Akuutti-MARAK, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

MARAK-toimintamalli (moniammatillinen riskinarviointikokous vakavan parisuhdeväkivallan uhreille) ei aina vastaa akuutteihin tilanteisiin. Akuutti-MARAK kokoontuu asiakkaan tarpeista käsin, nopeasti ja joustavasti kun väkivallan uhka on korkea.

Toimintamallin nimi
Akuutti-MARAK, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

MARAK-toimintamalli (moniammatillinen riskinarviointikokous vakavan parisuhdeväkivallan uhreille) ei aina vastaa akuutteihin tilanteisiin. Akuutti-MARAK kokoontuu asiakkaan tarpeista käsin, nopeasti ja joustavasti kun väkivallan uhka on korkea.

Toteutuspaikka
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa-hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Meri Ala-Huikku

Luotu

6.11.2025

Viimeksi muokattu

6.11.2025
Ratkaisun perusidea

Akuutti-MARAK -kokous järjestetään mahdollisimman nopeasti asiakkaan tarpeista käsin. Jos ammattilainen on arvioinut, että tilanne vaatii nopeaa reagointia tai parisuhteessa/perheessä on tapahtunut akuutisti esimerkiksi tappouhkaus, perhesurmayritys tai muu vakava tilanne, järjestetään akuutti-MARAK -kokous asiakkaan ympärille. Ennen kokousta asiakkaan kanssa on tehtävä MARAK-riskinarviointilomake. Mukaan kutsutaan asiakkaan toiveiden mukaan sekä MARAK-työryhmän jäseniä että hänen omia työntekijöitään. Asiakas valitsee kokoukseen osallistuvat MARAK-suostumuslomakkeella. 

Akuutti-MARAK -kokous noudattaa MARAK-mallin mukaista kokouskulkua. Ainoa poikkeama on se, että akuutti-MARAK järjestetään Etelä-Pohjanmaalla etäyhteyksin, että mahdollisimman nopea aikataulutus onnistuu. Asiakas liittyy kokoukseen yhdessä työntekijän kanssa esimerkiksi työntekijän työhuoneelta. Näin poistetaan riski sille, että väkivallan tekijä olisi asiakkaan kanssa samassa tilassa. MARAK-mallin mukaisesti, akuutti-MARAK -kokouksessa ammattilaiset vaihtavat väkivallan riskiin liittyvät tiedot ja tekevät tiedonmuodostusta sekä riskinarviointia tiedossa olevien seikkojen perusteella. Asiakkaan tarpeita ja toiveita kuullaan kokouksessa ja hänelle laaditaan turvallisuutta lisäävä suunnitelma sekä ammattilaisille toimintasuunnitelma. Kun työtä yhteensovitetaan, vähentää se päällekkäisyyttä ja jokainen tietää oman roolinsa asiakkaan asiassa. 

Toimintaympäristö

Istanbulin sopimus velvoittaa viranomaisia riskinarviointiin ja riskien hallintaan, kun parisuhteessa oleva väkivalta tulee viranomaisten tietoon. Kansallinen riskinarviointimenetelmä tähän on MARAK, jota koordinoi kansallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Etelä-Pohjanmaalla on ollut MARAK-työryhmä jo vuodesta 2018 alkaen. Hyvinvointialueen aloitettua vuonna 2023, entinen Seinäjoen MARAK-työryhmä muuttui Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen MARAK-työryhmäksi. Väkivaltatyön koordinaattorin kehittämistyö koko lähisuhdeväkivaltateemassa sekä MARAK-työskentelyssä alkoi tuottamaan runsaammin MARAK-asiakkaita; vakava parisuhdeväkivalta on alettu tunnistamaan paremmin ja riskinarviointimenetelmää osataan käyttää arkityössä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokevat asiakkaat, joilla arvioidaan olevan erityisen suuri riski väkivallan uusiutumiselle tai kuolemanvaaralle. MARAK-työssä huomioidaan myös lapset. Lisäksi kohderyhmänä ammattilaiset, jotka osallistuvat asiakkaan MARAK-kokoukseen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönoton ehtona on, että alueella toimii MARAK-työryhmä ja työryhmä on perehdytetty MARAK-työskentelyyn. Lisäksi asiakkaan mukana olevilla omilla työntekijöillä tulee olla tietämystä lähisuhdeväkivallasta ja ymmärrystä riskinarvioinnista ja kokouskäytännöistä. Etelä-Pohjanmaalla väkivaltatyön koordinaattori on kontaktoinut kokoukseen osallistuvat ammattilaiset ja antanut heille tietoa MARAK-työskentelystä ja riskinarvioinnista jos heillä ei sitä ole entuudestaan ollut. Koordinaattori on myös kertonut, mitä tietoja kokoukseen on syytä tuoda.

Toimintamallin käyttöönotto vaatii koordinaatiota. Koordinaattorina voisi toimia myös esimerkiksi MARAK-työryhmän puheenjohtaja tai sihteeri jos alueella ei ole väkivaltatyön koordinaattoria. Kokouksen aikatauluttaminen asiakkaalle ja ammattilaisille sopivaan ajankohtaan ja kokouksen puheenjohtajana toimiminen vaativat osaamista ja aikaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli on toiminut Etelä-Pohjanmaalla hyvin ja sillä on saatu palveltua useampi akuuttitilanteessa oleva asiakas. Samalla on säästetty kuukausittaisista MARAK-työryhmän kokouksista aikaa sellaisille asiakkaille, joiden tilanne ei vaadi reagointia välittömästi. Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä akuutti-MARAK -kokouksiin ja heille on tullut tunne, että eivät ole yksin asiakkaan kanssa tässä vaativassa tilanteessa. Asiakkaat ovat tulleet kuulluksi, heidän toiveensa on otettu huomioon ja palveluohjaus on sujunut kynnyksettömästi. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa alueilla, joissa jo toimii MARAK-työryhmä. Etäyhteyksien järjestäminen voi olla haastavaa jos asiakkaana on ikäihminen, jolla on vaikeuksia kuulon kanssa tai kehitysvammainen, joka on hankala seurata puhetta. Näissä tilanteissa suositellaan järjestettävän akuutti-MARAK -kokous kasvokkain tai ilman asiakkaan läsnäoloa niin, että asiakkaan tukihenkilö tai omatyöntekijä on kerännyt asiakkaan toiveet ennen kokousta ja vie työryhmän terveiset asiakkaalle heti kokouksen jälkeen. 

Akuutti-MARAK -toiminta vaatii resurssointia, koska nopea reagointi tilanteessa vaatii sen, että työntekijän kalenterissa on tilaa alkaa heti järjestämään asiakkaan toivomia ammattilaisia paikalle ja sovittelemaan yhteistä aikaa.