Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Digitaalisten palveluiden ulkopuolella on arviolta noin 500 000 henkilöä. Samaan aikaan digipalveluiden määrä kasvaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvinvointialueiden tulee varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsevät ja niistä hyötyvät kaikki yhtä lailla, riippumatta yksilöön liittyvistä tekijöistä.
Satakunnan hyvinvointialueen strategiassa yhtenä keskeisenä arvona on "Palvelemme yhdenvertaisesti". Tämän mukaisesti Satakunnan hyvinvointialue edistää avustetun puolesta asioinnin käyttöönotolla digipalveluiden hyödyntämistä myös niillä henkilöillä, jotka eivät niihin muuten pääsisi. Tämä lisää yleisesti hyvinvointialueen tavoitteena olevaa digipalveluiden käytön lisääntymistä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Digitaalinen asiointi lisääntyy yhä enenevässä määrin myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Samaan aikaan arvioidaan, että digitaalisten palveluiden ulkopuolelle jää noin puoli miljoonaa henkilöä, jotka eivät pysty tai eivät halua itse digitaalisissa palveluissa asioida.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) ja direktiivi (EU) 2016/2102 määrittelee, että digitaalisten palveluiden tulisi olla kaikkien saavutettavissa. Yhdenvertaisuutta tulee pyrkiä edistämään ja poistaa esteitä digitaalisten palveluiden käytöstä.
Eriarvoistumisen ehkäisemiseksi Satakunnan hyvinvointialue ottaa käyttöön avustetun puolesta asioinnin mallin, jonka avulla asiakkaan valtuuttama henkilö voi asioida asiakkaan puolesta esimerkiksi digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä apteekissa.
Valtuutuksia rekisteröidään Porin ja Rauman alueella, yhteensä kolmessa palvelupisteessä. Ajanvaraus valtuuttamiseen tehdään puhelimitse. Lisäksi voidaan järjestää satunnaisesti niin sanottuja toimipaikkariippumattomia rekisteröintejä eri paikkakunnilla valtuuttamisen edistämiseksi. Valtuudet tallennetaan sovittujen, koulutettujen työntekijöiden toimesta Suomi.fi -valtuuksiin.
Avustetun puolesta asioinnin palvelun kohderyhmässä on esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita, kuten ikääntyneitä, vammaisia, päihde- ja mielenterveysasiakkaita sekä heitä, jotka eivät pysty tai halua itse digitaalisissa palveluissa asioida. Puolesta asioinnin valtuutuksen tekemisen yhteydessä asiointiprosessin sujuvuudesta kerätään palautetta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Avustetun puolesta asioinnin käyttöönotto mahdollistaa asioinnin sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisissa palveluissa niillekin asiakkaille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta tai kyvykkyyttä digitaalisten palveluiden käyttöön. Hoitotyön laatu paranee, kun asiakkaan läheiset ovat ajantasaisesti tietoisia hoitosuunnitelmasta, sen muutoksista sekä lääkityksestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle jää näin enemmän aikaa itse asiakastyöhön, kun moninkertaiset yhteydenotot vähenevät. Digitaalinen asiointi mahdollistaa nopeamman viestinnän sekä tuo kustannustehokkuutta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Avustetun puolesta asioinnin käyttöönottoa seurataan ja kokemuksia kerätään. Asioinnin sujuvuus, valtuutusten määrät sekä asiakas- ja henkilöstökokemus toimivat seurantamittareina.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin käyttöönotto edellyttää tiivistä yhteistyötä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kanssa. Valtuuttamisen käyttöönotosta ja aikataulusta, rekisteröijien ja vastuuhenkilöiden koulutuksista sovitaan DVV:n kanssa ja ne järjestetään ennen toiminnan aloittamista. Ohjeet ja toimintaan liittyvät asiat tallennetaan rekisteröijien helposti löydettäviksi. Valtuuttamiseen käytettävät asiakastilat suunnitellaan ja valitaan niin, että ne ovat mahdollisimman esteettömät, helposti löydettävät ja käytännölliset toiminnan kannalta. Samasta tilasta tulisi löytyä kaikki rekisteröintiin liittyvät laitteet (tietokone, kortinlukija, skanneri ja tulostin), jotta tilasta ei tarvitse poistua välillä. Pysyvien valtuutuspaikkojen lisäksi hyvinvointialueella voidaan tarvittaessa hyödyntää niin sanottua toimipaikkariippumatonta valtuuttamista niillä paikkakunnilla, mihin se saadaan helposti ja nopeastikin järjestettyä.
Toiminnasta viestitään aktiivisesti ennen käyttöönottoa ja sen aikana, jotta asiakkaat löytävät palvelun. Viestinnässä huomioidaan niin valtuuttajat (lehti- ja radiomainokset, esitteet esimerkiksi apteekissa tai terveysasemalla, erilaiset tilaisuudet) kuin valtuutettavatkin (digitaalinen mainonta sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla ). Myös muiden kuin valtuutuksia tekevien ammattilaisten informoinnista huolehditaan, jotta tieto valtuuttamisesta ja sen tekemisestä on mahdollisimman laajasti hyvinvointialueella.
