Havaitsimme, että henkilökohtaisen avun käyttäjille ei ollut tarjolla kattavasti saavutettavaa tietoa. Tarjottu tieto vaihteli alueittain. Toimintamallin ei ole tarkoitus korvata esimerkiksi vammaispalveluiden tarjoamaa ohjausta ja neuvontaa. Huomasimme kuitenkin, että avun käyttäjät tarvitsivat lakisääteisen neuvonnan lisäksi jotain "extraa" (esimerkkinä rekrytointiosaamisen vahvistaminen).
Yksi esimerkki, jota verkko-oppimisympäristön materiaalilla on tarkoitus ratkaista.
Jotta avun käyttäjät pystyvät luomaan informoivia ja sopivia työnhakijoita puhuttelevia työpaikkailmoituksia, täytyy tuottaa tietoa mm. 1) viestinnän merkityksestä rekrytoinnissa, 2) miten tuoda esille omat tarpeet ja millaista työntekijää etsii (osaajaprofiilin määrittely) 3) millaisia teknisiä asioita tulee huomioida, kun julkaisee työpaikkailmoituksen, ja kuinka omat valinnat vaikuttavat siihen, miten ilmoitus näkyy työnhakijoille. Tarjotulla oikealla tiedolla avun käyttäjä löytää todennäköisemmin itselleen sopivan työntekijän, ja yhteistyön lähtökohdat ovat molemmin puolin realistiset. Informoivilla työpaikkailmoituksilla on myös vaikutus siihen, kuinka avustajan työ nähdään sekä alan veto- ja pitovoimaan.
Halusimme luoda foorumin, josta avun käyttäjät voivat hakea tietoa itsenäisesti, silloin kuin heille sopii. Tarjotulla tiedolla oli tarkoitus tukea avun käyttäjän ja avustajan välille rakentuvaa ammatillista yhteistyötä heti alkumetreiltä saakka.
Tiivistelmä
Moodle verkko-oppimisympäristö tarjoaa saavutettavaa tietoa ja tukea henkilökohtaisen avun käyttäjille.
Ympäristön tieto on luotu yhdessä henkilökohtaisen avun käyttäjien kanssa.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Henkilökohtaisen avun käyttäjiä on Suomessa noin 25 000 - 30 000 henkilöä. Henkilökohtaisina avustajina työskentelee noin 40 000 henkilöä.
Avun käyttäjät toimivat avustajiensa työnantajina tai hyvin usein työnjohdollisessa asemassa (esimerkiksi palvelusetelipalvelut). Toki vain työnantajamallissa avustaja on työsuhteessa avun käyttäjään.
Havaintomme ja kokemustemme mukaan muissakin järjestämistavoissa kuin työnantajamallissa avun käyttäjät esim. rekrytoivat itse avustajansa, huolehtivat perehdytyksestä, sopivat työvuorot jne. Eli avun käyttäjän ja avustajan välisessä suhteessa on elementtejä työnjohdollisesta ohjaamisesta, vaikka juridista työnantajuutta ei aina olisikaan.
Jotta henkilökohtaista apua myönnetään, avun käyttäjä määrittelee itse tai tuetusti, mihin hän apua tarvitsee. Henkilökohtaisen avun käyttäjän tulisi päättää, kuka häntä avustaa, milloin, miten ja mitä tehdään (henkilökohtaisen avun ideologia).
Toimivien ja turvallisten käytäntöjen sekä työsuhteen molempien osapuolten hyvinvoinnin edistämiseksi,
lähdimme rakentamaan henkilökohtaisen avun käyttäjille tarkoitetun Moodle oppimisympäristön.
Suunnitteluryhmän kaikki jäsenet olivat itse henkilökohtaisen avun käyttäjiä.
Hyödynsimme siis heidän osaamistaan ja kokemusasiantuntijuutta kurssien sisällön tuotannossa.
Ryhmän tapaamisten pohjalta työntekijä koosti käsikirjoitukset kursseille, joita ryhmäläiset saivat vielä kommentoida.
Lisäksi suunnitteluryhmällä oli mahdollisuus toimia osana testiryhmää. He siis pääsivät ensimmäisten joukossa valmiiseen oppimisympäristöön testaamaan kursseja. Testiryhmässä oli myös muita kuin suunnitteluryhmän jäseniä.
Kävimme läpi käsikirjoitus- ja testausvaiheessa annetut palautteet ja kommentit.
Kurssien sisältöä tai teknisiä toimintoja muutettiin tarvittaessa.
Tietoa oppimisympäristöstä on tarjottu laajasti. Sitä on esitelty:
- vammaispalveluiden edustajille (mm. sosiaalityö, avustajakeskukset)
- palveluntuottajille (henkilökohtainen apu)
- THL: n verkostoituvat vammaispalvelut tilaisuudessa
- eri järjestöille
- omilla nettisivuilla
- sosiaalisen median kanavissa (some -julkaisut ja erilaiset ryhmät)
- Viestimme kehittämisprosessista sosiaalisen median kautta koko kehittämisprosessin ajan.
Lisäksi lähetimme tietoa oppimisympäristöstä suoraan vammaisneuvostojen edustajille (keväällä 2024).
Henkilöstöresurssina oli yksi työntekijä.
Työntekijän palkan lisäksi, taloudelliset kustannukset koostuivat Moodle järjestelmän ylläpidosta ja alkukoulutuksista.
Lisäksi suunnitteluryhmän jäsenille maksettiin palkkiot ryhmätoimintaan osallistumisesta.
Moodle ei ollut työntekijälle aikaisemmin tuttu, joten sen käyttö opeteltiin prosessin edetessä.
Moodle verkko-oppimisympäristö tarjoaa saavutettavaa tietoa ja tukea henkilökohtaisen avun käyttäjille.
Ympäristön tieto on luotu yhdessä henkilökohtaisen avun käyttäjien kanssa.
Oppimisympäristö julkaistiin loppuvuodesta 2023.
Olemme saanet oppimisympäristöön sekä avun käyttäjiä että ammattilaisia. Määrät ovat kuitenkin liian pienet, jotta yleispätevää arviointitietoa voisi tässä vaiheessa vielä antaa. Kokemukset ja saatu palaute on kuitenkin ollut vain positiivista. Kaikki palautetta antaneet ovat arvioineet ympäristön hyödyllisyyden numerolla neljä (asteikko 1-4).
Myös esittelyissä saatu suullinen palaute on ollut positiivista.
"OK Kurssin saa suoritettua oman aikataulun mukaan. Tämä on hyvä asia."
"näyttää hienolta ja kattavalta kokonaisuudelta!"
"erittäin kiinnostava ja tervetullut! "
Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin.
Isoin sudenkuoppa tuli järjestelmän päivityksen yhteydessä juuri ennen järjestelmän julkaisua. Päivityksen jälkeen meidän piti käydä kaikki materiaali uudestaan läpi, jotta saavutettavuus varmasti toteutuu, ja kaikki elementit toimivat esim. ruudun lukijalla oikeassa järjestyksessä.
Hyödyntäkää prosessissa:
- toimijoita & kohderyhmän asiantuntijuutta ja osaamista
- palvelunmuotoiluajattelua
- verkostoja ja yhteistyökumppaneita
- sisäistä osaamista & "sparrailua" (vaikka vastuu prosessista olisikin yhdellä työntekijällä)
- viestinnän eri kanavia.
Prosessin alkuvaiheessa tehkää lista ennen - aikana - jälkeen. Tämä auttaa tukemaan prosessia, ja hahmottamaan, mitä asioita tulee huomioida eri vaiheissa.