Aikuisten ohjattu omahoito, Kymenlaakson HVA (RRP,P4,I1)

Luotu 29.05.2024
Aikuisten ohjattu omahoito, Kymenlaakson HVA (RRP,P4,I1)
Aikuisten ohjattu omahoito, Kymenlaakson HVA (RRP,P4,I1)

Tiivistelmä

Toimintamallissa on kyse asiakkaiden varhaisesta avun saannista ja ammattilaisten osaamisen ja tiedon lisäämisestä. Asiakkaiden tulee saada oikea-aikaisesti oikeatasoista hoitoa riippumatta siitä mistä he palvelua hakevat / missä palveluntarve ilmenee. Tässä toimintamallissa mm. yleisvastaanottojen ja äitiysneuvoloiden ammattilaiset voivat toteuttaa ohjattua omahoitoa omalla vastaanotollaan joko lähi- tai etätapaamisina. 

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Porrasteinen hoitoonohjausmalli tarvitsee toimiakseen hoidontarpeen arvion ja systemaattisen hoitoonohjauksen. Ammattilaisilla tulee olla osaamista lyhytkestoisiin, digituettuihin menetelmiin ja niitä on oltava alueella tarjolla. 

Terapiat etulinjaan toimintamallin tarkoituksena on ollut vahvistaa palvelujärjestelmää mm. yhdenvertaistamalla asiakkaiden saamaa hoitoa riippumatta siitä missä päin Suomea hoitoon hakeudutaan. 

Palvelujärjestelmä on aiemmin painottunut raskaisiin ja pitkiin hoitoihin, nopeasti saatavia matalan kynnyksen hoitoja on ollut tarjolla niukasti. 

Nopeamman avun saannin myötä tavoitteena oli: 

1. Asiakkaiden hyvinvointi kohenee ja sairastavuus jää vähäisemmäksi. 

2. Saatuaan asianmukaista hoitoa asiakkaat eivät palaudu lainkaan tai ainakaan yhtä nopeasti kuin aiemmin takaisin hoidon piiriin. 

3. Palvelujärjestelmän kantokyky paranee ja laadukasta hoitoa on tarjolla useammalle. 

Edellä mainittuihin tavoitteisiin päästäkseen on ammattilaisten osaamista vahvistettu niin asiakasneuvonnan, miepä-ammattilaisten kuin terveysasemien yleisvastaanottojenkin osalta. 

Kymenlaakson hyvinvointialueen hoitoonohjausmalli
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kymenlaakson alueella ohjattuun omahoitoon on koulutettu ammattilaisia eri palveluista (asiakasneuvonnan ammattilaiset, mielenterveys- ja päihdeammattilaiset, hyvinvointivalmentajat, äitiysneuvolan terveydenhoitajat, yleisvastaanoton hoitajat). Tavoitteena alueella oli, että alueella koulutettuja omahoidon osaajia olisi syksyyn 2024 mennessä reilu 200 ammattilaista. Alueen terveysasemien yleisvastaanoton sairaanhoitajista 103 ammattilaista on kouluttautunut ohjatun omahoidon osaajaksi. 

Ohjatun omahoidon jalkauttaminen ja juurruttaminen Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on jatkoa jo Tulevaisuuden sotekeskus hankkeen aikana alkaneella toiminnalle. 

Ammattilaisilla tulee olla osaamista, ymmärrystä ja keinoja jotta mielenterveys- ja päihdehaasteisiin voidaan tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ammattilaiset voivat riippumatta siitä missä työskentelevät ottaa asiakkaan kanssa asian puheeksi ja ohjata asiakkaan lähtökohtaisesti aina ensin Terapianavigaattorin äärelle. 

Tämän jälkeen ammattilainen toteuttaa ensijäsennyksen jonka jälkeen joko ohjaa asiakkaan tarvittaessa eteenpäin tai aloittaa ohjatun omahoidon.  

Asiakkaalle voidaan aloittaa ohjattu omahoito terveysasemalla tai asiakasohjauksessa eikä asiakasta automaattisesti tarvitse ohjata eteenpäin, toiselle ammattilaiselle kuten aiemmin. Ohjattu omahoito voidaan toteuttaa esim. terveysaseman hoitajan vastaanotolla joko lähi- tai etätapaamisina.

Asiakas saa heti ensikontaktista alkaen tarvitsemansa avun ja hoito voidaan aloittaa viiveettä. 

Organisaatiotasolla osaaminen lisääntyy ja haasteisiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. 

Kohderyhmänä on kaikki alueen asukkaat (kaikki ikäryhmät; lapset, nuoret ja aikuiset). Tämä toimintamallikuvaus on tehty aikuisten palveluista. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin muutoksella tavoitellaan asiakkaan varhaista avun ja tuen saantia, pyritään välttämään tilanteen kriisiytyminen/hankaloituminen. Kertyneen kokemuksen mukaan monet hyötyvät nopeasti alkavasta hoidosta eivätkä välttämättä tarvitse jatkohoitoa. Ohjattu omahoito voi myös haastavimmissa tilanteissa olla hyvä hoidon aloitus, vaikka hoitoa tulisikin jatkaa tämän jälkeen. 

Tavoitteena on myös ammattilaisten osaamisen vahvistuminen, tiedon lisääntyminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaamisessa ja hoidossa. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • Testaus ja arviointitulokset (kirjauksista, LC:n kautta)
  • Terapianavigaattorin täyttömäärät (toimenpidekoodi + terapiat etulinjaan tiedonkeruu)
  • Ohjattujen omahoitojen määrät (toimenpidekoodi)
  • Hoidon vaikuttavuus (mittaritietojen muutos hoidon alussa ja lopussa) -> jatkossa LC kautta saatavissa
  • Jonotilanne (LC)
  • Asiakaskokemus (webpropol kysely kaikille ooh käyneille)
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kaikille alueen terveysasemille jalkauduttiin syksyn 2024 sekä osittain uudestaan 2025 aikana. Jalkautumisissa tavoitteena oli kohdata yleisvastaanottojen ammattilaisia ja kuulla heidän ajatuksiaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan ohjatuista omahoidoista. Tarkoituksena oli myös tukea ammattilaisia käyttöönotossa. Jalkautumisia on toteutettu erilaisiin kokoonpanoin, mukana on ollut mm. projektikoordinaattori, miepä-hoitajien esihenkilö, digisairaanhoitaja joka itsekin toteuttaa ohjattuja omahoitoja sekä kokemusasiantuntijat. 

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallissa on kyse asiakkaiden varhaisesta avun saannista ja ammattilaisten osaamisen ja tiedon lisäämisestä. Asiakkaiden tulee saada oikea-aikaisesti oikeatasoista hoitoa riippumatta siitä mistä he palvelua hakevat / missä palveluntarve ilmenee. Tässä toimintamallissa mm. yleisvastaanottojen ja äitiysneuvoloiden ammattilaiset voivat toteuttaa ohjattua omahoitoa omalla vastaanotollaan joko lähi- tai etätapaamisina. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kehittämistyö on jatkoa tulevaisuuden sotekeskus hankkeen aikana aloitetulle toiminnalle. 

Terapianavigaattori ja ohjattu omahoito käynnistyivät / otettiin käyttöön Kymenlaaksossa pilottina syksyllä 2022. Juurtuminen ja jalkautuminen on hidasta, vaatii aikaa ja resurssia sillä palvelut joihin toimintamallia jalkautetaan ovat mukana muussakin kehittämistoiminnassa. Näin ollen työtä on jatkettu jalkauttamisen ja juurruttamisen osalta v. 2024-2025 tässä Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. 

Toteutettujen ohjattujen omahoitojen määrä terveysasemilla on kasvanut hankkeen aikana n. 86%. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Yleisvastaanotoille mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaamisen ja tunnistamisen osaamisen vahvistamiseen on hyvä resursoida riittävästi. Vaikka asiakkaat lähtökohtaisesti ovat olemassa olevia niin on havaittu, että tunnistaminen ja puheeksiottaminen on haastavaa ja koetaan vaikeaksi. Tätä haastetta olemme pyrkineet madaltamaan mm. kokemusasiantuntijuutta hyödyntämällä. 

Vastaanotoilla aika on rajallinen, joten ammattilaiset tarvitsevat työkaluja siihen kuinka asioita voi ottaa puheeksi ja toisaalta miten edetä jos asiakas itse ottaa esim. mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä aiheita puheeksi. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelut
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)