa saavutettavien digipalvelujen merkitystä erityisesti ikääntyvän väestön näkökulmasta.
Nykyisessä toimintaympäristössä digipalvelut ja niihin liittyvä digituki ovat hajautuneita, ja niiden saatavuus vaihtelee kunnittain. Tämä luo haasteita sekä palvelujen käyttäjille että tarjoajille. Digituen löydettävyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä kehittämiskohteita, jotta kaikki asukkaat voivat hyödyntää digitaalisia palveluja yhdenvertaisesti.
SenioriTupa-konseptin yhteydessä toteutettiin mielipidekysely, johon vastasi 495 yli 65-vuotiasta henkilöä. Kyselyssä kartoitettiin digituen tarvetta: 36 % toivoi perusohjausta digipalvelujen käyttöön, 22–27 % kaipasi tukea sähköiseen ajanvaraukseen ja reseptien uusintaan Omakannan kautta. 24 % ei kokenut tarvitsevansa tukea, ja 12 % ei halunnut opetella digilaitteiden tai -palvelujen käyttöä lainkaan. Samansuuntaisia havaintoja on tehty Digi- ja väestötietoviraston vuosittaisessa Digitaitoraportissa, jonka mukaan 36 % suomalaisista tarvitsee säännöllisesti apua digilaitteiden käytössä ja 18 %:lla on matalat tai heikot digitaidot.
Digi- ja väestötietovirasto kehitti Digituki-palvelun tukemaan organisaatioita digiosaamisen tunnistamisessa ja vahvistamisessa sekä edistämään digitukea tarjoavien toimijaverkostojen kyvykkyyttä. Tavoitteena oli lisätä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa.
Toimintaa ohjaavat muun muassa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) ja hallintolaki (434/2013), jotka velvoittavat julkisia toimijoita huolehtimaan palvelujen saavutettavuudesta ja ymmärrettävyydestä. Digituen kehittämistyö kytkeytyy laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten väestön ikääntymiseen, digitalisaation etenemiseen ja palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen.
Kohderyhmä:
Toimintamalli kohdistui Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan järjestöihin sekä alueen asukkaisiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin ikääntyneisiin, pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin henkilöihin sekä nuoriin. Kohderyhmään kuuluivat myös sote-ammattilaiset, jotka toimivat digituen välittäjinä tai kehittäjinä.
Kuvaus kohderyhmästä ja asiakasymmärryksestä:
- Järjestöt: Alueella toimii noin 400 rekisteröityä sote-järjestöä, joista monilla ei ole ollut aiempaa kokemusta palvelutietovarannon (PTV) hyödyntämisestä. Kartoituksessa havaittiin, ettei yksikään järjestö ollut kuvannut palvelujaan PTV:hen 31.12.2022 mennessä. Digiagentti jalkautui järjestöihin, esittäytyi ja tarjosi tukea PTV-kuvauksissa. Tukena toimiminen oli henkilökohtaista ja vaiheittaista – PTV-prosessi kuljettiin yhdessä järjestön kanssa.
- Asukkaat: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella asuu noin 192 150 henkilöä. Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa vuoteen 2035 saakka, mikä lisää digituen tarvetta. SenioriTupa-kyselyyn vastanneista 495 henkilöstä 36 % toivoi perusohjausta digipalveluihin, ja 22–27 % kaipasi tukea sähköiseen ajanvaraukseen ja reseptien uusintaan. 24 % ei kokenut tarvitsevansa tukea ja 12 % ei halunnut opetella digipalvelujen käyttöä lainkaan.
- Nuoret: JuniorDigiagentti-toimintamallissa 29 nuorta palkattiin kesätöihin digitukitehtäviin. He jalkautuivat kirjastoihin ja terveyskeskuksiin esittelemään digipalveluja. Digiagentti toimi kummina ja kouluttajana.
- Erityisryhmät: DigiSankari-pilotissa kehitysvammaiset henkilöt saivat digitukea arjen ympäristössä. DigiKoutsi-verkosto tuki heitä digipulmissa. Digiagentti koulutti sekä asiakkaita että verkoston jäseniä.
Vaikutukset ja tavoitteet:
Kehittämistyö pyrki vahvistamaan:
- Järjestöjen kykyä tuottaa ja kuvata palvelujaan digitaalisesti PTV:n kautta.
- Asukkaiden digiosaamista ja rohkeutta käyttää digipalveluja.
- Nuorten osallisuutta ja työllistymistä digitukitehtävissä.
- Erityisryhmien yhdenvertaista pääsyä digipalveluihin.
- Ammattilaisten osaamista digituen tarjoamisessa ja kehittämisessä.
Asiakasymmärryksen kartoitus ja käyttäjäprofiilit:
Asiakasymmärrystä kartoitettiin kyselyillä (esim. SenioriTupa), havainnoinnilla ja yhteistyöllä järjestöjen ja palveluntarjoajien kanssa. Tulosten perusteella tunnistettiin erilaisia käyttäjäprofiileja:
- Rohkea kokeilija: Haluaisi käyttää digipalveluja, mutta tarvitsee alkuun tukea.
- Varovainen käyttäjä: Käyttää digipalveluja vain pakon edessä, kaipaa selkeitä ohjeita ja henkilökohtaista tukea.
- Itsenäinen osaaja: Käyttää digipalveluja sujuvasti, mutta saattaa toimia vertaistukijana muille.
- Digivastainen: Ei halua käyttää digipalveluja, tarvitsee vaihtoehtoisia asiointitapoja.
