| Innokylä

Toimintaympäristö

Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta: yli 65-vuotiaiden osuus on 34 %, ja ikääntyvien määrä kasvaa edelleen, vaikka kokonaisväestö vähenee. Tämä lisää palvelutarvetta ja kustannuspaineita. Henkilöstön riittävyys on kriittinen haaste, sillä sote-alan työvoimapula koskee lähes kaikkia ammattiryhmiä ja työntekijöiden ikärakenne painottuu yli 55-vuotiaisiin. Hyvinvointialueuudistus, vanhuspalvelulaki ja hoitajamitoitus ohjaavat toimintaa. Taloudelliset paineet, harva asutus ja pitkät etäisyydet edellyttävät uusia ratkaisuja, digitalisaatiota ja työnjaon selkeyttämistä, jotta voidaan turvata hyvä, turvallinen ja vaikuttava hoito ikääntyville.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Lähihoitajapilotteihin osallistui etähoivan yksikkö, Savonlinnan keskustan kotihoito ja arviointitiimi sekä Savonlinnan (ent. Kerimäen) geriatrisen arviointiosaston henkilökunta ja esihenkilöt.

Kotihoito Savonlinna keskusta, yöpartio ja arviointi- ja kuntoutustiimi

Savonlinnan keskustan kotihoidon tiimit tarjoavat tilapäistä ja säännöllistä kotihoidon palvelua ympärivuorokautisesti yöpartion tuella. Alueella on syksyllä 2024 käynnistynyt uuden arviointi- ja kuntoutustiimin toiminta. Arviointijakson aikana arvioidaan moniammatillisesti asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumisen mahdollisuuksia.

Yksikössä työskentelee lähihoitajia yhteensä 37, sairaanhoitajia 7, kodinhoitajia 1 fysioterapeutteja 2 ja 1 geronomi.

2. Savonlinnan geriatrinen arviointiosasto (ent. Kerimäen lyhytaikaisyksikkö, muutos pilotin aikana)

Geriatrisella arviointiosastolla ikääntyvät potilaat saavat kokonaisvaltaista hoitoa ja arviointia omaan terveydentilaan ja hyvinvointiin liittyen. Iäkkäät ihmiset tulevat arviointiosastolle usein joko kotihoidosta tai sairaalasta silloin, kun heidän kotona pärjäämisestään on herännyt huoli, tai kotiuttaminen sairaalasta vaatii vielä tarkempaa arviointia ja kuntoutusta.

Yksikössä työskentelee 5 sairaanhoitajaa, 23 lähihoitajaa, 2 fysioterapeuttia, 1 hoiva-avustaja

3. Arjen etä- ja tukipalvelut, keskitetty etähoivayksikkö

Etähoivayksikössä toteutetaan kotihoidon palvelua asiakkaille etänä.

Yksikössä työskentelee yhteensä 21 lähihoitajaa

Pilotin alussa osallistuville yksiköille tehtiin aloituskysely, jossa selvitettiin nykytilaa ja henkilöstön näkemyksiä muutostarpeista.

Lisäksi pilotin tukena toimi esihenkilöistä, johdosta sekä luottamushenkilöstä koostuva projektiryhmä, joka seurasi ja ohjasi pilotin etenemistä.

Jokaiselle pilottiyksikölle järjestettiin kolme työpajaa.

Työpajat 1: Työntekijöiden näkemykset nykytilanteesta ja kehittämistarpeista, mallitehtävänkuvauksia hyödyntäen

Projektiryhmä: Muotoillaan tavoitetila/linjaukset työpajan tulosten, kyselyn ja yhteisten tavoitteiden pohjalta

Työpajat 2: Ideoidaan konkreettiset toimenpiteet ja aikataulut miten työnjakoa uudistetaan (-> tehtävänkuvaukset kokeiluun)

Projektiryhmä: Muotoillaan tavoitetila/linjaukset työpajan tulosten, kyselyn ja yhteisten tavoitteiden pohjalta
Etähoivan työpajat pidettiin etänä, jaettiin useampaan lyhyempään osaan.

Työpajat 3: Kokeilujen tulokset, muutostarpeet ja sovellettavuus koko ikäpalveluihin,

Projektiryhmä: Muutostarpeiden läpikäynti johdon kanssa, levittäminen
Tehtävänkuvien hyväksyntä johtoryhmässä

Lopetuskysely pilottiyksiköiden henkilöstölle ja johdolle.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin perusidea on selkeyttää eri ammattiryhmien (lähihoitajat, sairaanhoitajat, fysioterapeutit) roolit ja vastuut ikääntyneiden palveluissa.

Ratkaisuksi kehitettiin tarkat roolikuvaukset eri ammattiryhmille. Lisäksi työpajojen tuloksina saatiin myös kehittämissuunnitelmat kuhunkin yksikköön, mikä tukee uusien tehtävänkuvien toimeenpanoa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tehtävät ja toimenpiteet:

Tehtävänkuvista viestitään monikanavaisesti (infot, perehdytysohjelma, intranet, some).
Tehtävänkuvat muotoillaan niin, että ne soveltuvat koko palvelualueelle.
Tehtävänkuvia laatiessa kannattaa huomioida tutkinnon osaamisvaatimukset (esimerkiksi sh-tutkinto, lh-tutkinto, fysioterapeutin tutkinto)
Tehtävänkuvat tallennetaan IMS-järjestelmään kaikkien saataville.
Kehittämissuunnitelmat viedään yksiköiden toimintasuunnitelmiin.
Esihenkilöille järjestetään ohjausta tehtävänkuvien hyödyntämisestä päällikön johdolla.
Seuranta ja palaute: arvioidaan käyttöönottoa ja päivitetään tarvittaessa.

Resurssit:

Aika: työpajat, viestintä ja perehdytys vaativat suunnittelua ja toteutusta.
Henkilöstö: esihenkilöt, kehittämisasiantuntijat, henkilöstö osallistuu.
Osaaminen: muutosjohtaminen, viestintä, IMS-järjestelmän käyttö.
Raha: lähinnä työaikakustannukset ja mahdolliset koulutusmateriaalit ja viestintä (visuaaliset tiivistelmät tehtävänkuvista ostetaan)

Prosessi ja vaiheet:

Valmistelu: tehtävänkuvien ja kehittämissuunnitelmien viimeistely.
Viestintä ja perehdytys: monikanavainen tiedotus ja koulutus.
Integrointi: tehtävänkuvat IMS-järjestelmään ja perehdytysohjelmaan.
Juurruttaminen: kehittämissuunnitelmat osaksi yksiköiden arkea.
Seuranta ja jatkuva kehittäminen: palaute, päivitykset ja arviointi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Roolikuvaukset on otettu käyttöön koko ikääntyneiden palveluissa. Kaikille ammattiryhmille (esim. sosionomit, geronomit, palveluohjaajat, päivätoiminnan henkilöstö) ei vielä laadittu tehtävänkuvia, mutta olemassa olevat kuvaukset toimivat hyvänä pohjana niiden tekemiseen.

Resurssit ja osaaminen:

Soveltaminen vaatii aikaa perehdytykseen ja viestintään.
Esihenkilöiden osaaminen muutosjohtamisessa ja tehtävänkuvien hyödyntämisessä on keskeistä.
IMS-järjestelmän käyttö ja viestintäkanavien hallinta tukevat juurruttamista.

Sovellettavuus:

Malli on laajennettavissa eri ammattiryhmille ja yksiköihin, mutta vaatii räätälöintiä yksikkökohtaisiin prosesseihin.
Soveltuu myös muihin palvelualueisiin, kun roolit ja vastuut määritellään yhdessä henkilöstön kanssa.

Sudenkuopat:

Tehtävänkuvat voivat vaihdella yksiköittäin, mikä voi aiheuttaa epäselvyyttä. Ratkaisuna yhteiset periaatteet ja yksikkökohtaiset tarkennukset - tässä on johdon kanssa tehtävä yhteistyö tärkeää.
Etähoivan yksikön yhtenäisissä prosesseissa havaittiin keskeneräisyyttä, mikä edellyttää rakenteellista kehittämistä ja henkilöstön osaamisen vahvistamista ennen mallin täysimääräistä käyttöönottoa. Tässä tukee pilotissa laadittu kehittämissuunnitelma.
Liian vähäinen viestintä ja perehdytys hidastavat juurruttamista – panosta monikanavaiseen tiedottamiseen ja koulutukseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työpajoista saatu arviointi:

Lopetuskyselystä saatu arviointi:

Ammattilaisten roolit ja vastuut selkeiksi ikääntyneiden palveluissa

Ammattilaisten roolit ja vastuut selkeiksi ikääntyneiden palveluissa