Vapaaehtoiset asiointitukihenkilöt – tukea viranomais- ja palveluasiointiin!
Vapaaehtoiset asiointitukihenkilöt – tukea viranomais- ja palveluasiointiin!
Toimintamallissa vapaaehtoiset asiointitukihenkilöt auttavat haavoittuvassa asemassa olevia viranomais- ja palveluasioinneissa. Malli edistää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja varmistaa, että palvelut ja oikeudet toteutuvat tarpeiden mukaisesti.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa vapaaehtoiset asiointitukihenkilöt auttavat haavoittuvassa asemassa olevia viranomais- ja palveluasioinneissa. Malli edistää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja varmistaa, että palvelut ja oikeudet toteutuvat tarpeiden mukaisesti.
Toimintamallin ydin on koulutettujen vapaaehtoisten asiointitukihenkilöiden tarjoaminen haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille viranomais- ja palveluasioinneissa. Asiointitukihenkilö toimii asiakkaan rinnalla, tukee ymmärrystä ja vuorovaikutusta sekä vahvistaa turvallisuuden ja osallisuuden tunnetta.
Toimintamalli vastaa tarpeeseen lisätä yhdenvertaisuutta ja varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa tuen asioidessaan viranomaisten kanssa. Malli luo rakenteen, jossa kolmannen sektorin toimijat, viranomaiset ja palvelujärjestelmä tekevät yhteistyötä asiakkaiden tarpeiden pohjalta.
Samalla vapaaehtoisille tarjoutuu mahdollisuus merkitykselliseen auttamistyöhön ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. Toimintamalli on helposti skaalattavissa ja juurrutettavissa osaksi kuntien ja järjestöjen yhteistyötä eri alueilla.
Toimintamalliin vaikuttavat yhteiskunnallinen tarve vahvistaa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, kuten vammaispalvelulain ja yhdenvertaisuuslain toimeenpano. Poliittisesti painotetaan esteettömyyttä, saavutettavuutta ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Taloudellisesti julkiset resurssit ovat rajalliset, mikä korostaa vapaaehtoistoiminnan ja kolmannen sektorin roolia tukipalveluiden täydentäjänä. Väestön ikääntyminen, monikulttuuristuminen ja digitalisaatio lisäävät tarvetta henkilökohtaiselle tuelle viranomaisasioinneissa. Kulttuurisesti ja sosiaalisesti toimintamalli tukee luottamusta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat tukea viranomaisasioinneissa erityisesti työttömät, vammaiset henkilöt, pitkäaikaissairaat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, ikääntyneet, maahanmuuttajat sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Edellä mainituilla kohderyhmillä on havaittu usein olevan haasteita jaksamisessa, ymmärrettävyydessä, digiasioinnissa tai omien oikeuksiensa esiin tuomisessa, mikä lisää riskiä syrjäytymiseen.
Asiakasymmärrystä on kerätty olemassa olevien palveluiden palautteista, järjestöjen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten havainnoista sekä kohderyhmän kanssa käydyistä keskusteluista. Kokemukset osoittavat, että asiointitilanteet voivat herättää epävarmuutta ja pelkoa, ja että ulkopuolinen koulutettu tukihenkilö lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta.
Asiakkaita on osallistettu kehittämistyöhön haastatteluiden ja palautekyselyiden avulla. He ovat olleet mukana määrittelemässä asiointitukihenkilön roolia sekä sitä, millainen tuki on heidän näkökulmastaan tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa. Asiakkaiden tarpeita ja kokemuksia on selvitetty keskustelujen avulla, joissa on kartoitettu asiointiin liittyviä haasteita sekä tuen tarvetta ja muotoa. Asiointitukitilanteiden jälkeen kerätyn palautteen perusteella toimintamallia on kehitetty edelleen vastaamaan entistä paremmin tunnistettuihin tarpeisiin. Näin toimintamalli perustuu suoraan asiakkaiden kokemuksiin ja näkemyksiin, ei pelkästään palvelujärjestelmän oletuksiin.
Toimintamallin juurruttaminen ja levittäminen edellyttävät suunnitelmallista prosessia, jossa määritellään vastuut, resursointi ja yhteistyörakenteet. Käyttöönoton edellytyksiä ovat riittävä henkilöstöresurssi koordinointiin, vapaaehtoisten rekrytointiin ja koulutukseen, toiminnan rahoitus sekä kumppanuudet kuntien ja järjestöjen välillä.
Keskeiset tehtävät ja vaiheet:
- Koordinointirakenteen luominen: nimetään vastuutoimija, joka vastaa toiminnan hallinnosta, koulutuksesta ja seurannasta.
- Vapaaehtoisten rekrytointi ja koulutus: laaditaan yhtenäinen koulutusohjelma ja perehdytys, joka varmistaa asiointitukihenkilöiden osaamisen ja toiminnan eettisyyden.
- Yhteistyökäytäntöjen sopiminen: rakennetaan pysyvät yhteistyökanavat viranomaisten, järjestöjen ja palveluntarjoajien välille.
- Pilotointi ja seuranta: toteutetaan toimintamallin kokeilu rajatulla alueella, kerätään palautetta ja arvioidaan toimivuutta.
- Vakiinnuttaminen ja levittäminen: hyviksi todetut käytännöt kirjataan ohjeistuksiin ja koulutusmateriaaleihin, ja toimintamalli integroidaan osaksi organisaatioiden arjen prosesseja.
Käyttöönotto edellyttää noin 1–2 vuoden vaiheittaista kehittämisprosessia, jossa painotetaan koulutusta, verkostoyhteistyötä ja jatkuvaa arviointia. Pitkällä aikavälillä toiminta voidaan ylläpitää osana kunnan ja järjestöjen yhteistä palvelurakennetta, jota koordinoidaan keskitetysti.
Kehittämistyön seurauksena haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden saama tuki viranomaisasioinneissa on parantunut merkittävästi. Asiakkaiden palautteiden perusteella heidän kokemuksensa turvallisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta on vahvistunut. Monet ovat kertoneet pystyneensä hoitamaan asioitaan aiempaa varmemmin ja itsenäisemmin.
Asiakkaiden kohdalla on havaittu, että monet kokevat suurta jännitystä asioidessaan viranomaisten toimipaikoissa. Heitä pelottaa, etteivät osaa tuoda omaa asiaansa esille riittävän uskottavasti. Erityisesti sosiaalihuollon tapaamiset ja lääkärikäynnit ovat herättäneet epävarmuutta ja pelkoa. Asiointitukihenkilön mukanaolo on lievittänyt näitä tuntemuksia ja auttanut asiakkaita valmistautumaan paremmin tapaamisiin.
Viranomaisten ja palveluntuottajien näkökulmasta asiointitilanteet ovat sujuneet aiempaa sujuvammin, ja tukihenkilöiden läsnäolo on helpottanut ammattilaisten työtä sekä vähentänyt väärinymmärryksiä. Toimintamalli on lisännyt luottamusta asiakkaiden ja viranomaisten välille sekä vahvistanut eri toimijoiden yhteistyötä.
Yllättävänä ja myönteisenä muutoksena on havaittu, että myös vapaaehtoiset asiointitukihenkilöt kokevat toiminnan erittäin merkitykselliseksi. He ovat saaneet uusia sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen, mikä on lisännyt heidän omaa hyvinvointiaan ja osallisuuden tunnettaan.
Kansikuva
