Toimintamallin lyhyt kuvaus
Lapsille, nuorille ja perheille kohdennettu elintapaohjauksen toimintamalli ja ohjautumisen kriteerit. Tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.
Lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalli Satakunnan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalli Satakunnan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Tekijä
Essi KorpinenLuotu
3.4.2024Viimeksi muokattu
30.1.2026Aihealueet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Ilmiöt
Kohderyhmä
Toimintamallin rahoittaja
Markup - Required info - Basic information
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Markup - Hero - Basic information
Perustiedot
Toteutuspaikka
Satakunnan hyvinvointialue ja Satakunnan kunnat
Kansikuva
Markup - Required info - Realise and understand
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Markup - Hero - Realise and understand
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintaympäristö
Satakunnan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalliin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella liittyvää kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle kootaan tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa laaditun kokonaiskuvan perusteella koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet, palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita on kasvanut. Lasten ja nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt ja ongelmien komplisoituminen on lisännyt palvelutarvetta. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee. Hankkeen investoinnissa 4.2. yhtenä tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää elintapaohjauksen toimintamalleja, jotta hyvinvoinnin haasteisiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin.
Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyi kahdeksan organisaation sote-palvelut, minkä vuoksi palvelujärjestelmää on yhtenäistettävä. Organisaatiomuutoksen myötä palveluketjut eivät ole yhdenmukaisia, eikä ammattilaisten yhteistyö ole kaikkialla toteutunut saumattomasti. Satakunnassa on ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita liian vähän ja raskaampia palveluita käytetään runsaasti kaikissa kohderyhmissä. Painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin, sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita. Satakunnassa on aiemmin koulutettu HYTE-valmentajia, mutta lasten ja perheiden elintapaohjausta ei ole ollut saatavilla kaikkialla Satakunnassa yhdenmukaisesti, eikä elintapaohjaukseen ohjautumiselle ole ollut yhtenäisiä kriteereitä. Satakunnassa on aiempien Neuvokas perhe -menetelmäkoulutusten myötä vahvaa menetelmäosaamista, mutta menetelmän juurtuminen vaatii lisäksi yhteisesti sovittuja käytäntöjä, menetelmäuskollisuuden tukea ja menetelmän käytön arviointia.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Kevään 2024 aikana osana kehittämistä toteutettiin monialainen työpajatyöskentely, jossa ammattilaiset aktiivisesti osallistuivat kehittämiseen ja saivat vaikuttaa toimintamallin määrittelyyn.
Työpajoihin osallistuneet ammattilaiset:
- perhekeskuksittain kouluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvola ja perhetyö
- Ravitsemusterapeutit
- Kunnat (varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta ja seurakunnat)
- Järjestöt
- Asiakasraati
- Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
- Kestävän kasvun Satakunta 2 –hanke
- Suomen Sydänliitto
- HYTE-yksikkö (vastuu kehittämisen koordinoinnista 9/2024 saakka)
Elintapaohjauksen kehittämisen ohessa kevään 2024 aikana valmisteltiin myös alueellista ravitsemussuunnitelmaa yhteistyössä Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen ja hyvinvointialueen HYTE-yksikön kanssa. Osana alueellisen ravitsemussuunnitelman valmistelua toteutettiin monialainen työpajatyöskentely, jossa muotoiltiin suunnitelman päämääriä, tavoitteita ja toimenpiteitä.
Tavoiteltu muutos
Yksilötason vaikutukset
Satakuntalaisten lapsiperheiden elintavat muuttuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävämmäksi. Neuvokas perhe -menetelmän avulla lapsiperheet ottavat aktiivisen roolin oman terveytensä edistämisessä ja perheen vahvuuksien huomioiminen mahdollistuu.
Organisaatiotason vaikutukset
Hyvinvointialueella on yhtenäiset toimintatavat elintapaohjauksen toteuttamiselle. Neuvokas perhe -menetelmäosaaminen ja menetelmän käyttö juurtuu pysyväksi osaksi monialaista yhteistyötä. Palveluiden painopiste siirtyy ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisen vaiheen tukeen.
Väestötason vaikutukset
Pitkän aikavälin tavoitteena ylipainoisten ja vähän liikkuvien lasten ja nuorten määrä vähenee. Tämän seurauksena ylipainosta ja liikkumattomuudesta aiheutuvat ongelmat sekä raskaampien palveluiden tarve vähenevät.
Muutoksen mittaaminen
- Ammattilaisten kokemukset lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamallin toimivuudesta ja tehokkuudesta.
- Kohderyhmän tavoittavuus ja asiakasmäärät, sekä toimintamallin toimivuus tilastointikoodeja hyödyntäen.
- Toimintamallin vaatimat resurssit ja alueen mahdollisuudet riittäviin resursseihin.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Asiakaskohderyhmänä ovat kaikki elintapaohjauksesta hyötyvät lapset, nuoret ja perheet Satakunnassa. Lapset 0-15-vuotiaat.
Ammattilaiskohderyhmänä ovat lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointialueella, kunnissa ja kolmannella sektorilla, sekä palveluita ja toimintaa suunnittelevat ja resursseja määrittelevät henkilöt.
Toteutussuunnitelma
- Toimintamallin kuvaaminen
- Ammattilaisten osaamisen varmistaminen toimintamallista ja HYTE-valmennuksesta koulutuksin
- Säännöllisesti kokoontuvat vertaistapaamiset lasten, nuorten ja perheiden HYTE-valmentajille
- HYTE-valmennusmateriaalien ja hoitopolun kokoaminen
- Aktiivinen viestintä sisäisesti ja ulkoisesti
Markup - Hero - Imagine and try
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
Elintapaohjauksen kehittämisessä on keskeisessä osassa myös Suomen Sydänliiton Neuvokas perhe -menetelmän ja sen jalkauttaminen monialaisesti. Terveydenhuollon työntekijöillä Neuvokas perhe -menetelmä toimii elintapojen puheeksioton menetelmänä aina äitiysneuvolasta kouluterveydenhuoltoon.
Ideointi
•Vahva yhteinen tahtotila kehittää ja siirtää painotusta vielä vahvemmin varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön. Monialainen yhteistyö avainasemassa. Alueella erilaisia hyviä toimivia käytäntöjä
•Resurssien yhtenäistäminen tarpeen ympäri hyvinvointialuetta
•Toivotaan selkeät kriteerit ja kirjaamiskäytännöt elintapaohjaukseen ohjaamiseen
•Toivotaan yhtenäisiä tapoja, kuinka Neuvokas perhe –menetelmän työkaluja käytetään monialaisesti. Suunnitelmallisuutta ja koordinointia, jotta menetelmä juurtuu
•Kolmannella sektorilla olisi potentiaalia ja halua tulla yhdeksi Neuvokas perhe -menetelmän hyödyntäjiksi, jolloin viesti vahvistuu
•Kannustaminen ennaltaehkäisevien palveluiden pariin, stigman/häpeän vähentäminen kannustamisen ja matalan kynnyksen avulla. Some viestinnän ja tavoittamisen välineenä
•Move!-tuloksia tulisi hyödyntää enemmän --> Move!-polun kehittäminen tarpeen
Markup - Hero - Describe and share
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
Markup - Required info - Describe and share
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Ratkaisun perusidea
Lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalli ja ohjautumisen kriteerit on muodostettu palveluportaittain varhaisesta tuesta ja puheeksiotosta aina erikoissairaanhoitoon ohjautumiseen asti. Ammattilaiset ohjaavat lapsen/nuoren ja perheen riskitekijöiden perusteella oikean palvelun pariin. Hyvinvointialueella perheet voidaan ohjata määriteltyjen riskitekijöiden perusteella hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen perhekeskuksessa työskentelevälle HYTE-valmentajalle. HYTE-valmentaja on terveydenhuollon ammattilainen (neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja, tai fysioterapeutti). Liikkumisessa tukea tarvitsevat voidaan ohjata kuntien liikuntaneuvonnan/-tarjonnan pariin. (ks. toimintakortit.)
Jo ennen kuin tarve HYTE-valmentajan tuelle tai liikuntapalveluille on, ennaltaehkäisevä työ, perheiden elintapojen puheeksiotto ja elintavoissa ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti tukeminen on tärkeää ja sitä halutaan edistää Satakunnassa Neuvokas perhe -menetelmän avulla. Menetelmä toimii jokaisen terveydenhoitajan työssä puheeksiotossa. Monialaisesti hyödynnettynä menetelmän viesti vahvistuu ja ammattilaisten kieli on yhdenmukainen palvelusta riippumatta.
Digitaalinen palvelutarjotin (Hyvinvointimajakka) tukee ammattilaisia elintapaohjauksen toteuttamisessa, sillä he löytävät sen avulla helposti kuntien ja järjestöjen toteuttamia hyte-palveluita. Lisäksi Hyvinvointimajakkaan on koottu kohta elintapaohjauksen ohjausmateriaalille. Puolestaan asiakkaat voivat myös itsenäisesti etsiä palvelutarjottimelta tarpeisiinsa sopivia palveluita. Tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä, sekä vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.
Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
Elintapaohjauksen toimintamallin ja Neuvokas perhe -menetelmän juurruttaminen edellyttää monitasoista yhteistyötä ja selkeitä käytäntöjä:
Keskeiset tehtävät:
- Kaikkien ammattilaisten (terveydenhoitajat, lääkärit, kuntien liikuntaneuvojat, hyvinvointikoordinaattorit) perehdytys toimintamalliin.
- Yhteiset ohjautumiskriteerit hyvinvointialueella ja henkilökohtaiset kontaktit toimijoiden välillä, mikä madaltaa ohjauksen kynnystä.
- Sopiminen palvelutuotannon kanssa juurrutuskäytännöistä ja vastuutahoista (esim. uusien työntekijöiden perehdytys).
- HYTE-valmentajien säännöllinen koulutus ja osaamisen ylläpito.
- Toimintamallin kirjaaminen alueellisiin hyvinvointi- ja neuvolasuunnitelmiin.
- Juurrutussuunnitelman laatiminen, jossa määritellään yhtenäiset toimintatavat ja seuranta- sekä arviointimittarit.
- Palaute perheiltä, ammattilaisilta ja sidosryhmiltä osana jatkuvaa kehittämistä.
Tarvittavat resurssit:
- Aika ja henkilöstö: HYTE-valmennuksen toteutus itsessään, uusien ammattilaisten perehdytys ja koulutus vaativat työaikaa ja riittävästi osaavaa henkilöstöä. Myös toimintamallin alueellinen koordinaatio vaatii panostusta. Monialainen sitoutuminen toimintamalliin ja yhteistyöhön.
- Osaaminen: Tarvitaan koulutusta ja jatkuvaa osaamisen vahvistamista.
- Rahoitus: Toteutus ja kehittäminen edellyttävät taloudellisia resursseja.
Vakiinnuttamisessa huomioitava:
- Perehdytys ja koulutus ammattilaisille.
- Käytännöistä, yhteydenpidon tavoista ja vastuista sopiminen.
- Toimintamallin sisällyttäminen alueellisiin suunnitelmiin.
- Juurrutussuunnitelman ja mittariston käyttö.
- Jatkuva tuki ja elintapaohjauksen koordinointi
- Seuranta, palaute ja jatkuva kehittäminen.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
Elintapaohjauksen toimintamalli on määrittelyn myötä yhtenäistänyt koko hyvinvointialueen kriteerit lapsiperheiden ohjaamiseen hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen ja kuntien liikuntaneuvontaan ja liikuntatarjonnan pariin. Tämän myötä on selkeä paikka/ammattilainen, jonne ohjata vähän liikkuvia sekä elintavoissa tukea tarvitsevia perheitä. Jokaisessa perhekeskuksessa on nimetty kehittämistyön myötä yksi tai useampi HYTE-valmentaja. HYTE-valmennuksen hoitopolku, materiaali ja työkalut, ovat tuoneet struktuuria terveydenhoitajan tekemään elintapaohjaustyöhön. Myös Neuvokas perhe -menetelmäosaaminen on lisääntynyt.
HYTE-valmennukseen ohjaamista on haastanut ammattilaisten mielestä asiakkaiden asenteet ja motivaatio valmennusta kohtaan (mm. sitoutumattomuus, vähäinen kiinnostus, haasteet painosta puhumisesta). Myös kiire ja työajan puute koettiin haasteena. Tietoa HYTE-valmennuksen sekä kuntien liikuntaneuvonnan sisällöstä ja rakenteesta asiakkaille tulee vielä lisätä jatkossa.
Kuntien kanssa tehty yhteistyö on vahvistanut Move!-polkua. Hyvinvointialueella tämä näkyy, että Move!-kestävyyskuntotulos on otettu huomioon arvioitaessa lapsen tarvetta elintapaohjaukselle.
Ammattilaiset kokevat yleisesti HYTE-valmennuksen tärkeäksi lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä ja perhekeskusten palvelutarjonnassa. Ennalta ehkäisevä työ nähdään tärkeänä monen toimijan näkökulmasta, ja halu yhteistyöhön lapsiperheiden elintapojen ja hyvinvoinnin tukemiseksi vaikuttamiseksi korostuu. Lapsiperheiden HYTE-valmennustyö vaatii resursseihin panostamista jatkossakin.
Liitteet ja linkit
Tiedosto
Toimintamallikuvauksen itsearviointilomake_0.pdf
(391.09 KB)
Markup - Methods info - Realise and understand
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Markup - Methods info - Imagine and try
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Markup - Methods info - Describe and share
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Kehittämisen vaihe
Valmis
Markup - Development phase info
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.