Tuotokset ja tulokset
Yhteenveto
Eri osa-alueilla kuvatut tuotokset toteutuivat hyvin. Tuotosten avulla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä rakenteellinen että käytännön kehittäminen saatiin toteutettua siten, että ne palvelevat tulevan hyvinvointialueen asukkaita paremmin ja joustavammin.
Osa-alue 1: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on luotu kertomus- ja suunnitelmamalli jossa kertomusosa kattaa vuoden 2021 ja suunnitelmaosa vuodet 2022-2025. Mielenterveys- ja päihdepalveluille on luotu kaksi eri vaihtoehtoa tulevaa arkkitehtuuria varten.
Osa-alue 2:Tietojärjestelmäpalveluita on uudistettu ja luotu sote-tietojohtamisen kehittämissuunnitelma tukemaan alueen ohjaamista ja johtamista. Tiedonsiirtoa on laajennettu yhteiseen tietovarastoon ja on luotu selainpohjainen työkalu erilaisten ketjujen ja käsikirjojen kuvaamiseen ja julkaisemiseen. Asiakaspalautejärjestelmää varten alueelle on luotu yhtenäinen lomake ja prosessi on määritelty. Muistisairaan palveluketjukuvauksen avulla alueen asukkaat ja ammatilaiset saavat ajantasaista tietoa sairauteen liittyen. Yhtenäisissä valvontakäytänteissä luodut toimintamallit lisäävät asiakasturvallisuutta ja palveluiden yhdenvertaisuutta. Ammattilaisten kokemustiedon keräämiseen on luotu toimintamalli ja -prosessi tulevaa hyvinvointialuetta ajatellen.
Osa-alue 3: Tieto- ja kyberturvallisuutta on kehitetty alueellisesti. Erilaisia digitaalisia ratkaisuja ja sähköisiä asiointipalveluja, kuten Oma olo- palvelu, on otettu käyttöön ja tulevien palveluiden käyttöönottoa on valmisteltu siten, että niitä voidaan ottaa käyttöön ennen hyvinvointialueen toiminnan alkamista.
Vaikutukset ja vaikuttavuus
Yhteenveto
Alueen henkilöstön osaamista on saatu kehitettyä monella eri osa-alueella. Palveluiden rakenteiden suunnittelu ja valmistelu nopeuttavat palveluiden yhdenmukaistamista tulevalla hyvinvointialueella. Alueen asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaa on saatu monipuolistettua ja palveluiden painopistettä on muutettu perustason palveluiden suuntaan. Digitaalisten palveluiden valikoimaa on saatu lisättyä ja siten asukkaiden palveluiden käyttäminen kotoa käsin on saatu mahdollistettua. Etelä-Pohjanmaan alueella on toimivia palveluprosesseja, joissa digitaalisia työvälineitä hyödynnetään. Toimintatapoja ja palveluprosesseja on uudistettu sekä vahvistettu digitalisaation käyttöä prosesseissa.
Hankkeessa tehdyt valmistelut ja toimintamallien käyttöönotot tulevat hyödyttämään tulevan hyvinvointialueen asukkaita ja ammattilaisia monella eri tavoilla. Asukkaat saavat palveluja käyttöönsä omasta kodistaan ja omaan kotiinsa paremmin. Palveluvalikoimaa on monipuolistettu ja tietoa eri palveluista on saatavilla helpommin kuin ennen. Ammattilaisille suunnattujen työkalujen lisäämisessä on huomioitu monipuolisuus ja käyttökelpoisuus. Digitalisaation mahdollistamia palveluja on jo lisätty ja tiedolla johtamista varten on tehty valmisteluja erilaisten mittaritietojen keräämiseksi ja hyödyntämiseksi eri tietokannoista. Tehtyjä suunnitelmia viedään toteutukseen Etelä-Pohjanmaalla Tulevaisuuden Sote-keskus- hankkeessa ja ICT-hankkeessa.
Osa-alue 1
Molemmissa mielenterveys- ja päihdepalveluiden rakenne-ehdotuksissa palvelut ovat yhtenäisemmät ja niistä on mahdollista saada koordinoitu kokonaisuus. Molemmissa rakenne-ehdotuksissa palvelutarjontaa on siirretty perustasolle. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen lasten ja perheiden palveluissa on palveluiden saatavuutta saatu parannettua. Palveluvalikoimaa on saatu lisättyä ja valikoimaa lisätään edelleen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tässä hankkeessa tehtyjen suunnitelmien pohjalta. ICT:n kehitysprojektien kanssa on kehitetty mm. Oma olo-palvelua, chat-palvelua, etävastaanottoa ja RAICMH-mittarointia, jolloin palveluita on paremmin saatavilla sote-keskustasolla ja kotoa käytettävien palveluiden tarjonta helpottaa esimerkiksi itsenäisen hoidon tarpeen arviointia.
On luotu ajankohtainen alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytilan kuvaus ja hyvinvointisuunnitelma vuosille 2022–2025, jossa on määritelty selkeät alueelliset hyte-toiminnan painopistealueet. Osallisuuden ja järjestöyhteistyön toimintamalli on toteutettu ja se jatkaa toimintaa tulevina vuosina. Suunnitelmaan tehtyjen mittareiden ja toimenpiteiden avulla asukkaat voivat itse seurata omaa hyvinvointiaan ja vaikuttaa omaan hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitoon ja parantamiseen. Alueellisen hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen toivotaan auttavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resurssien kohdentamisessa. Sen toivotaan tukevan myös kuntien hyvinvointikertomustyötä tuoden esiin aluenäkökulmaa, sekä erikseen laadittujen kuntakorttien muodossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii monen eri viranomaisen, järjestön ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen sote-keskustasolla saa jatkoa Tulevaisuuden Sote-keskustasolla erilaisilla toimintamuodoilla.
Osa-alue 2
Viestinnässä tuettiin hankkeen onnistumista jakamalla eri sidosryhmille heidän tarvitsemiaan tietoja oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisia viestintäkanavia käyttäen, selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Alueen asukkaat saavat tietoa muutoksista ajantasaisesti. Kaikille avoimen muistisairaan palveluketjun myötä kuntalaiset saavat tasavertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta. Muistisairaalla on systemaattisesti kirjattu hoito- ja kuntoutussuunnitelma, joka on myös muistisairaan ja hänen läheistensä käytettävissä. Vammaispalvelujen työskentelytavan yhtenäistäminen alueella on aloitettu ja asumisen palvelutuotteiden määrittely toimii pohjana asumisen kriteerien yhtenäistämisessä. Asiakaspalautelomaketta on pilotoitu kuudessa organisaatiossa ja palautetta lomakkeesta on kerätty viideltä asiakasraadilta Etelä-Pohjanmaalla ja tällöin asukkaiden mielipide palveluista saadaan tuotua mukaan palveluiden kehittämiseen. Ammattilaisten kokemustiedon systemaattinen ja monikanavaisesti toteutettu tiedonkeruu luo rakenteita tiedon tuottamiselle ja hyödyntämiselle. Koulutus ja osaamisen lisääminen ovat edistäneet ammattilaisten valvontaosaamista sekä hankinta- ja sopimusosaamista. Omavalvonnan kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia asiakasturvallisuuden lisäämiseen. Potilaskohtainen kustannuslaskenta antaa alueen organisaatioille mahdollisuuden läpinäkyvään ja vertailukelpoiseen sote-kustannustiedon Etelä-Pohjanmaan alueella. Sähköisen sote-palveluketjujen alusta sote-ammattilaiset voivat keskittää asioinnissa ja hoidossa tarvittavat tiedot yhteen paikkaan, josta myös kansalaiset voivat hyödyntää tarvitsemiaan tietoja. Yhteistyössä Tulevaisuuden Sote-keskus- hankkeen kanssa tehdyt suunnitelmat ja valmistelut osa-alueen eri painopistealueiden kanssa tulevat jatkumaan tuossa hankkeessa.
Osa-alue 3
Tiedetään Etelä-Pohjanmaan sähköisten asiointipalveluiden kehittämissuunnitelmat, jotka on vaiheistettu ja aikataulutettu tuleville vuosille. Lisäksi toiminta alueelliselle sähköisten asiointipalveluiden kehitykselle on vakiintunut.
Hankkeen avulla on hahmottunut kuva siitä, missä tilassa digitaaliset kotiin vietävät palvelut alueella ovat sekä millaisia tarpeita on. Selvitystyön tuloksena saamme lisätietoa ja tukea sille, miten tukea lastensuojelun nepsy-asiakkaiden arkea.
Etävastaanotto, chat- ja chatbot palveluilla pystymme tarjoamaan asiakkaille ja potilaille matalankynnyksen, ajasta ja paikasta riippumattomia palveluita.
Alueellista kyberympäristöä on turvattu yhdessä ja organisaatioiden tieto- ja kyberturvallisuutta kehitetään yhteisesti vastaamaan nykyisiä ja tulevia vaatimuksia. Tehty sähköiset palvelut -suunnitelmakäsikirja ja tiekartta toimivat suuntaviivana sähköisten asiointipalveluiden kehittämiselle. Työn suurimpana riippuvuutena on ollut kansalliset sähköisen asioinnin ja omahoidon ohjeistukset. Tulevaisuuden Sote-keskus- hankkeen kanssa on ollut yhtäläinen tavoitetila sähköisten palveluiden kehittämisen osalta.
Sähköinen asiointiportaali tulee olemaan Etelä-Pohjanmaan sähköisten asiointipalveluiden ”kotipesä”, jonka vuoksi sillä on riippuvuus kaikkiin Etelä-Pohjanmaalla käytössä oleviin sähköisiin asiointipalveluihin.
EP Gillie.io käyttöönottoprojektin kanssa tehty yhteistyö hyödyttää myös tulevaisuudessa tekoälyalustan käyttöä erillisjärjestelmissä.
Sähköisen perhekeskuksen toimintojen kehittäminen jatkuu mm. etävastaanoton ja chatin kehittämisellä.
Tietoturvan kehityksessä luodut yhteistyöverkostot tulevat auttamaan koko alueen turvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä.
