Reumasairautta sairastavan hoitopolku yhtenäistää Hyvinvointialueen reumanhoidon toimintamallin. Hoitopolku voidaan toteuttaa asiakkaalle myös digitaalisessa muodossa.
Reuman hoidon toimintamallit pohjautuivat hyvinvointialueellamme perusterveydenhuollossa kuntien aikaisiin malleihin ja niissä oli eroavaisuuksia. Erikoissairaanhoidon toiminta toteutuu alueellisesti hieman toisistaan poiketen, osittain erikoislääkärivajeen vuoksi. Asiakkaiden saama palvelu ei ole ollut alueellisesti yhtenevää, eikä toimintamallia tai asiakkaan palvelupolkua ollut kuvattu organisaatiotasolla.
Asiakkaille tulee tarjota tasavertaiset palvelut ja pyrkiä ennaltaehkäisemään sairauden komplisoituminen. Reumahoitajien osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden ohjauksessa nähtiin tärkeänä, mutta yhteisen reuman hoitopolun puuttuessa, asiakkaiden epätietoisuus hoidon suunnitelmasta ja hoitoa toteuttavasta tahosta haastoivat hyvän hoidon toteutumista. Terveysasematyön kehittämisen yhtenä päätavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa hoidon oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja hänen tarpeeseensa parhaiten vastaavan ammattilaisen toimesta. Yhteiskehittäminen erikoissairaanhoidon kanssa nähtiin tärkeänä, jotta asiakkaan kulku palveluiden välillä olisi saumatonta.
Tavoitteena on luoda hyvinvointialueen yhtenäinen toimintamalli, joka mahdollistaa myös digitaalisuuden hyödyntämisen reumahoidon polulla. Tavoitteena on luoda asiakkaille hoitopolku, joka kulkee saumattomasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa sekä pitäen asiakkaan osallisena pitkäaikaissairautensa hoidossa.
Tavoitteena on luoda hyvinvointialueen yhtenäinen toimintamalli, joka mahdollistaa myös digitaalisuuden hyödyntämisen reumahoidon polulla. Tavoitteena on luoda asiakkaille hoitopolku, joka kulkee saumattomasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa pitäen asiakkaan osallisena pitkäaikaissairautensa hoidossa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 160 000 Kymenlaaksolaiselle asukkaalle. Maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Olemme toimineet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä vuodesta 2019.
Hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Talouden tasapainoa haetaan uudistumisen kautta. Palveluiden kustannusten kasvua tulee hillitä, sillä valtionrahoitus ei kata palveluiden nykyisiä kustannuksia. Painotamme vahvasti etä- ja digipalveluita, parannamme ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden saatavuutta ja toimimme palveluita yhteensovittaen. Pyrimme vahvistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ja henkilöstömme on mukana työn ja työyhteisön kehittämisessä.
Kymenlaaksossa terveyspalveluiden käyttö on suurta ja väestön sairastuvuus aivoverisuonitauteihin, mielenterveyssairauksiin, sepelvaltimotautiin, syöpätauteihin sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksiin on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Korkean sairastavuuden lisäksi väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee -9 % vuoteen 2030 mennessä ja -15 % vuoteen 2040 mennessä.
Tuotamme Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa omana palvelutuotantona 10 terveysasemalla. Terveysasemien keskitetty asiakasohjaus aloitti toimintansa 1/22. Palvelun tuottaa Kaiku 24 Oy. Terveysasematoimintojen kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta, palvelutarpeen kasvun ennaltaehkäisyä, ennakointia, palveluiden laatua, vaikuttavuutta, monialaisuutta sekä palveluiden yhteentoimivuutta. Pyrimme jalkauttamaan strategiaamme, kehittämään uusia toimintamalleja, dokumentoimaan ja jakamaan tietoa, parantamaan yhteistyötä ja eri rajapintojen toimivuutta sekä tuomaan entistä vahvemmin uusia digitaalisia ratkaisuja osaksi toimintaamme. Henkilöstö- ja asiakaskokemusta parantamalla varmistetaan, että hyvinvointialue on jatkossa kilpailukykyinen työnantaja ja osaavat työntekijät hakeutuvat alueelle töihin.