Henkilöstökyselyn pohjalta haasteellisiin tilanteisiin toivottiin koulutusta.
Tiivistelmä
Henkilöstön osaaminen muistisairauksista ja niiden vaiheista sekä lääkityksen, ravitsemuksen ja kohtaamisen merkityksestä kasvaa.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Tänä päivänä sote-palveluissa on ajoittain henkilöstön saatavuudessa haasteita. Lisäksi asumispalveluissa henkilöstömitoitus tippuu v. 2025 0,65 stä 0,6 een. Kotihoidossa työskennellään paljon yksin. On entistä tärkeämpää helpottaa työssä olevien asiakastyötä antamalla työntekijöille työkaluja erilaisiin tilanteisiin. Haasteellisten tilanteiden ennakointi ja ehkäisy muistisairaita hoitaessa on tärkeää.
Ammattilaisilla oli tarve saada työyhteisöihin keinoja ja toimintamalleja joiden avulla haastavia tilanteita voidaan ehkäistä ja ratkaista. Muistisairaat asiakkaat hyötyvät siitä että henkilöstö tietää eri muistisairauksien piirteet, muistisairauksien eri vaiheet, sekä lääkehoidon, ravitsemuksen ja kohtaamisen merkityksen hoidossa ja hoivassa.
Asumispalveluissa ja kotihoidossa työskennellään pääasiassa muistisairaiden asiakkaiden kanssa. Asumispalveluissa ja kotihoidossa ikääntyneillä muistisairailla on samoja tarpeita. Asumispalveluissa asiakas tarvitsee vain enemmän fyysistä apua ja muistisairaus on osalla edennyt pidemmälle.
Koulutuskokonaisuuden avulla työntekijöille saadaan työkaluja muistisairaiden kohtaamiseen arjessa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä haasteellisia tilanteita ja keinoja selviytyä haastavista tilanteista.
Koulutuspilotin aikana henkilöstölle on tehty palautekyselyt. Ennakkokysely, koulutuskertojen jälkeen kyselyt sekä loppukysely koko koulutuskokonaisuudesta. Palautteiden perusteella työyksiköissä on lisääntynyt keskustelu aiheesta ja osallistuneet ovat jo vieneet hyviä käytäntöjä omiin työyksiköihin. Koulutukseen osallistuneille työntekijöille voidaan tehdä myöhemmin keväällä uusi kysely onko koulutuksen tieto jalkautunut laajemmin käytäntöön.
Koulutukseen osallistuneet ovat jakaneet koulutuksessa käydyn materiaalin jo osin omiin työyksiköihinsä ja osallistuneilla oli suunnitelma käydä sisältö vielä tarkemmin oman tiimin kanssa läpi. Tämä vaatii aikaa esim. tiimipalaverista. Tiedon jalkauttamisessa on eroja työntekijäkohtaisesti. On tärkeää että koulutuskokonaisuus uusitaan vuosittain.
Henkilöstön osaaminen muistisairauksista ja niiden vaiheista sekä lääkityksen, ravitsemuksen ja kohtaamisen merkityksestä kasvaa.
Koulutukseen osallistujat ovat havainnoineet omaa toimintaa ja muuttaneet sitä saadun tiedon pohjalta. Saatua tietoa on pystytty hyödyntämään asiakkaiden sekä omaisten kohtaamisessa. He ovat löytäneet keinoja ja pystyneet entistä paremmin tukemaan asiakkaiden osallistumista ja vaikuttamista omien valintojen tekemiseen. Lisäksi saatua tietoa on pystytty hyödyntämään haasteellisten asiakkaiden kohtaamisessa ja heidän kanssa toimimisessa.
Koulutuskokonaisuutta voidaan hyödyntää eri organisaatioissa, mutta pienillä muutoksilla se on helppo räätälöidä omiin tarpeisiin vielä paremmin sopivaksi. Koulutus sisälsi esimerkkejä ja keskustelua, mutta näitä olisi voinut olla vielä enemmän sekä käytännön harjoituksia jäätiin kaipaamaan. Toteutustapana etä tapaamiset toimivat (useammalla oli mahdollisuus osallistua koulutukseen), vaikka live tapaamisten tuomaa hyötyä osittain jäätiin kaipaamaan.