Kainuussa on seitsemän kuntaa, joista kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa Kainuun sote –kuntayhtymä. Kainuun soten alueella asuu noin 72000 asukasta, joista noin puolet luetaan mukaan työvoimaan.
Terveyskeskuspalveluihin pääsy on ollut haasteellista heikon lääkäritilanteen ja hoitajien sijasten saannin vuoksi, johon etsitään ratkaisuita myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeiden kautta.
Kainuun väestö vähenee reilut 12 % vuoteen 2030 mennessä ja säilyy iäkkäänä. Väestön sairastavuus on maan neljänneksi suurinta ja kuntakohtaiset erot ovat suuria.
Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä on maan suurin ja väestöllinen huoltosuhde on maan neljänneksi suurin. (THL:n arviointiraportti 2019)
Kainuun alueen haasteet ovat moniulotteisia: työvoiman saatavuuden näkökulmasta lasten ja nuorten ikäryhmät ovat pieniä, ikääntyminen pienentää työvoimaa ja ennen aikaisesti eläkkeellä olevien joukko on suuri.
Vaikka Kainuun alueen työllisyys on parantunut viimeisen puolentoista vuoden aikana, mutta edelleen siinä tulee esille rakenteellisen työllisyyden ja työttömyyden vinoumat.
Kainuussa helmikuun 2021 tilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on ollut korona-aikana kasvussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli kuukauden lopussa 813 ja yli kaksi vuotta työttömänä olleita 305.
Kainuussa osatyökykyisiä työnhakijoita on arviolta 750, joista työttömiä noin 500 (lisäksi myös työvoiman ulkopuolella olevia), jotka tarvitsevat usein moniammatillisia ja monialaisia palveluja. Asiakasvastaava -toimintamallin avulla asiakasta voidaan tukea hänen palvelupolullaan entistä paremmin. Asiakasvastaava-toimintamalli liittyy vahvasti työkyvyn tuen -toimintamalliin. Asiakkuusvastaava(t) voi konsultoida tiimiä/ohjata tiimiin asiakkaan tarpeen mukaan ja tukea asiakasta asiakaslähtöisesti. Työkyvyn tuen tiimissä asiakasvastaava(t) sovitaan verkostopalaverissa. Tieto asiakasvastaavasta sanoitetaan ääneen asiakkaalle sekä annetaan kirjallisena muistion muodossa, jonka lisäksi tieto kirjataan asiakastietojärjestelmään.
Asiakkaille tulee nimetä oma asiakasvastaava, joka varmistaa asiakkaan palvelujen jatkuvuudesta ja palvelukokonaisuuden koordinoimisesta.
Asiakkaan tarpeina on, että hän saa tukea, tietoa ja ohjausta oikea-aikaisesti, sujuvasti ja yhdestä paikasta. Verkoston toimijat tietävät ja tuntevat toisensa ja asiakkaan asiat.
Ammattilaisten tarpeina on, että asiakas prosessi on selkeä ja tietoa palveluista ja palvelujärjestelmistä on hyvin saatavilla. Yhteistyö ammattilaisten välillä on sujuvaa. Työote on asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista. Ammattilaisten osaamista tulee vahvistaa.
Organisaation tarpeena on, että prosessit toimivat ja ovat tehokkaita ja tuottavia. Asiakas saa tarpeen mukaiset palvelut, eikä päällekkäisiä palveluita ole. Palvelut ovat koordinoituja ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toteutuvia asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti.
Yhteiskunnallisena tarpeena on vahvistaa alueen elinvoimaa mahdollistamalla osatyökykyisten työelämään osallistumista ja työntekijäpulaan vastaamista.
Kohderyhmänä ovat kainuulaiset työttömät, erityisesti monialaisia palveluista tarvitsevat osatyökykyiset. Osatyökykyisiä työnhakijoita Kainuussa on noin 750. Osatyökykyisistä usea tarvitsee moniammatillisia ja monialaisia palveluita. Heillä on useita työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia, vammoja tai rajoitteita. Työkyvyn tuen tiimin asiakasvastaavan asiakkaita on arviolta vuodessa noin 50-70.
Asiakkaan palvelukokemuksista on saatu tietoa asiakaskyselyn, kehittäjäasiakkaiden sekä asiakasraadin kautta. Saadun tiedon avulla asiakasvastaavamallia on kehitetty. Asiakasymmärrystä on lisännyt myös monialainen verkostotyö ja yhteiset koulutukset.
Kehittämisideoina kehittäjäasiakkaat ovat tuoneet toiveen yksilöllisestä kohtaamisesta, jolloin asiakas tuntee olevansa osa kokonaisuutta. Esimerkiksi monialaisissa palveluissa on tärkeä ammattilaisten esitellä itsenä (ei yhtään ylimääräistä ihmistä, jolla ei ole palaveriin annettavaa) ja toimenkuvansa ja tavoitteet palaverille, ettei asiakkaalle jää tunne epämääräisyydestä ja mitä asiakkaan asioita on käsitelty ja kenen kanssa. Lisäksi on tärkeää nimetä asiakasvastaava ja antaa asiakkaalle hänen yhteystiedot myös kirjallisesti. Asiakas voi kokea palaverit kankeina ja viranomaisten näkökulmista lähtevänä, jonka takia näihin asioihin on hyvä kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota.
