Tavoitteena on luoda hyvinvointialueen yhtenäinen toimintamalli, joka mahdollistaa myös digitaalisuuden hyödyntämisen reumahoidon polulla. Tavoitteena on luoda asiakkaille hoitopolku, joka kulkee saumattomasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa pitäen asiakkaan osallisena pitkäaikaissairautensa hoidossa.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Reuman hoidon toimintamallit pohjautuivat hyvinvointialueellamme perusterveydenhuollossa kuntien aikaisiin malleihin ja niissä oli eroavaisuuksia. Erikoissairaanhoidon toiminta toteutuu alueellisesti hieman toisistaan poiketen, osittain erikoislääkärivajeen vuoksi. Asiakkaiden saama palvelu ei ole ollut alueellisesti yhtenevää, eikä toimintamallia tai asiakkaan palvelupolkua ollut kuvattu organisaatiotasolla.
Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 160 000 Kymenlaaksolaiselle asukkaalle. Maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Olemme toimineet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä vuodesta 2019.
Hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Talouden tasapainoa haetaan uudistumisen kautta. Palveluiden kustannusten kasvua tulee hillitä, sillä valtionrahoitus ei kata palveluiden nykyisiä kustannuksia. Painotamme vahvasti etä- ja digipalveluita, parannamme ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden saatavuutta ja toimimme palveluita yhteensovittaen. Pyrimme vahvistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ja henkilöstömme on mukana työn ja työyhteisön kehittämisessä.
Kymenlaaksossa terveyspalveluiden käyttö on suurta ja väestön sairastuvuus aivoverisuonitauteihin, mielenterveyssairauksiin, sepelvaltimotautiin, syöpätauteihin sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksiin on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Korkean sairastavuuden lisäksi väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee -9 % vuoteen 2030 mennessä ja -15 % vuoteen 2040 mennessä.
Tuotamme Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa omana palvelutuotantona 10 terveysasemalla. Terveysasemien keskitetty asiakasohjaus aloitti toimintansa 1/22. Palvelun tuottaa Kaiku 24 Oy. Terveysasematoimintojen kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta, palvelutarpeen kasvun ennaltaehkäisyä, ennakointia, palveluiden laatua, vaikuttavuutta, monialaisuutta sekä palveluiden yhteentoimivuutta. Pyrimme jalkauttamaan strategiaamme, kehittämään uusia toimintamalleja, dokumentoimaan ja jakamaan tietoa, parantamaan yhteistyötä ja eri rajapintojen toimivuutta sekä tuomaan entistä vahvemmin uusia digitaalisia ratkaisuja osaksi toimintaamme. Henkilöstö- ja asiakaskokemusta parantamalla varmistetaan, että hyvinvointialue on jatkossa kilpailukykyinen työnantaja ja osaavat työntekijät hakeutuvat alueelle töihin.
Asiakkaille tulee tarjota tasavertaiset palvelut ja pyrkiä ennaltaehkäisemään sairauden komplisoituminen. Reumahoitajien osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden ohjauksessa nähtiin tärkeänä, mutta yhteisen reuman hoitopolun puuttuessa, asiakkaiden epätietoisuus hoidon suunnitelmasta ja hoitoa toteuttavasta tahosta haastoivat hyvän hoidon toteutumista. Terveysasematyön kehittämisen yhtenä päätavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa hoidon oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja hänen tarpeeseensa parhaiten vastaavan ammattilaisen toimesta. Yhteiskehittäminen erikoissairaanhoidon kanssa nähtiin tärkeänä, jotta asiakkaan kulku palveluiden välillä olisi saumatonta.
Tavoitteena on luoda hyvinvointialueen yhtenäinen toimintamalli, joka mahdollistaa myös digitaalisuuden hyödyntämisen reumahoidon polulla. Tavoitteena on luoda asiakkaille hoitopolku, joka kulkee saumattomasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa sekä pitäen asiakkaan osallisena pitkäaikaissairautensa hoidossa.
Tavoitteiden toteutumista seurataan digitaaliselle hoitopolulle nostettujen asiakkaiden ja siinä tapahtuvien muutosten avulla. Asiakkaiden yhteydenottomääriä ja asiakaskokemusta seurataan. Polulle on asetettu asiakaskokemusta mittaava kysely. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan arvioimisessa ja edelleen kehittämisessä. Ammattilaisten kokemusta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön ja asiakkaiden hoidon sujuvuudesta arvioidaan hyvinvointialueen reumaverkostossa, jossa myös edelleen kehitetään toimintamallia tunnistettujen jatkokehittämistarpeiden pohjalta.
Reumasairautta sairastavan hoitopolun toteutuminen vaatii reumasairauksien hoitoon perehtyneiden ammattilaisten saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Toimintamalli edellyttää yhdessä sovittuja käytäntöjä ja sitoutumista yhteisiin käytänteisiin. Uusi toimintamalli vaatii edelleen vuoropuhelua ja kykyä sekä halua arvioida ja edelleen kehittää käyttöönotettua toimintamallia käytännössä saatujen kokemusten pohjalta. Uuteen toimintamalliin liittyvä digitaalinen hoitopolku vaatii toteutuakseen kehittämiseen ja ylläpitämiseen motivoituneiden reumaosaajien työpanosta sekä hoitopolun tekniseen toteutukseen ja ylläpitoon liittyviä taloudellisia sekä henkilöresursseja. Uuden hoitopolun käyttöönotto vaatii sekä asiakas- että sisäistä viestintää sekä koulutuksia.
Tavoitteena on luoda hyvinvointialueen yhtenäinen toimintamalli, joka mahdollistaa myös digitaalisuuden hyödyntämisen reumahoidon polulla. Tavoitteena on luoda asiakkaille hoitopolku, joka kulkee saumattomasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa pitäen asiakkaan osallisena pitkäaikaissairautensa hoidossa.
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä lisätään yhteisen reumaverkoston myötä. Yhteisillä toimintamalleilla varmistetaan asiakkaiden sujuva siirtymä palveluiden välillä ja turvataan hoidon jatkuvuus palvelusta toiseen siirryttäessä. Konsultaatio- ja koulutuskäytänteillä lisätään reumanhoidon asiantuntemusta ja vahvistetaan perusterveydenhuollon valmiuksia reumasairautta sairastavien hoidossa perustasolla. Yhteinen toimintamalli nitoo yhteen paitsi esh-pth yhteistyötä, myös yhdenmukaistaa perusterveydenhuollon toimintakäytänteet ja takaa yhdenmukaisen hoidon toteutumisen kaikille alueella asuville reumasairauksia sairastaville henkilöille. Digitaalisten palveluiden laajentuminen digitaalisen hoitopolun myötä lisää asiakkaiden mahdollisuuksia osallisuudesta hoitonsa suunnitteluun sekä tulee omahoidon toteutumista. Digitaaliset yhteydenottomahdollisuudet reumahoitajan ja potilaan välillä tarjoavat asiointivaihtoehtoja perinteisten vaihtoehtojen rinnalle.
Potilaiden hoito toteutuu asuinpaikasta riippumatta yhdenmukaisesti ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö toimii toimintamallin mukaisesti. Potilaiden määrä digitaalisissa palveluissa on kasvussa ja esimerkiksi aiempi reumakortteihin liittyvä asiointi terveysasemilla on korvautunut lähes täysin digitaalisilla kontakteilla. Digitaaliselle reumasairauksien hoitopolulle on vuoden 2025 loppuun mennessä liitetty 133 potilasta.
Näin lyhen käytön perusteella ei vielä voida tuottaa todennettua tulosta pitkän aikavälin vaikutuksista tai vaikuttavuudesta.
Asiakkailla toimintamalli vähentää paikan päällä tapahtuvaa asioinnin tarvetta, joten heillä matkustuskustannukset pienenevät sekä työikäisen väestön asioinnista johtuvat työstä poissaolot vähenevät digitaalisen asioinnin johdosta. Asiointi ja yhteydenotto reumahoitajaan on mahdollista myös ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalinen ajanvaraus lisää myös asiakkaan valinnan vapautta valita itselleen parhaiten soveltuvia aikoja, jolloin myös mm. töiden ja terveysasemalla asioinnin yhteensovittaminen on helpompaa.
Sairautta koskevaa tietoa ja omahoidon tukea on uuden toimintamallin ja digitaalisten palveluiden myötä saatavilla aiempaa paremmin ja yhteydenotto reumahoitajaan on entistä helpompaa. Esh-pth yhteistyö lisää hoidon jatkuvuutta ja vähentää seurannasta pudokkaiden määrää. Kaikilla näillä voidaan olettaa olevan myös mm. hoitotasapainoon, komplikaatioiden määrään, potilaan työkykyyn ja palveluiden tarpeeseen liittyviä myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat heijastua sekä potilaalle että organisaatiolle sairaudesta ja sen hoidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Organisaatiotason kustannusvaikutuksia ei voida vielä todentaa näin lyhyen käyttökokemuksen perusteella. Arviona on, että pitkän aikavälin tuloksena toimintamalli tulee vähentämään organisaatiolle reumasairauksien hoidosta aiheutuvia kustannuksia paremman hoitotasapainon ja vähentyneen erikoissairaanhoidon tarpeen sekä kustannus- ja resurssitehokkaampien seurantamenetelmien käytön myötä.