Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkinnot on suunniteltu suomea äidinkielenä puhuville ja suomalaisen yhteiskunnan tunteville henkilöille. Maahanmuuttaneille tutkinnot eivät välttämättä tarjoa sujuvaa väylää oppia sekä suomen kieltä että työllistyä. Usein aikuisilla opiskelijoilla on tavoitteena nopea työllistyminen. Perustutkinto-opiskelu kestää kuitenkin 2-3 vuotta ja kielitaitovaatimus perustutkinto-opiskelijaksi on tutkinnosta riippuen A2 - B2. Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään -tutkinnonosa on kehitetty ensimmäiseksi tutkinnonosaksi, jonka voi puhdistuspalvelualalla aloittaa ilman kielitaitovaatimusta. Tutkinnonosan opiskelun jälkeen sekä työllistyminen alan työtehtäviin, että kielitaidon riittäessä, opintojen jatkaminen, ovat mahdollisia.
Tiivistelmä
Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään -tutkinnonosa (15 osp) pilotoitiin osana Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi -hanketyötä. Pilotit (3 pilottia) toteutettiin puhdistupalvelualalla Savon ammattiopistossa.
Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään on ammatillisena lyhytkoulutuksena, tai laajempien opintojen ensimmäisenä tutkinnonosana, toimiva kokonaisuus, johon opiskelijat valitaan ilman kielitaitovaatimusta. Valintahaastatteluissa kartoitetaan motivaatiota ja mahdollisuutta sitoutua opiskeluun. Tutkinnonosa suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.
Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään -tutkinnonosa sisältää muun muassa, ammatillisten perustaitojen harjoittelua, ammatillisen ja yleisen suomen kielen opiskelua, suomalaiseen työelämään tutustumista niin velvollisuuksien kuin kulttuurin näkökulmasta, työturvallisuutta ja ergonomiaa. Työelämässä oppimisen jakso, eli TEO-jakso, toteutuu työparityöskentelynä työpaikkaohjaajan kanssa.TEO-jakson lisäksi työelämään tutustutaan monin tavoin koko koulutuksen ajan. Oppilaitoksen puolelta työpaikkaohjaajille ja työnantajille on tarjolla tukea arjen tilanteisiin ja koulutusta monikulttuuriseen työyhteisöön liittyen.
Pilottien Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään -ammatillisen lyhytkoulutuksen kesto on 5 kuukautta ja se toteutetaan työvoimakoulutuksena.
Se tarjoaa mahdollisuuden
● hankkia ammatillista osaamista lyhyemmässä ajassa
●nopeuttaa työllistymistä
●tehostaa kielen oppimista
●vahvistaa osallisuutta
●vahvistaa omaa toimijuutta
Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on ollut pieni.
Pilotteihin (3 aloitusta) osallistuneita on 44 henkilöä.
•työllistyneitä tai oppisopimuksella koulutusta jatkaneita: 19
•puhdistuspalvelualalla opintoja jatkaneita: 13
•muilla aloilla opintoja jatkaneita: 4
•työttömiä työnhakijoita tai muualla: 8
Opiskelijoina on ollut 16 maan kansalaisia ja työnantajia koulutuksen toteutuksessa on ollut mukana 8.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Aikuiset maahanmuuttaneet, jotka ovat asuneet Suomessa lyhyen aikaa ja joiden kielitaito ei vielä täytä ammatillisten perustutkintojen kielitaitovaatumuksia. Maahanmuuttaneet, jotka ovat motivoituneet opiskelemaan intensiivisesti sekä kieltä että ammatillisia perusvalmiuksia, voidakseen työllistyä Suomessa.
Monilla maahanmuuttaneilla
●on heikko suomen kielen taito, mikä vaikeuttaa pääsyä ammatilliseen koulutukseen
●kokotutkinnon suorittaminen ei aina ole tarpeen työllistymisen kannalta
●on osaamista kotimaastaan, mutta sitä ei osata Suomessa tunnistaa tai hyödyntää
●tieto suomalaisesta työelämästä, työkulttuurista sekä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista voi olla vähäistä
- opiskelijat saavat kokemusta suomalaisesta työelämästä ja työtehtävistä
- työelämän pelisäännöt tulevat tutuiksi
- opiskelijoiden suomen kielen taidot kehittyvät
- opiskelijoiden digitaaliset perustaidot vahvistuvat
- opiskelijoijden työelämävalmiudet ja itseluottamus toimia työyhteisössä vahvistuvat
-
opiskelijoiden yhteydet työelämään vahvistuvat
Työelämän kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja opettajan tuella pystytään ylittämään maahanmuuttajien kohtaamat haasteet ja etenemään muita polkuja nopeammin työllistymiseen tai lisäopintoihin.
Lyhytkoulutuksen aikana seurataan
- poissaoloja
- osallistumisen aktiivisuutta
- keskeytyksiä
Opiskelijoilta kerätään palautetta opiskelun aikana.
Lyhytkoulutuksen loppupuolella
- arvioidaan kielitaito
- seurataan kuinka moni opiskelijoista työllistyy
- seurataankuinka moni opiskelijoista jatkaa opintoja
Työelämän edustajilta pyydetään palautetta.
Keskeiset toimijat ammatillisen lyhytkoulutuksen toteutuksessa ovat ammatilliset opettajat, ammatinohjaajat ja suomen kielen opettaja sekä työelämän edustajat kuten työpaikkaohjaajat. Ammatinopettajat suunnittelevat ja organisoivat yhteistyön työelämän kanssa niin, että se kulkee opintokokonaisuudessa alusta loppuun pitäen sisällään:
●verkostofoorumit
●yrityskohtaiset palaverit
●rekrytointitapahtumat
●työelämässä oppimisen paikkojen järjestäminen
●työpaikkaohjaajien tuki
●vierailut
●henkilöstön koulutukset
Lisäksi koulutuksen toteutuksessa on hyötyä maahanmuuttajaohjaajan ja vertaisohjaajan työpanoksesta.
Koulutus toteutetaan ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa on mahdollisuus opiskeluun niin teoriassa kuin käytännössä. Lisäksi harjoitellaan työpaikoilla ammatillisia perustaitoja yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa. Viestintä ja yhteydenpito ammatinopettajien ja työelämän edustajien välillä on aktiivista ja vaatii nopeaa reagointia sekä avoimuutta. Kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö vaatii ammatinopettajilta työelämäntuntemusta, hyviä kommunikointitaitoja sekä luottamusta koulutusprosessiin. Hyvät tulokset eivät synny ilmaiseksi eikä niitä voi saavuttaa ilman luovaa ja uudistavaa työotetta.
Toimintamalli on ammatillisena lyhytkoulutuksena tai laajempien opintojen ensimmäisenä tutkinnonosana toimiva kokonaisuus, johon opiskelijat valitaan ilman kielitaitovaatimusta. Valintahaastattelussa kartoitetaan motivaatiota ja mahdollisuutta sitoutua opiskeluun. Tutkinnonosa suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tutkinnonosa sisältää mm. ammatillisia perustaitoja, käytännön suomen kieltä, suomalaiseen työelämään tutustumista niin velvollisuuksien kuin kulttuurin näkökulmasta, työturvallisuutta ja ergonomiaa. Työelämässä oppimisen jakso eli TEO-jakso toteutuu työparityöskentelynä työpaikkaohjaajan kanssa. TEO-jakson lisäksi työelämään tutustutaan monin tavoin koko koulutuksen ajan. Työpaikkaohjaajille ja työnantajille on tarjolla tukea arjen tilanteisiin ja koulutusta monikulttuuriseen työyhteisöön liittyen. Ammatillisen lyhytkoulutuksen kesto on 5kk ja se toteutetaan työvoimakoulutuksena.
Työelämän kanssa keskutellen suunniteltu koulutus vastaa sisällöltään niitä ammatillisia vaatimuksia, joita työelämä edellyttää palkatakseen työntekijän. Koulutuksen keskiössä ovat ammatilliset perusvalmiudet, ammattikieli ja puhekieli työpaikoilla sekä työelämän pelisäännöt ja työelämäkulttuuri Suomessa. Koulutukseen on seulottu ja tiivistetty vain kaikkein olennaisin sisältö. Materiaalia täytyy kehittää jatkuvasti ja muokata opiskeluryhmien tarpeita vastaavaksi. Suomen kieltä ei opiskella vain suomen kielen tunneilla vaan koko koulutuksen ajan, kaikissa tilanteissa. Koulutus antaa lyhyessä ajassa laajasti tietoa suomalaisesta työelämästä niin tiedollisesti kuin kokemuksellisesti. Työllistymisen mahdollistaminen ohjaa kaikkea koulutuksen sisältöä.
●ammatillista osaamista lyhyemmässä ajassa
●nopeuttaa työllistymistä
●tehostaa kielen oppimista
●vahvistaa osallisuutta
●vahvistaa omaa toimijuutta
Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on ollut pieni.
Pilotteihin osallistuneita on 44 henkilöä, joista 17 henkilöä on kuulunut Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi -hankkeen kohderyhmään. Opiskelijat edustavat 16 eri kansallisuutta.
•työllistyneitä tai oppisopimuksella koulutusta jatkaneita: 19
•puhdistuspalvelualalla opintoja jatkaneita: 13
•muilla aloilla opintoja jatkaneita: 4
•työttömiä työnhakijoita tai muualla: 8
Työnantajia mukana 8.
Kustannusvaikutukset on tässä laskettu SROI (Social Return On Investment) -arviointikehikon mukaan.
Esimerkkinä yhden ammattillisen lyhytkoulutus pilotin hyötylaskelma, jossa 15 opiskelijasta 10 on maahanmuuttaneita pienten lasten vanhempia. Maahanmuuttaneet kotivahemmat olivat Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi -hankkeen kohderyhmä ja Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään -ammatillinen tutkinnonosa/lyhytkoulutus kehitettiin osana hanketyötä.
Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään, ammatillinen lyhytkoulutus (5kk), ryhmäkoko 15.
Työttömyystukikustannus vähenee 10 maahanmuuttajavanhemman osalta.
Arviolta
- 10 työllistyy.
- 4 jatkaa opintoja Savon ammattiopistolla,
- 1 jää työttömäksi työnhakijaksi
Kustannukset muodostuvat Savon ammattiopistolla annettavasta opetuksesta, tutoroinnista ja ohjauksesta yhteensä 350h. S2 opetusta 78h.
Lasku:
Kustannus - 10 x työttömyystukikustannus
vastaavassa asemassa oleville
(koulutus) 1600 euroa/hlö x 10 hlö = 16 000 euroa
peruspäiväraha (800 eur/kk x 10 hlö x 5kk) 40 000
yhteensä: 16 000 + 40 000 = 56 000 euroa
-> yhteensä: 40 000- 16 000 = 24 000 euroa
Seuranta aika vuosi.
Työllistyneen koulutukseen osallistuneen palkka 2240 euroa/kk, vero % 18,4. Verot 7 kuukauden aikana koulutuksen jälkeen 2885,12 euroa.
28 851,2 (10 hlöä)
-> hyöty jaetaan kustannuksella = SROI kerroin
(28 851,2 + 24 000) / (15 x 1600) = 2,2
Pitkällä tähtäimellä myös 4 koulutukseen siirtyneen työllistymismahdollisuudet kasvavat, kuluja koulutuksesta.
Hyötynä kaupungin pitkäaikaistyöttömistä maksettavien sakkojen pieneneminen.
Toimintamalli kehitettiin osana Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi (MaKo) -hanketta, jonka kohderyhmänä olivat kotona lapsia hoitavat maahanmuuttaneet. Toimintamallin pilottikoulutuksissa (3 pilottia) opiskeli sekä kohderyhmään kuuluvia maahanmuuttaneita että heitä, jotka eivät täyttäneet kohderyhmän kriteerejä. Toimintamallia pilotoitiin puhdistuspalvelualalla, mutta jo pilottien aikana siinä tuotettiin ja kerättiin myös ylialaisesti hyödynnettävissä olevaa materiaalia muun muassa suomalaiseen työelämäkulttuuriin, tietoteknisiin perusvalmiuksiin sekä työnhakutaitoihin liittyen.
Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään -tutkinnonosa on mahdollista toteuttaa millä ammattialla tahansa, mutta sen käyttöönotto vaatii alan ammatinopettajien perehtymistä uudenlaiseen tapaan toteuttaa ammatillista koulutusta. Työelämäyhteistyön aktivointi, laajentaminen ja monipuolistaminen ovat välttämättömiä laadukkaan ja tarkoitustaan vastaavan koulutuksen mahdollistamiseksi. Suomen kielen opettajan ja ammatinopettajien yhteinen suunnittelu ja koulutuksen aikana tapahtuva vuoropuhelu ovat oleellisia. Opiskelijoiden tukeminen ja ohjaaminen kokonaisvaltaisesti vaatii resursseja myös ohjaukseen.
Puhdistuspalvelualalla pilotoitiin ilman kielitaitovaatimusta alkavia lyhytkoulutuksia, koska alan perustutkinnon kielitaitovaatimus on Savon ammattiopistossa A2. Jos toimintamallia harkitsevan alan kielitaitovaatimus on B1-B2, on mietittävä, missä ajassa vaadittava kielitaito on realistista saavuttaa (mahdollisuus lisäopintoihin) ja kuinka monipuolista kielitaitoa alan työpakoissa tarvitaan (mahdollisuus työllistyä). Nämä pohdinnat on hyvä tehdä yhdessä työelämänedustajien kanssa. Useimmilla aloilla on erilaisia työtehtäviä eikä kaikissa ole välttämätöntä osata kieltä pertustutkinnon vaatimusten mukaan.
Toimintamallin tavoitteena on, että maahanmuuttaneet pääsevät nopeammin koulutukseen, joka avaa mahdollisuuksia viedä elämää Suomessa eteenpäin. Kielitaito kuten ammattitaitokin ovat kehittyviä taitoja, joten työtehtävien vaativuus sekä opintojen laajuus voivat kasvaa lyhytkoulutuksen jälkeen. Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään -tutkinnonosa voi olla ensimmäinen askel, joka antaa hyvät valmiudet jatkaa eteenpäin.