Pohjanmaan hyvinvointialueella on ammattilaisten työvälineenä käytössä useita eri digitaalisia ja sähköisiä järjestelmiä kuten potilastietojärjestelmiä, ajanvaraus- ja toiminnanohjausjärjestelmiä, lääkinnällisten laitteisiin liittyvien monitoroiden käyttöä, yhteydenottokanavia kuten chat, Chatbot ja videoyhteys. Digitaalisten järjestelmien ja sähköisten välineiden käyttömäärä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Ammattilaiset tarvitsevat ja tulevat tarvitsemaan päivittäisessä työssään perustason digitaitoja. Digiosaamisen avulla mahdollistetaan sujuvat sote-palvelut ja digipalveluiden käyttö asiakkaille (digi- ja väestötietovirasto, 2024). Sote-alalla digituen antamisella on merkittävä vaikutus työntekijä- ja asiakas kokemukseen (dvv, 2024)
Alustava idea
Ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen ja digikyvykkyyden kasvattaminen sekä asukkaiden opastus ja ohjaus alueemme digipalveluiden käytöstä. Alueemme digipalveluiden käytön lisääminen.
Toimintamallin kuvaus
Kehittyvä digitalisaatio tulee olemaan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän sote-palveluiden keskiössä ja niiden mahdollistajana. Oikein käytettynä digipalvelut helpottavat ja sujuvoittavat sekä ammattilaisten työtä, että asiakkaiden asioiden hoitamista. Lisäksi digiasiointi vapauttaa resursseja heikoimmassa asemassa oleville, ketkä eivät digi-asiointiin ole kykeneviä.
Ammattilaisten digiosaamisen avulla mahdollistetaan sujuvammat sote-palvelut asiakkaille sekä lisätään ammattilaisten työssä viihtymistä. Ammattilaisten digitietoisuutta alueemme digipalveluista lähdettiin kehittämään digipalvelut tutuiksi infoissa keväällä ja syksyllä 2024. Lisäksi asukkaita informoitiin ja opastettiin hyvinvointialueen digipalveluista tekemällä kuntakierroksia kevään ja syksyn 2024 aikana. Tämän jälkeen ammattilaisten digiosaamista lähdettiin kartoittamaan digiosaamisen kartoituskyselyllä, jonka pohjalta toimintamallia kehitettiin eteenpäin. Kartoituskyselyyn vastasi 595 Pohjanmaan hyvinvointialueen ammattilaista. Kyselyssä ammattilaiset arvioivat omat digitaitonsa aloittelevaksi osaajaksi, perusosaajaksi, edistyneeksi osaajaksi tai erittäin edistyneeksi osaajat. Suurin osa vastanneista ilmoitti olevansa perusosaaja. Digiosaamisen haasteeksi kyselyssä nostettiin ajan ja koulutuksen puute. Kyselystä kävi ilmi mihin järjestelmiin toivottiin erityisesti koulutusta. Tarpeeseen vastattiin järjestämällä koulutuksia ja koulutusten materiaalit ovat ammattilaisten saatavilla jatkossakin. Ammattilaisille koostettiin tietoa alueen digitaalisista palveluista intraan ja ohjeita siitä, miten voivat ohjata palveluiden piiriin.
Ammattilaisten digitaidot kehittyvät ja ammattilaiset osaavat neuvoa ja opastaa asukkaita löytämään ja käyttämään digipalveluita. Tämän myötä digipalveluiden käyttömäärä kasvaa.
Asiakkaiden tavoittaminen, ohjeistaminen ja tukeminen digipalveluiden käytössä.
- Digipalveluiden infotilaisuudet ammattilaisille
- Asukkaiden kuntakierrokset
- Digipalveluiden markkinointi
- Asiakkaiden ohjeiden laatiminen
- Asiakkaiden digituen tarjoaminen osana Opetusklinikka NoVa, Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1 ja I2) | Innokylä toimintaa
- Ammattilaisten digikoulutukset
- Ammattilaisten ohjeet digipalveluista
Jatkokehitysenä ehdotettua:
- Digimentor toiminnan jalkauttaminen yksiköihin
Muutosta voidaan mitata asiakastyytyväisyydellä, ammattilaisten työhyvinvointikyselyillä sekä digipalveluiden käyttömääriä seuraamalla.
Ammattilaisten digiosaamisen avulla mahdollistetaan sujuvammat sote-palvelut asiakkaille sekä lisätään alueen digipalveluiden käyttöä.
Digiosaamisen kartoituskysely oli avoin koko Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstölle, henkilöstön kokonaismäärä on 8000 henkilöä. Henkilöstö käsittää kaikki hyvinvointialueen ammattiryhmät ja toimialat. Henkilöstölle lähetetty kysely oli saatavilla hyvinvointialueen intranetissä, jonne kaikilla voimassa olevilla käyttöoikeuksilla olevilla työntekijöillä on pääsy. Tämä ei koske ostopalveluihin kuuluvaa henkilöstöä, johon kuuluu joitakin hyvinvointialueen toimintoja hallinnoivia yksiköitä, sillä heillä ei ole pääsyä intranetiin.
Kohderyhmä hyvinvointialueen asukkaat ja ammattilaiset.
Mukana kehitystyössä ikäihmisten asiakasraati, järjestöyhteistyö ja ammattilaiset.