Yhdessä-hankkeen kielituen malli

Tiivistelmä

Kielituetun valmennuksen tavoitteena oli tukea osallistujien työelämälähtöistä suomen kielen oppimista sekä vahvistaa työelämä-, koulutus- ja työnhakutaitoja. Valmennukseen sisältyi uraohjausta työllistymiseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa sekä ryhmä- ja yksilöohjausta kielen oppimisen tukemiseksi. Osallistujien edistymistä seurattiin ja arvioitiin kielitesteillä ja itsearvioinnilla.

Valmennuksen lähtökohtana oli kielitestit ja itsearviointi, jotka osallistujat tekivät heti alussa. Lisäksi osallistujien kanssa käytiin uraohjauskeskustelut, joiden perusteella ohjausta suunniteltiin yksilöllisesti. Valmennuksen aikana uraohjauksessa ja työpaikkakäynneillä osallistujia tuettiin hyvin yksilöllisesti heidän tavoitteidensa ja kielitaitonsa mukaan. (Kielituettu valmennus-raportti, Sinimäki Susan)

Mallissa osallistuja on 1-3 päivää viikossa työkokeilussa ja opiskelee kaksi päivää viikossa suomen kieltä ryhmässä tai yksilöohjauksessa. Uraohjaaja vierailee myös työpaikalla ja auttaa osallistujaa oppimaan työpaikan sanastoa sekä auttaa työyhteisöä kommunikoimaan osallistujan kanssa hänen kielen oppimistaan tukevalla tavalla.

Kokeilussa palveluntuottajana toimi Sedu Education Oy sekä Seinäjoen kansalaisopiston Toiminnallisia työkaluja kielenoppimiseen kansalaisopistossa- hanke.

Tyytyväisyyskyselyiden perusteella tulokset ovat olleet hyviä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja osallistuneet kurssille hyvin huolimatta siitä, että velvoittavuutta ei ollut. Palaute myös työnantajilta on ollut pääsääntöisesti positiivista. Osallistujien rohkeus käyttää suomen kieltä on lisääntynyt. Uraohjaaja toi lisäksi työpaikalle konkreettisia keinoja auttaa osallistujaa suomen kielen oppimisessa. Tämä on johtanut jopa oivalluksiin siitä, miten selkokielen käyttämisellä tullaankin ymmärretyksi puolin ja toisin.

Osallistujat saivat tukea uravalintoihinsa, enemmistön kanssa haettiin koulutukseen, tai pohdittiin mikä koulutus voisi olla sopiva kun kielitaito siihen riittää.

Kielituki-jakso alkoi maaliskuussa 2026 ja päättyi kesäkuussa 2026. Syyskuussa 2026 tilanne oli se, että kymmenestä jakson suorittaneesta seitsemän henkilöä oli päässyt opiskelemaan. Tulokset ovat hyviä, henkilökohtainen uraohjaus sekä tarvittaessa eriytetty suomen kielen opetus on oleellisessa roolissa.

Monen osallistujan kohdalla palvelu oli ensimmäinen johon olivat osallistuneet vuosiin. He saivat elämäänsä rutiinia ja tätä kautta motivaatiota edetä eteenpäin.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Maahan muuttaneen kielitaito ei aina kehity kotoutumiskoulutuksen luokkaopetuksessa, tai elämäntilanteen vuoksi suomen kieli voi koulutuksen jälkeen unohtua eikä sitä ole mahdollista opiskella enää kotoutumiskoulutuksessa.

Heikko kielitaito koetaan usein esteenä työllistymiselle. Kielitaidon kehittäminen työelämässä madaltaa kynnystä palkata heikomman kielitaidon omaava työntekijä. Työyhteisössä huomataan, että on olemassa keinoja, joilla kielitaitoa voi vahvistaa työn ohessa. Työyhteisö voi olla kielen oppijan tukena. Työturvallisuus säilyy, kun kielikysymyksiin tartutaan ohjatusti.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallia tarvitsevat maahanmuuttaneet joiden kielitaito ei riitä työllistymiseen tai koulutukseen pääsemiseen. Mallista on suurta apua myös heille, jotka tarvitsevat ohjausta löytääkseen heille sopivan koulutusalan. Mallin myötä maahan muuttaneen työllistyminen tai koulutukseen pääseminen kielitaidon kehittymisen myötä helpottuu. Asiakas saa uraohjausta jonka avulla hänen tietoisuutensa tarjolla olevista työ- ja koulutusmahdollisuuksista lisääntyy. Ymmärrys ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen toiminnasta kehittyy työ- ja koulutuskontaktien kautta. Työelämäympäristössä asiakas oppii paitsi työelämäsanastoa, myös puhekieltä, joka usein poikkeaa paljonkin kirjakielestä jota opetetaan suomen kielen koulutuksessa.

Yhdessä-hankkeen asiakastyössä on kohdattu yli 80 asiakasta ja lähes jokaisen kohdalla motivaatio työllistymiseen on ollut erittäin korkea. Asiakkailla on ymmärrys, siitä, että kielitaidon kohentaminen lisää työllistymismahdollisuuksia. Mahdollisuudet kielitaidon kehittämiseen ovat vain hyvin rajalliset resurssien puuttuessa.

Kotoutumiskoulutuksen jälkeen kielitaito ei välttämättä ole vielä sillä tasolla, että asiakas voi jatkaa esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen. Usein myöskään työllistyminen ei heikolla kielitaidolla ole mahdollista. Työllisyyspalveluilla on kielituen myötä palvelu johon ohjata asiakasryhmää joille ei ole alueella muuta sopivaa palvelua tarjolla tai mahdollisuutta kielitaidon kehittämiseen. Ammattilainen ja ohjaava organisaatio saavat kielituen palvelusta myös tietoa asiakkaan kielitaidon tasosta ja sen kehittymisestä, mikä puolestaan edesauttaa asiakkaan ohjaamista jakson jälkeen. Lisäksi mallin aikana annettava uraohjaus tuo ohjaavalle taholle tärkeää tietoa asiakkaan omista tulevaisuuden suunnitelmista ja haaveista.

Yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on korkeampi verrattuna suomalaisiin. Työllistävät toimenpiteet ovat tärkeitä paitsi yksilön, mutta myös yhteiskunnan näkökulmasta. Etelä-Pohjanmaalla syntyvyys on laskenut ja tulevaa työvoimapulaa on ennakoitu jo vuosia. Maahanmuuttaneissa olisi loistava työvoimapotentiaali kunhan kielitaidon haasteisiin löydetään ratkaisuja puolin ja toisin.

Työnantajat kokevat kielitaidon kehittämisen työssä tarpeelliseksi Yhdessä- ja Oppien kohti työtä hankkeiden (ESR+) tekemän kyselyn perusteella. Vastaajista 67 % oli sitä mieltä, että kielitaidon kehittäminen työpaikalla on tarpeellista. Yli 70 % vastaajista koki, että heidän työyhteisössään on tarpeen lisätä työyhteisön osaamista monikulttuurisuudesta ja kielitietoisuudesta. Työnantajien asenteet ovat muuttuneet avoimemmiksi kielitaidon kehittämistä kohtaan työssä, mutta he kaipaavat tukea ja apua sen toteuttamiseksi.

Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian strategiset tavoitteet vuoteen 2050 ovat mm. nettomaahanmuuton lisääminen vuositasolla 500 henkilöllä. Samaan aikaan muuttotappion on vähennyttävä 500 henkilöllä. Yksi maakuntastrategiassa mainituista toimenpiteistä on tukea mm. ulkomaalaisten työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista kohdennetuin palveluin ja ohjauksella. Kielituki-malli vastaa tähän tarpeeseen. Yhdessä-hanke toimii Seinäjoen kaupungin työllisyyspalveluissa. Seinäjoen kaupunkistrategiassa tavoitellaan vaikuttavia palveluita, jotka tukevat maahanmuuttajien kotoutumista.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Asiakkaan kielitaito kohentuu. Asiakkaan tietoisuus omista uramahdollisuuksistaan lisääntyy. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on lisätä työllistymistä ja helpottaa koulutukseen pääsyä.

Toimintamallissa yhteistyö työnantajien kanssa on tiivistä. Työpaikkojen monikulttuurisuus-osaaminen lisääntyy ja sen myötä kynnys palkata maahan muuttanut madaltuu.

Malli tukee asiakaslähtöisten, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden työllisyyspalvelujen kehittämistä. Yhteistyö kielen opetusta ja muuta koulutusta tarjoavan tahon kanssa lisääntyy tehostaen asiakkaan etenemistä polullaan ja ohjautumista oikeaan palveluun.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista on mallin aikana seurattu sekä määrällisesti, että laadullisesti. Jakson alussa ja lopussa osallistujille tehtiin mallia varten kehitetty kielitesti joka mittasi kielitaidon osa-alueita.

Asiakkaan eteneminen työhön, koulutukseen tai muuhun palveluun on kirjattu jokaisen asiakkaan kohdalla jakson päättyessä.

Malliin osallistuneille työnantajille ja opiskelijoille on tehty tyytyväisyyskyselyt jossa on kartoitettu miten eri osa-alueiden toteuttamisessa on onnistuttu. Jakson kuluessa hanketyöntekijä on ollut osallistujiin yhteydessä ja tiedustellut kuulumisia, tällä tavoin saatuun palautteeseen on voitu reagoida välittömästi ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Rehellisen palautteen saaminen edellyttää luottamuksellista suhdetta, joka on rakentunut asiakaslähtöisen työskentelyn kautta.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamalli tarvitsee onnistuakseen vähintään kolme työntekijää; henkilön, joka koordinoi palvelua, uraohjaajan, sekä S2 opettajan.

Hanketyöntekijä/Koordinaattori

Yhdessä-hankkeessa tehdyssä pilotissa hanketyöntekijä suunnitteli kokonaisuuden ja kirjoitti palvelukuvauksen yhteistyössä kaupungin Kehittämisasiantuntijan sekä Hankinta-asiantuntijan kanssa. Malli pohjautui Osaolla kehitettyyn kielituettuun työkokeiluun, joten siitä hankittiin tietoa mm. keskustelemalla mallin kehittäjän kanssa.

Palvelukuvauksen valmistuttua palveluntuottajat kilpailutettiin kaupungin hankintakäytäntöjen sekä hankintalain mukaisesti.

Samaan aikaan hanketyöntekijä markkinoi kielituki-jaksoa työnantajille, ohjaaville tahoille, sekä asiakkaille. Asiakkaat haastateltiin jakson alussa hanketyöntekijän toimesta, hän myös auttoi asiakkaita hakemaan heille soveltuvan työkokeilupaikan ja hoiti sopimusasiat kuntoon. Hanketyöntekijä toimi linkkinä palveluntuottajan, asiakkaan, omavalmentajan ja työnantajan välillä.

Tehtävässä menestyminen edellyttää monipuolista osaamista työllisyydestä ja asiakaslähtöisestä työskentelystä. Kotoutumisen tuntemus on eduksi, että pystyy hahmottamaan mitä palveluita asiakkaille on milläkin hetkellä tarjolla.

Uraohjaaja

Uraohjaajan rooli kokeilussa osoittautui merkitykselliseksi. Hänen vastuullaan on alkuvaiheen järjestelyjen jälkeen mallin toteuttaminen. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. valmennuksen suunnittelu opettajien kanssa, työnhaun ohjaus, ryhmän opetus, yksilöohjaus, työpaikkakäynnit, tehtävien valmistelut, yhteydenotot työpaikoille, työpaikkakohtaiset sanastot ja tuntien valmistelu.

Uraohjaaja ja hanketyöntekijä olivat kokeilun aikana tiiviissä yhteistyössä ja tapasivat myös tarpeen mukaan asiakkaita työparina, mikäli asiakkaan tilanne sitä vaati. Näitä tilanteita olivat mm. asiakkaan poissaolot, motivaatio tai uuden työkokeilupaikan hankkiminen.

S2 opettaja

Kokeiluun osallistunut ryhmä oli hyvin heterogeeninen, kielitaidon taso vaihteli melko paljon. Tämä vaati opettajalta paljon mukautumista ja menetelmien soveltamista ryhmälle sopiviksi.

Tilat

Suomen kielen opetusta varten tarvitaan hyvä luokkatila av-laitteineen, jolloin on mahdollista hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä tilanteen mukaan.

Asiakastapaamisia varten tarvitaan rauhallinen tila, jossa voi luottamuksellisesti keskustella aremmistakin asioista.

Viestintä

Viestintä on hyvin tärkeässä roolissa mallin onnistumisessa. Palvelua markkinoidaan alussa asiakkaille, ohjaaville tahoille ja työnantajille. Kokeilun alkaessa yhteydenpitoa on eri tahojen välillä, palveluntuottaja viestii asiakkaille, työnantajille, ja hanketyöntekijälle. Hanketyöntekijä viestii työnantajille, asiakkaille, palveluntuottajille ja omavalmentajille. Tärkeintä on, että viestit kulkevat perille ja yhteydenpito toimii. Tällöin esim. työpaikalla eteen tulleisiin hankaliin tilanteisiin on mahdollista reagoida nopeasti eivätkä tilanteet pääse kärjistymään.

Rahoitus

Malli vaatii toteutuakseen rahoituksen, joka tässä tapauksessa tuli Euroopan unionilta ja Seinäjoen kaupungilta.

Toimintamallin ydinsisältö

Yhdessä-hankkeen kielituki-jakso toteutui 03/26–06/26. Jaksolle osallistui kymmenen henkilöä. Osallistujat olivat 1–3 päivää viikosta työkokeilussa ja kaksi päivää viikosta suomen kielen opetuksessa ja saivat uraohjausta työllistymiseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa.

Lähtökohtana olivat alkukartoitus sekä palveluntuottajalla kielitesti alussa ja lopussa, sekä itsearviointi. Lisäksi osallistujien kanssa käytiin uraohjauskeskustelut, joiden perusteella ohjausta suunniteltiin yksilöllisesti. Jakson aikana uraohjauksessa ja työpaikkakäynneillä osallistujia tuettiin hyvin yksilöllisesti heidän tavoitteidensa ja kielitaitonsa mukaan.

Uraohjauksessa käsiteltiin mm. seuraavia teemoja; itsetuntemus ja työelämä, työnhakutaidot ja koulutus- ja opiskeluvaihtoehdot. Suomen kielen opetuksessa opiskeltiin mm. perusasioita kieliopista, vuorovaikutustilanteita työpaikalla sekä työhön ja ammattiin liittyvää sanastoa.

Prosessi tiiviisti:

Mallin markkinointi työnantajille, ohjaaville tahoille ja asiakkaille
Asiakasvalinta ja alkuhaastattelu
Työkokeilupaikan hakeminen
Työkokeilusopimus solmitaan mikäli työnantaja ja asiakas yhteisesti näin sopivat
Suomen kielen opiskelu
Uraohjaus
Kielitesti alussa ja lopussa
Osallistujan itsearviointi jakson alussa
Työkokeilu työpaikalla
Työpaikkakäynnit
Jatkosuunnitelma

Yhdessä-hankkeen kielituen mallin prosessikuvaus (80.7 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kotoutumiskoulutuksen jälkeen ilman opiskelu- tai työpaikkaa jääneet saavat mahdollisuuden kehittää kielitaitoaan ja voivat edetä opiskelemaan.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Tyytyväisyyskyselyiden perusteella tulokset ovat olleet hyviä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja osallistuneet kurssille hyvin huolimatta siitä, että velvoittavuutta ei ollut. Palaute myös työnantajilta on ollut pääsääntöisesti positiivista. Osallistujien rohkeus käyttää suomen kieltä on lisääntynyt. Mallin ohjaaja toi lisäksi työpaikalle konkreettisia keinoja auttaa osallistujaa suomen kielen oppimisessa. Tämä on johtanut jopa oivalluksiin siitä, miten selkokielen käyttämisellä tullaankin ymmärretyksi puolin ja toisin.

Osallistujat saivat tukea uravalintoihinsa, enemmistön kanssa haettiin koulutukseen, tai pohdittiin mikä koulutus voisi olla sopiva kun kielitaito siihen riittää. Rohkeus suomen kielen puhumiseen kohentui.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Monen osallistujan kohdalla palvelu oli ensimmäinen johon olivat osallistuneet vuosiin. He saivat elämäänsä rutiinia ja tätä kautta motivaatiota edetä eteenpäin.

Toimintamallin pohjalta on Työlakeuden työllisyysalueelle jo ryhdytty suunnittelemaan työvoimakoulutusta, joka vahvistaa osallistujan ammatillisia polkuja sekä tukee kielitaidon kehittymistä.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Seitsemän opiskelemaan päässyttä säästävät kustannuksissa pitkällä aikavälillä olettaen että he opiskelun jälkeen työllistyvät.

Kotoutumiskoulutuksen kustannukset ovat korkeat. Kaikki eivät kuitenkaan koulutuksen jälkeen ole vielä sillä kielitaidon tasolla, että eteneminen työmarkkinoille tai koulutukseen olisi mahdollista. Tämä vähentää koulutuksen vaikuttavuutta. Kielitukimallin avulla asiakas voi heti kotoutumiskoulutuksen jälkeen jatkaa kielitaidon kehittämistä edullisemmin, kun itse kielen opetukseen tunteja kuluu vähemmän ja menetelmät painottuvat toiminnallisuuteen. Kustannusvaikutukset ovat positiiviset pitkällä aikavälillä, jos kaksikin henkilöä kymmenestä palveluun osallistuneesta työllistyy myöhemmin, on palvelu jo maksanut itsensä takaisin.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?

Kyllä

Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli tarvitsee toimiakseen ammattitaitoista ja kohtaavaa henkilökuntaa. Mallin onnistumiselle on oleellista yksilöllisyys. Asiakkaalle tehdään alussa laaja alkukartoitus, asiakkaaseen tutustutaan ja pyritään luomaan luottamussuhde. Yhteyttä kannustetaan pitämään hyvin matalalla kynnyksellä. Usein asiakas voi tarvita apua muillakin elämän osa-alueilla kuin työllistymisessä, ja tähän avunpyyntöön vastataan ohjaamalla asiakas oikeaan palveluun ja auttamalla asiakasta myös asioimaan palvelussa.

Luottamussuhdetta vaalitaan koko jakson ajan niin uraohjauksessa kuin kielen opetuksessakin. Tämä edellyttää ohjaavien ja koordinoivien tahojen tiivistä yhteistyötä asiakkaan tilanteessa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Mallissa jokainen osallistuja oli työkokeilussa työnantajalla. Työkokeilupaikka tulee valita huolella, sillä työkokeilukuukaudet ovat rajallisia, niitä on käytössä vain kuusi, kunnes edellytykset täyttyvät uudelleen. Jatkossa yhteistyö järjestöjen kanssa voisi olla ratkaisu, kun työkokeilu ei tule kysymykseen. Osallistuja voisi olla vapaaehtoistyössä järjestössä. Tällöin työvoimaviranomaisen kanssa tulisi varmistaa, että vapaaehtoistyö ei vaikuta osallistujan etuuksiin.

Kokeilussa oli tiukka aikataulu. Osallistujia kokeiluun oli haastava löytää päällekkäisten koulutusten vuoksi. Tämä johti siihen, että kun osallistujat saatiin koottua, työkokeilupaikat tuli hankkia nopeasti, sillä palveluntuottajan kanssa oli aikataulu lyöty jo lukkoon. Kiireen vuoksi työkokeilupaikkoja ei ehditty etsiä kunnolla vastaamaan osallistujan uratoiveisiin. Toisaalta asiakaspalautteen perusteella osallistujille tärkeintä oli se, että he pääsivät puhumaan työkokeilussa suomea.

Prosessina toimivampi olisi, mikäli palveluntuottaja olisi selvillä ihan alussa. Sen jälkeen lähdettäisiin mallia markkinoimaan yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Tässä kokeilussa siihen ei ollut mahdollisuutta.

Kokonaisuus vaatii toimiakseen monialaista työskentelyä. Täytyy tuntea työllisyyden kenttää ja omata ammattitaitoa uraohjaamisesta sekä S2- opetuksesta. Kielitietoinen ote ja työyhteisön monimuotoisuusosaamisen lisääminen ovat tärkeitä kielitaidon kehittämiselle työssä. Työyhteisössä toimiminen vaatii joustavaa työotetta. Etua on myös kulttuurisensitiivisestä työskentelystä.

Yhteys asiakkaaseen läpi jakson on hyvin tärkeää. Aina työkokeilupaikka ei ole sopiva, eikä asiakas saa täyttä hyötyä jaksosta. Silloin tulee olla valmius etsiä uusi työkokeilupaikka lyhyellä aikataululla.

Malli voi sopia kokonaisuudessaan oppilaitoksen toteuttamaksi, jos oppilaitoksella on työelämäyhteistyötä ja hyvät yhteydet myös työllisyysalueelle. Työllisyysalue voi toteuttaa mallin, mikäli resursseja on palvelun ostamiseen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue

Ilmajoki

Isokyrö

Seinäjoki

Kehittäjäorganisaatiot

Seinäjoen kaupunki

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Toimiala

Palveluohjaus ja integraatio

Toimintaympäristö

Seinäjoen kaupungin työllisyyspalvelut, Työlakeuden työllisyysalue

Toimintamallin tyyppi

Palvelu

Toimintamallin alkuperä

Jatkokehitetty (pohjautuu olemassa olevaan malliin)

Alkuperäinen toimintamalli

Kielituettu työkokeilu

Käyttöönotto ja levinneisyys

Kokeiltu ja pilotoitu

Rahoittaja

Euroopan sosiaalirahasto (ESR/ESR+)

Yhdessä-hankkeen kielituen malli

Primary tabs

Tiivistelmä

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallin kuvaus

Tarve, tavoite, mittarit ja edellytykset

Ydinsisältö

Tulokset ja vaikutukset

Siirrettävyys

Taustatiedot