Lyhyt kuvaus
Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi (MaKo) -hanke kuului Kumppanina kotoutumisessa koordinaatiohankkeen Kotona lapsiaan hoitavien työelämäosallisuus pilottiin.
Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi (MaKo) -hankkeen perustehtävät olivat:
- Kehittää hakevan työn malleja maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseksi.
- Pilotoida uudenlaisten joustavien ja tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa kehitettyjen ammatillisen koulutuksen työllistymiseen johtavia polkuja.
- Vahvistaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden elämän hallintaa ja oman elämänsä toimijuutta, esimerkiksi sosiaalisen verkoston laajenemisen, palvelutuntemuksen ja suomen kielen vahvistumisen avulla.
- Hankkeen toiminnan punaisena lankana oli eettisesti kestävien toimintamallien kehittäminen. Tämä tarkoitti kohderyhmän aiemman osaamisen, opiskeluvalmiuksien ja elämäntilanteiden yksilöllistä huomioimista.
Toimijat
Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi -hanke kuului Kumppanina kotoutumisessa koordinaatiohankkeen Kotona lapsiaan hoitavien työelämäosallisuus pilottiin.
Hankkeen toteuttaja oli Savon koulutuskuntayhtymä.
Hankehenkilöstöön kuuluivat projektipäällikkö, ammatinopettajat, suomen kielen opettaja, maahanmuuttajaohjaajat sekä vertaisohjaaja.
Opiskelupajan toiminnassa verkostotyötä tehtiin aktiivisesti niin oppilaitoksen sisällä (muun muassa sosiaali- ja terveyslan opettajien kanssa opiskelijoiden organisoimiseksi lastenhoitoharjoittelijoiksi opiskelupajalle) sekä oppilaitoksen ulkopuolella niin maahanmuuttajille kuin lapsiperheille palveluita tarjoavien tahojen kanssa.
Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään -tutkinnonosan suunnittelussa ja toteuttamisessa tehtiin monipuolista ja aktiivista yhteistyötä puhdistuspalvelualan työnantajien kanssa.
Toimiaika
1.8.2023 - 31.7.2026
Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet
Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi -hankkeessa kehitettiin kaksi toimintamallia.
1. Toimintamalli, opiskelupaja
Opiskelupaja maahanmuuttaneille kotivanhemmille, jossa lastenhoito oli järjestetty. Opiskelupaja toteutettiin Savon ammattiopiston tiloissa, kaksi kertaa viikossa, aamupäivisin. Vanhemmat opiskelivat suomen kieltä yksilöllisten opiskelutavoitteiden ja valmiuksien mukaisesti. Lisäksi digitaitojen ja paikallisen palvelutarjonnan tuntemuksen vahvistaminen kuului opiskelupajan tavoitteisiin.
Pajaa toteutettiin kohtaamalla osallistujat kokonaisvaltaisesti ja tarjoamalle heille tukea ja ohjausta yksilöllisesti. Lastenhoito järjestettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan opettajien kanssa. Jokaisella pajakerralla lastenhoidossa oli noin 3 opiskelijaa harjoittelijoina.
Kohderyhmä tavoitettiin laajan verkoston, jalkautuvan työn sekä "puskaradion" välityksellä. Maksimimäärä aikuisia yhdellä pajakerralla oli 15. Työntekijöinä S2 opettaja, vertaisohjaaja, maahanmuuttajaohjaajat, muu hankehenkilöstö.
2. Toimintamalli, Alan osaajaksi suomalaiseen työelämään -paikallisesti tarjottava tutkinnonosa (15 osp)
Ammatillisena lyhytkoulutuksena tai laajempien opintojen ensimmäisenä tutkinnonosana toimiva kokonaisuus, johon opiskelijat valittiin ilman kielitaitovaatimusta. Valintahaastattelussa kartoitettiin motivaatiota ja mahdollisuutta sitoutua opiskeluun.
Tutkinnonosa suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tutkinnonosa sisälsi mm. ammatillisia perustaitoja, käytännön suomen kieltä, suomalaiseen työelämään tutustumista niin velvollisuuksien kuin kulttuurin näkökulmasta, työturvallisuutta ja ergonomiaa.
Työelämässä oppimisen jakso eli TEO-jakso toteutui työparityöskentelynä ja TEO-jakson lisäksi työelämään tutustuttiin monin tavoin koko koulutuksen ajan. Työpaikkaohjaajille ja työnantajille oli tarjolla tukea arjen tilanteisiin ja koulutusta monikulttuuriseen työyhteisöön liittyen. Ammatillisen lyhytkoulutuksen kesto oli 5kk ja se toteutettiin työvoimakoulutuksena.