Asunto ensin -asumisyksikön perustaminen pilotin kautta Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle. Aluksi ideologiaa pilotoidaan tuetun asumisen yksikössä. Toimintamalli mahdollistaa palvelun asiakkaille, jotka eivät pysty päihteettömyyteen.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Asunto ensin palvelujen tarvitsevien auttamiseksi tarvitaan asuntoja, työntekijäresurssien kohdentamista uudelleen sekä eri sidosryhmien yhteistyötä. Asunto ensin ideologian jalkauttamista Etelä-Karjalassa haastaa huono asuntokanta. Asumisen onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä niin kaupungin toimijoiden, poliitikkojen kuin hyvinvointialueen palveluiden tuottajien kesken.
Etelä-Karjalasta puuttuu kokonaan Asunto ensin ideologiaa noudattava asumisyksikkö, mutta myös ideologia on vielä vieras ammattilaisille. Tällä hetkellä päihteitä aktiivisesti käyttävät henkilöt asuvat hajasijoitetuissa asunnoissa Etelä-Karjalan alueella tai päihteettömyyttä tukevissa asumisyksiköissä. Kohderyhmän asiakkaat ovat usein palveluvajeessa ja heidän on vaikea kiinnittyä asumispalveluihin tai kuntouttavaan toimintaan päihteettömyysedellytysten vuoksi. Asunto ensin kehitystyö linkittyy hyvinvointialueen psykososiaalisen kuntoutuksen asumispalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuuteen. Alueelle on rakenteilla ensisuoja, uudet tilapäismajoitustilat sekä katkaisuhoito- ja päihdekuntoutusosastot. Tämän lisäksi tarvitsemme Asunto ensin ideologiaa toteuttavan asumisyksikön aktiivisesti päihteitä käyttäville henkilöille.
Lakimuutoksen (2024) myötä päihdepalvelukeskus-projekti otti tehtäväkseen järjestää myös päiväkeskustoimintaa aktiivisesti päihteitä käyttäville asiakkaille elokuusta 2024 lähtien. Päiväkeskustoiminta ja Asunto ensin -asumisyksikkö toimivat saman ideologian mukaisesti ja tukevat toisiaan.
Yhteiskehittämisessä olivat mukana:
Roolit:
Kehittämistyö:
Asunto ensin ideologiaa noudattavan asumisyksikön intensiivisen työn tavoitteena on saada asiakas integroitumaan yhteiskuntaan sekä tukea asiakkaita hakeutumaan tarvitsemiensa palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Tavoitteena työskentelyllä on myös asunnottomuuden väheneminen ja toistuvien häätöjen loppuminen sekä elämänhallinnan paraneminen asumisen turvaamiseksi.
Lisäksi muutosta aiempaan on mallin mukainen asuinaluelähtöinen ympäristötyöskentely sekä tiivis viranomaisyhteistyö. Asunto ensin yksiköllä on oma nimetty poliisi yhteyshenkilönä. Tavoitteena on ympäristötyöskentelyn keinoin lisätä luottamuksen ts. sosiaalisen pääoman vahvistumista. Tätä tavoitellaan yksilötasolla hyvinvoinnin lisäämisellä ja yhteiskunnan kustannuksia alentamalla.
Aktiivisesti huumeita käyttävien asiakkaiden kanssa jalkautuva työ ja aktiivinen työote ovat avainasemassa, jotta asiat tulevat hoidetuksi. Esimerkiksi projektin aikaisessa päiväkeskustoiminnassa sosiaaliohjaaja lähti asiakkaan kanssa yhdessä Kelaan ja poliisilaitokselle. Päiväkeskuspalvelun hyödyt saadaan irti kohtaamisen ja suhdetyön kautta.
Uuden toimintamallin omaksuminen ja muutoksen toteutuminen vaativat aikaa. Etelä-Karjalassa Asunto ensin -työskentely jää projektin aikana hyvin lyhyeksi noin puolen vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi. Tälle ajalle tavoitteeksi asetettiin asukkaiden suunnittelemattomien terveyspalveluiden käytön väheneminen. Tätä ei ole vielä todettavissa lyhyen tarkastelujakson vuoksi. Asunto ensin toimintamalli on asumisyksikössä vielä käyttöönottovaiheessa, joten hyötyjen mittaaminen ei vielä ole ajankohtaista.
Ympäristötyöstä, naapurusto- ja viranomaisyhteistyöstä on kerätty erilaisia tilastoja. Mm. ympäristötyöhön liittyvät ympäristökierrokset tilastoidaan, samoin naapureiden ja alueen yritysten yhteydenotot. Tavoitteena on, että jatkossa myös asukkaat osallistuisivat ympäristökierroksille aktiivisesti. Tällaisia tilastoja ei ole aikaisemmin hyvinvointialueella kerätty.
Kohderyhmänä ovat aktiivisesti päihteitä käyttävät ihmiset, jotka ovat alueellamme olleet palveluvajeessa sekä menettäneet asunnon useampaan kertaan. Osa on käyttänyt sosiaali- ja terveyspalveluita kuten päivystyksellisiä palveluita ja erikoissairaanhoidon osastopalveluita runsaasti. Myös häiriökysyntää on näyttäytynyt.
Osa aktiivisesti päihteitä käyttävistä ihmisistä ovat tottuneet heikkoihin asumisoloihin ja olemattomaan tukeen. Muutokset ylipäätään, myös parempaan suuntaan (kuten asuinpaikan muuttuminen) voivat olla hyvin haasteellisia ja vaikeita asioita asiakkaille.
Asunto ensin -toimintamallin yksi tärkeimpiä tavoitteita on asumisen turvaaminen. Toimintamallin myötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella haluttiin tehostaa vuokranmaksua psykososiaalisen kuntoutuksen asumispalveluissa.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Asunto ensin -malli on todennäköisesti merkittävin paljon tukea tarvitsevien ihmisten asunnottomuutta vähentävä malli. Asunto on lähtökohta eikä viimesijainen tavoite. Asunto ensin keskeisten periaatteiden mukaan pyritään priorisoimaan palveluja, jotka tukevat asiakkaan asumisen jatkuvuutta sekä edistävät terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalisia tukiverkostoja.
Hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden tulee tehdä ensin virallinen päätös Asunto ensin -ideologian käyttöönotosta. Alkuvaiheessa toiminnan käynnistymisen edellytyksenä on oikeanlainen kiinteistöratkaisu. Asunto ensin ideologiaa voidaan toteuttaa missä toiminnassa vain, mutta sopiva kiinteistöratkaisu tukee oikeanlaista toiminnan aloittamista.
Toiminta tarvitsee myös Asunto ensin ideologiaan perehtyneen ja aktiivisesti haittoja vähentävällä työotteella toimivan henkilöstön. Toiminnan juurruttamiseksi tarvittaisiin jatkuvaa vuoropuhelua ja kehittämismyönteistä työotetta sekä valmiutta tarkastella ja tarvittaessa muuttaa työntekijänä omaa työtapaansa.
Aluksi henkilöstökulut voivat kasvaa ja toiminta vaatii lisäpanostusta. Palveluvajeessa olevat asiakkaat saattavat aluksi myös tarvita useiden ammattilaisten työpanosta hoitoon kiinnittymiseksi. Pidemmällä aikavälillä toiminnan vakiintuessa sen on tutkittu tuottavan säästöä asunnottomuuden ja häätöjen vähetessä.
Etelä-Karjalassa Asunto ensi mallin kehittäminen kohtasi monia vastoinkäymisiä kiinteistöjen osalta. Aluksi selvisi, että olemassa ollut kiinteistö joutui huonon kunnon takia käyttökieltoon. Sen jälkeen todettiin, että projektisuunnitelmassa ajatuksena ollutta kiinteistöratkaisua ei saatu käyttöön. Väliaikaisratkaisuna hyvinvointialueen toimijat toteuttivat projektin avustuksella pienimuotoisesti Asunto ensin ideologiaa väistötiloissa Lappeenrannassa lokakuusta -24 kesäkuuhun -25. Kiinteistöratkaisujen viivästyminen ja muutokset hankaloittivat alkuperäisen suunnitelman toteuttamista. Asunto ensin ideologian mukainen asumisyksikkö saatiin käyttöön vasta projektin loppupuolella.
Asunto ensin asumisyksikkö ehti olla toiminnassa projektin aikana 9 kuukauden ajan. Tämä on kovin lyhyt aika arvioida toiminnan tuloksia, mutta jotain voidaan kuitenkin sanoa: mm. osa Asunto ensin -yksikön asukkaista ovat asettuneet yksikköön asumaan eivätkä ole olleet päivystyksellisten palveluiden piirissä toistuvasti. Asunto ensi mallilla voi olla ollut vaikutusta tähän. Lisäksi yksikön naapuruston negatiiviset viestittelyt ovat vähentyneet. Kyse toki voi olla myös siitä, että naapurustolla on tieto hyvinvointialueen suunnitelmista siirtää yksikkö toisaalle.
Arviointiaika on lyhyt myös työntekijöiden vastarinnan muutoksen arvioimiseksi mahdollisesti tulevaisuudessa hyväksi havaittavien keinojen osalta. Kehittymistarpeeksi voidaan kuitenkin todeta, että oman työn arviointiin kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota. Minkälaisia muutoksia pystyy työntekijänä/työyhteisönä tekemään asiakkaiden toivottavan muutoksen saavuttamiseksi?
Toimintamalli on tehty osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa, NextGenerationEU rahoituksella.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.