Yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Tavoitteena toteuttaa kaikki hoidon tarpeen arviointi Sata-alueella STM:n Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet-kriteereitä noudattaen.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena toteuttaa kaikki hoidon tarpeen arviointi Sata-alueella STM:n Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet-kriteereitä noudattaen.
Jokaisesta yksiköstä koulutetaan vähintään kaksi sairaanhoitajaa, jotka perehdyttävät muut hoidon tarpeen arviointia yksiköissään tekevät toimintamalliin.
"Kaikkien kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden ei tarvitse saada hoitoa välittömästi. Monet oireet ja vammat voidaan hoitaa seuraavana aamuna tai yhden, kahden päivän kuluessa. Päivystyshoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan ensisijaisti terveysasemien päiväpäivystyksessä, jos diagnostiikka ja hoito ei edellytä päivystyspoliklinikan käyttöä kiireellisyyden tai tarvittavien resurssien vuoksi. Yöaikana tulee hoitaa niitä potilaita, joiden hoitoa ei voida oireiden vaikeuden, sairauden pahentumisen tai oireiden vaikeutumisen vuoksi siirtää seuraavaan aamuun. Hätätilapotilaat ja välitöntä diagnostiikkaa ja hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan yhteistyössä ensihoitopalvelun kanssa. Kunkin potilasryhmän hoidossa ensisijaisena lähtökohtana on hoidon järjestäminen potilaan lääketieteellisen hoidon tarpeen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Perusteet koskevat päivystyksellisen ja ei-päivystyksellisen hoidon rajapintaa. Päivystyshoidossa potilasturvallisuuteen liittyvät ongelmat korostuvat muuta terveydenhuoltoa enemmän. Vakavasti sairastuneet potilaat, joilla on peruselintoimintoja välittömästi uhkaava akuutti oire, vamma tai epäily siitä, tulee tunnistaa. Yksittäisiin oireisiin ja vammoihin perustuvat ohjeet ovat käytännön työtä helpottavia suosituksia. Päätös hoidon kiireellisyydestä tulee aina tehdä yksilöllisesti."
Suora lainaus lähteestä: Sosiaali- ja terveysministeriö. (2020). Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:19).
Järjestettävien koulutusten kohderyhmä on Sote-keskuksissa, päivystyksissä, kotisairaaloissa ja lasten päivystyksessä hoidon tarpeen arviointia tekevät sairaanhoitajat.
Koulutusten suunnittelu perustuu kansallisiin ohjeisiin ja suosituksiin; STM: Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet-julkaisuun sekä näyttöön perustuvaan tietoon, kuten Käypä hoito -suosituksiin ja Terveysportin sairaanhoitajan vastaanoton ohjeisiin. Koulutusten aiheet suunnitellaan Lifecare-tilastoinneista nousseista päivystyskäyntien aiheista ja arjen ajankohtaisista tarpeista.
Toimintamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää, että organisaatiossa on yhteinen ymmärrys koulutusten tarpeellisuudesta ja merkityksestä. Henkilöstön tulee tunnistaa koulutusten rooli osana toimintamallin juurruttamista ja jatkuvaa kehittämistä.
Koulutuksiin osallistumiselle on turvattava riittävät edellytykset, mikä tarkoittaa muun muassa työajan varaamista oppimiseen ja perehtymiseen.
Koulutusten laadun ja vaikuttavuuden takaamiseksi on tärkeää, että kouluttajina toimivat tehtävään pätevät ja aihealueeseen perehtyneet asiantuntijat. Ammattitaitoiset kouluttajat varmistavat, että koulutussisällöt vastaavat käytännön tarpeita ja tukevat toimintamallin tavoitteiden saavuttamista. Koulutukset perustuvat valtakunnallisiin ohjeisiin sekä näyttöön perustuviin hyviin käytänteisiin, mikä vahvistaa niiden luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta osana toimintamallin käyttöönottoa.
Tulokset
Vuonna 2025 järjestettiin kolme yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi -koulutusta keväällä (61 osallistujaa) ja kolme syksyllä (63 osallistujaa). Kevään koulutusten palaute (14 vastausta) sai keskiarvoksi 4/6 ja syksyn (17 vastausta) 4,7/6. Palaute kuvasi koulutukset käytännönläheisiksi ja asiantunteviksi. Pienryhmätyöskentely koettiin toimivaksi, ja osallistujat kokivat oppineensa uutta tai kerranneensa aiemmin opittua tarveperusteisesti.
Hoidonperusteet.fi -palvelun rekisteröityneiden käyttäjien määrä kasvoi Sata-alueella 196 käyttäjästä 416 käyttäjään (kasvu 53 %) tammi–marraskuun 2025 aikana.
Kansalliset ohjeet otettiin onnistuneesti käyttöön hoidon tarpeen arvioinnissa, ja koulutuksiin valitut sairaanhoitajat veivät oppimaansa omiin yksiköihinsä varmistaen osaamisen leviämisen. Koulutukset edistivät yhdenmukaista hoidon tarpeen arviointia ja potilasohjausta Sata-alueella, ja yhtenäiset toimintatavat tukevat tavoitetta siitä, että yksi hoidon tarpeen arviointi Sata-alueella riittää.
Arviointi
Valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet ovat tulleet hyvin tunnetuiksi hoidon tarpeen arviointia tekevälle henkilöstölle. Koulutukset yhdessä muun samanaikaisen toiminnan kehittämisen kanssa ovat mahdollistaneet sen, että potilas saa tarvitsemansa avun tietyissä toimipisteissä yhdeltä luukulta, vaikka ei itse olisi osannut hakeutua tarkoituksenmukaiseen toimipisteeseen. Ammattilaisten keskinäinen tuntemus ja yhteinen ymmärrys eri yksiköiden toimintatavoista mahdollistavat saumattoman yhteistyön, vähentävät päällekkäistä arviointia ja varmistavat asiakkaalle yhdenmukaisen ja sujuvan hoidon tarpeen arvioinnin. Koska koulutuksiin osallistuneet, aiheesta erityisen kiinnostuneet sairaanhoitajat oppivat koulutuksissa uutta, opitun tiedon jalkauttaminen yksiköihin on selvästi tarpeen.
Jatkokehittämiskohteet
Toimintamallin jatkokehittämisessä seurantamittarit tulee arvioida uudelleen, jotta vaikuttavuuden arviointi huomioi käytännön työn organisoinnin, prosessien sujuvuuden sekä eri toimijoiden osallistumisen hoidon tarpeen arviointiin. Koulutuspalautteiden perusteella koulutussisältöä tulee jatkossa suunnitella siten, että jokainen osio tarjoaa myös syvempää ja käytännönläheistä oppia. Suunnitteilla olevien alueellisten ohjeiden julkaisun jälkeen on varmistettava ohjeistuksen käyttöönotto ja jalkauttaminen hoidon tarpeen arvioinnissa ja potilasohjauksessa. Lisäksi viestintää on tehostettava, jotta tieto koulutuksista tavoittaa kaikki kohderyhmän yksiköt ja osallistujia saadaan mukaan kattavasti eri toimipisteistä. Sata-alueella tulee kartoittaa yksiköt, joissa potilaiden siirrot tarkoituksenmukaiseen toimipisteeseen voitaisiin toteuttaa Sata-sovelluksen kautta konsultaatiopyyntönä.
Toimintamalli jatkuu osana palvelutuotannon toimintaa.
Kansikuva
