Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Keski-Suomen hyvinvointialueen alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattu yhteisövaikuttavuus osana yhteistyön varmistamista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tärkeimmät tavoitteet kohdennetaan sellaiseen toimintaan, jolla voidaan ehkäistä kansansairauksien syntyä tai niistä aiheutuvia lisäongelmia. Toisaalta yhteistyön avulla voidaan myös tunnistaa erilaisia ilmiöitä, joihin vaikuttamalla voidaan vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä. Näitä tavoitteita voidaan peilata eri toimijoiden välisessä yhteistyössä.
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti rakentuvassa yhteistyössä tulee toteutua viisi yhteisövaikuttavuuden periaatetta:
- yhteisen agendan ja tavoitteen määrittäminen
- jaetut yhteiset mittarit
- toisiaan vahvistavat toiminnot
- jatkuva kaksisuuntainen kommunikointi ja vuorovaikutus
- taustatukiorganisaatio
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Ikääntyvien ennaltaehkäisevän tuen palveluissa pyritään vahvistamaan kotona asuvien yli 65-vuotiaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Yksin hyvinvointialueen toimintana tämä ei kuitenkaan ole mahdollista eikä myöskään lain puitteissa kuulu ainoastaan hyvinvointialueelle vaan myös kunnille.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen voidaan määritellä olevan arvoihin perustuvaa, tavoitteellista toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Toimintamuodot voivat olla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä (promootio) tai sairauksia ehkäiseviä (preventio). Jotta promootio ja preventio voivat toteutua tehokkaasti ja vaikuttavasti, tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä, vastuista sopimista, toiminnan kuvaamista ja rakenteiden luomista.
Tärkeimmät tavoitteet kohdentuvat niihin toimiin, joilla ennaltaehkäistään kuntalaisten kansansairauksien syntymistä ja mahdollisten jo olemassa olevien sairauksien lisäongelmien kasaantumista. Myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen vahvistaa ja ennaltaehkäisee monisyisten haasteiden syntymistä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä.
Keski-Suomen hyvinvointialueella tiettyjä valittuja painopisteitä käsitellään eri toimijoiden kanssa yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Tarkoituksena on konkreettisten yhteistyömenetelmien ja toimenpiteiden avulla toteuttaa yhteisesti asetettuja tavoitteita.
Kohderyhmänä ovat kaikki hyvinvointialueen seniorit ja heidän läheisensä, kunnat, hyvinvointialueen toimijat sekä 3.sektori. Asiakasymmärrystä ja -kokemusta on kerätty Keski-Suomessa Seniorin hyvinvointineuvolan toimintamallia kehitettäessä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Yhteisövaikuttavuuden viitekehystä hyödyntäen hyvinvointialueen, kuntien ja 3.sektorin hyte-työlle saadaan vahvempi rakenne, alueen ajankohtaiset hyvinvointiin, terveyteen tai turvallisuuteen vaikuttavat ilmiöt voidaan tunnistaa varhaisemmassa vaiheessa ja näihin päästään vaikuttamaan.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tässä yhteydessä muutosta voitaisiin mitata esimerkiksi sillä, kuinka monen kunnan kanssa yhteisövaikuttavuuden periaatteita noudatellen on järjestetty ikääntyville suunnattua toimintaa tai tapahtumia. Vaikuttavuuden osalta yhteistyössä tulee määritellä ilmiöpohjaiset tavoitteet ja niille seurantamittarit ja vasta tämän jälkeen voidaan seurata vaikuttavuuden toteutumista.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Yhteisövaikuttavuus on teoreettinen viitekehys. Yhteisövaikuttavuus viittaa siihen, miten jokin toiminta, projekti tai organisaatio vaikuttaa yhteisöönsä — sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti tai ympäristöllisesti. Verkostotyöskentelyssä yhteisövaikuttavuuden viiden periaatteen ymmärtäminen käytännön tasolla vaatii yhteistä keskustelua ja käsitteiden määrittelyä. Tämä jo edistää yhteisten tavoitteiden ja rakenteiden syntyä.
Ikääntyvien ennaltaehkäisevän työn verkostoissa ja toimintamalleissa toiminnalle on hyvä määritellä kohderyhmä, kartoittaa heidän tarpeitaan, toiveitaan ja ajankohtaisia ilmiöitä. Esimerkiksi alueelliset työryhmät ja kumppanuuspöydät ovat hyviä foorumeita lähteä rakentamaan yhteistyötä yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.
Vaikka yhteisövaikuttavuus on teoreettinen lähestymistapa, voidaan se kirjoittaa auki ja viedä konkretiaan. Esimerkkinä seniorin hyvinvointineuvolan kohtaamispaikat, tilaisuudet ja tapahtumat:
- Yhteiset tavoitteet on määritelty esimerkiksi jonkin kunnan senioreiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteita on määritelty esimerkiksi kunnan hyvinvointikoordinaattorin, hyvinvointialueen ikääntyneiden ennaltaehkäisevän tuen työntekijän, seurakunnan työntekijän, vanhusneuvoston edustajan ja järjestöedustajan kanssa ilmiöpohjaisesti.
- Jokaisella on oma näkemys vallalla olevasta tilanteesta, jolloin syntyy jatkuvaa vuoropuhelua, tiedon jakamista, yhteisen ymmärryksen löytymistä, toisilta oppimista ja toisen osaamisen arvostusta ja tunnistamista.
- Tavoitteiden asettamisen jälkeen jokainen toimija pystyy tuomaan vahvemmin omaa asiantuntijuuttaan ja verkostojaan yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tällainen toisiaan vahvistava toiminta jakaa esimerkiksi tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyviä vastuita tasaisemmin, mutta toisaalta voi sitouttaa toimijoita vahvemmin mukaan, kun kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan.
- Jotta toiminnalla voidaan osoittaa olevan vaikutuksia ja vaikuttavuutta, on sovittava myös tavoitteisiin suhteutetut mittarit. Mittarit voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia ja arviointia kannattaa ulottaa niin tuloksiin kuin prosesseihin. Laadullisia mittareita voivat olla esimerkiksi haastattelut, havainnointi tai kyselyt, määrällisiä puolestaan kävijämäärät, toimintaan osallistuneiden toimijoiden määrät tai toteutettujen tapahtumien määrä. Vaikuttavuuden näkökulmasta pidemmän aikavälin muutosta voidaan tarkastella esimerkiksi kansallisen TerveSuomi-tutkimuksen indikaattoreihin peilaten.
- Jotta kaikki edellä korostetut periaatteet voivat tuottaa tulosta, tarvitaan kehittämisen tukirakenne tai taustatukiorganisaatio. Tukirakenteiden tarkoituksena on toimia yhteisen työskentelyn mahdollistajina, koordinoijina ja yhdyspintana laajempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden vuosittaiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut, erilaiset ohjausryhmät ja päätöksentekotahot voivat toimia kehittämisen tukirakenteina.
