Yhdyspintasuunnittelijan tehtäväkuva, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Yhdyspintasuunnittelijan tehtäväkuvaa pilotoitiin osana Hyte-palvelukonseptin kehittämistä. Yhdyspintasuunnittelijan työtehtävin vastataan ja reagoidaan eri yhdyspinnoilla ilmeneviin kehittämistarpeisiin ja kehitetään vuoropuhelulle rakenteita.
Toimintamallin nimi
Yhdyspintasuunnittelijan tehtäväkuvaa pilotoitiin osana Hyte-palvelukonseptin kehittämistä. Yhdyspintasuunnittelijan työtehtävin vastataan ja reagoidaan eri yhdyspinnoilla ilmeneviin kehittämistarpeisiin ja kehitetään vuoropuhelulle rakenteita.
Yhdyspintasuunnittelijan työtehtävässä tartutaan hyvinvointialueen yhdyspinnoilta esille nouseviin kehittämistarpeisiin. Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa hankkeessa yhdyspintasuunnittelija kehitti erityisesti hyvinvointialueen järjestö- ja seurakuntayhteistyön rakenteita. Järjestöt voivat ennaltaehkäistä asukkaiden palvelutarvetta sekä täydentää tai antaa jatkumon hyvinvointialueen palveluita käyttäville asukkaille. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä erityistä on vertaistuen tarjoaminen. Toimivalla järjestöyhteistyöllä voidaan mahdollistaa kokemustieto ja asiakaskokemus ja toisaalta järjestöjen vahva asiantuntijaosaaminen osaksi hyvinvointialueen kehittämistä. Oleellista on monialaisen vuoropuhelun edistäminen eri tasoilla toimivien kesken ja tiedon siirtyminen johdolle ja osaksi päätöksentekoa. Yhdyspintasuunnittelija on edistänyt seuraavia järjestöyhteistyön rakenteita: verkostot, sidosryhmätyöskentely, hyte-neuvottelut, kumppanuuspöydät, vaikuttamisfoorumit, avustuskäytänteet kuten järjestöavustuksiin liittyvää prosessi ja tilayhteistyö, osaamisen tunnistaminen ja jakaminen. Järjestöyhteistyön rakenteet kootaan järjestöyhteistyön käsikirjaksi.
Yhdyspintasuunnittelija on tehnyt yhteistyötä kuntien kanssa etenkin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen kokonaisuutta ja järjestöyhteistyötä koskevia asioita käsittelevissä verkostoissa. Yhdyspintasuunnittelija on myös osallistunut hyvinvointialueen osallisuustyön kehittämiseen sidosryhmäyhteistyöhön sekä organisaation sisällä, alueellisesti että kansallisesti muiden hyvinvointialueiden, julkistoimijoiden ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.
Yhdyspinnat ovat kahden tai useamman organisaation toiminnallisia rajoja ja yhteistyön paikkoja. Hyvinvointialueella on järjestämisvastuulleen kuuluvien palveluidensa osalta monenlaisia yhdyspintoja etenkin kuntien, järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja oppilaitosten kanssa muun muassa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen, sivistys- ja kulttuuripalveluiden, työllisyyden hoidon, maahanmuuton ja kotoutumien, varautumisen ja sisäisen turvallisuuden osalta. Yhdyspintatyötä tapahtuu hyvinvointialueella kaikilla toimialoilla osana eri ammattilaisten ja johtajien työtä.
Toimiva järjestöyhteistyö ja ammattilaisten järjestötuntemus on edellytys hyte-palvelukonseptissa monialaisessa asiakasohjauksessa. Tästä syystä järjestöyhteistyön rakenteiden vahvistaminen ja kuvaaminen on nähty ensisijaisen tarpeelliseksi.
Kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen sidosryhmät, hankekaudella erityisesti järjestöt, seurakunnat, kunnat ja vaikuttamistoimielimet, joiden kanssa yhteisesti valmistellen järjestettiin tilaisuuksia ja vahvistettiin vuoropuhelua. Alueelle on perustettu uusia yhteistyöverkostoja ja vahvistettu jo olemassa olevien verkostojen tavoitteita ja tarkoitusta.
Hyvinvointialueen hyte-neuvottelut valmisteltiin sidosryhmäyhteistyössä. Vuoropuhelua johdon ja hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten kanssa on vahvistettu Vaikuttamisfoorumeilla. Järjestöjen, hyvinvointialueen ja kuntien järjestöyhdyshenkilöiden sekä hyvinvointialueen luottamushenkilöiden keskinäistä vuoropuhelua on vahvistettu Yhdyspintatyön aamukahveilla.
Yhdyspintatyön kehittäminen vaatii erillisresurssia, mutta yhdyspintasuunnittelija ei yksistään riitä sidosryhmien vastinpariksi hyvinvointialueelta. Paikallista yhteistyötä vahvistaa, mikäli yhteistyöhön on osoittaa yhteyshenkilöt ja resurssit hyvinvointialueen palveluissa. Järjestö- ja seurakuntayhteistyön rakenteiden selkiydyttyä, yhdyspintasuunnittelijan tehtävää on tarpeen ulottaa yritysyhteistyön ja oppilaitosyhteistyön edistämiseen.
Pilotoinnin aikana on havaittu, että voidakseen tukea eri palvelualueiden yhdyspintatyötä,
• täytyy tuntea kyseinen yhdyspintatehtävä ja toimiala ja olla kyseisen kokonaisuuden substanssiosaamista.
• täytyy tuntea yhdyspintatehtävän osalta oleelliset toimijatahot, verkostot ja niissä toimivat.
• täytyy olla kiinteä yhteys ja vuoropuhelu kyseistä toimialuetta edustavan johdon kanssa.
Kehittämistyön tuloksena yhdyspintasuunnittelijan tehtävä on mahdollistanut hyvinvointialueen vuoropuhelun vahvistamista kolmannen sektorin ja kuntatoimijoiden kanssa. 3. sektori on otettu mukaan suunnitelmallisemmin. Kehittämistyön ansioista on kokoonnuttu eri ilmiöiden ja tarpeiden ääreen järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja hyvinvointialueen kesken ja edistetty vastavuoroista viestintää.
Hyvinvointialueen aloittaessa toiminnan tapahtui palvelurakenteissa muutoksia, jolloin useimpien esimiesten ja työntekijöiden tehtäväkuvat ja toiminta-alueet muuttuivat. Yhteistyön tekeminen edellyttää, että toimijat tutustuvat toisiinsa ja löytävät yhdyspinnoilla oleviin asioihin vastinparin. Tärkeimpinä yhteistyön saavutuksina voidaan pitää muun muassa monialaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa yhteiskehittäminen ja toisiin tutustuminen on mahdollistunut ja joista koottua tietoa on viety eteenpäin strategiseen muuhun kehittämiseen.
Yhdyspintasuunnittelijan tehtävän kuvan pilotoiminen osoitti, että sidosryhmien erilaisiin tarpeisiin tarvitaan hyvinvointialueella yhteyshenkilö, johon ottaa yhteyttä. Hän voi välittää näitä yhteydenottoja ja selvityksiä tarvittaville tahoille eteenpäin käsittelyyn tai vastattavaksi hyvinvointialueen sisällä.
Yhdyspintasuunnittelijan tehtävää pilotoidessa on tunnistettu ja huomioitu Järjestöneuvoston rooli lakisääteisten hyvinvointialueen vaikuttamistoimielinten rinnalla järjestöjen osallisuutta edistävänä itsenäisenä ja omahallinnollisena toimielimenä. Vuoden 2024 hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen neuvottelut pidettiin järjestöteemaisina ja lisäksi järjestettiin alueellisia kumppanuuspöytiä ja koottiin teemakohtaisesti alueellisia verkostoja.
Tehtävää pilotoidessa on osoittautunut, että hyvinvointialueelta on tärkeää olla yhdyshenkilö mukana osallisuuden ja järjestöyhteistyön kansallisessa verkostoyhteistyössä, jotta saadaan tietoa ja opitaan hyvistä käytänteistä ja malleista muilta.
Tehtävä tuki organisaatiota osallisuus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ohjelman kokoamisessa sekä erilaisten selvitysten ja raporttien kokoamisessa järjestöjen avustamiseen ja yhteistyöhön liittyen.
Yhdyspintasuunnittelijan tehtävään on tarpeen osoittaa riittävät resurssit ja paikka organisaation kehittämisen ja johtamisen rakenteissa. Toimiville yhdyspinnoille ja niiden vahvistamiselle on mitä merkittävin tarve, jotta vähäisten resurssien käyttö eri organisaatioissa saadaan käyttöön ja asiakkaan ja asukkaan parhaaksi.
Yhdyspintatyö ei ole irrallinen kokonaisuus vaan toteutuu laajasti osana eri ammattilaisten työtä. Hankkeen päätösseminaaria varten valmisteltiin video, jossa havainnollistettiin yhdyspintatyön toimijoita ja merkitystä osana hyvinvointia.