Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa (Askola, Myrskylä, Pukkila, Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Sipoo). Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostumisen alussa lähdetty selvittämään minkälaista tukea omais- ja perhehoitajat ovat saaneet kunnilta. Kunnilla on ollut erilaisia toimintamalleja omais- ja perhehoitajien tukemiseksi. Tarpeelliseksi on noussut omais- ja perhehoitajille tarkoitetun tuen yhtenäistäminen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointialueilla monipuolisia palvelutarpeita. Omaishoidon tuki ja perhehoito ovat keskeisiä palveluja asiakkaille, jotka tarvitsevat apua arjessa. Ikääntyvän väestön kohdalla kotiin vietävä tai kotona tapahtuva tuki edistää kotona asumisen mahdollisuuksia. Tuen tarjoajat – omaishoitajat ja perhehoitajat – on huomioitava palvelukokonaisuudessa omaishoidettavan lisäksi. Oikea-aikainen ja riittävä tuki vahvistaa heidän jaksamistaan, mikä on olennaista palvelujen jatkuvuuden ja laadun kannalta. Ilman omais- ja perhehoitajia hoidettavien avuntarpeet olisi järjestettävä muilla, usein kalliimmilla ratkaisuilla. Taloudellisesti omaishoidon tuki ja perhehoito ovat merkittävästi edullisempia vaihtoehtoja verrattuna esimerkiksi laitostyyppiseen asumiseen.
Toimintamalli on kehitetty tukemaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen omaishoitajia ja perhehoitajia. Omaishoitajien valmennus ja perhehoitajien koulutus ovat lakisääteisiä (Perhehoitolaki 263/2015, Laki omaishoidon tuesta 937/2005).
Omaishoitajien ja perhehoitajien arki on usein intensiivistä ja sitovaa. Hoitovastuu on usein ympärivuorokautista. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia omais- js perhehoitajien hyvinvoinnista ja jaksamisesta.
Omaishoitajille suunnatussa valmennus kokonaisuudessa tuetaan omaishoitajia jaksamaan omassa työssään antamalla ajankohtaista tietoa. Valmennukseen osallistumalla voi omaishoitaja saada muista valmennukseen osallistuneista omaishoitajista vertaistuellista näkökulmaa.
Perhehoitajien koulutuskokonaisuus tukee perhehoitajia perhehoidon työssä, antaa lisäkoulutus mahdollisuuden perhehoidon kannalta merkittäviin asioihin. Valmennukseen osallistumalla perhehoitaja voi saada muista koulutukseen osallistuneista perhehoitajista vertaistukea.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Valmennus ja koulutuskokonaisuuksien tavoitteena on tukea omais- ja perhehoitajia omais- ja perhehoidon tehtävissään sekä tarjota samalla mahdollisuus vertaistukeen ja asioiden reflektointiin yhdessä hyvinvointialueen työntekijän kanssa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Valmennus/koulutustapahtumien yhteydessä kerätään palautetta osallistujilta. Palautteen avulla hyvinvointialue saa arvokasta tietoa, miten osallistujat ovat kokeneet valmennuksen, kehittämisehdotuksia. Tämän lisäksi omaishoitajille on laadittu palautekysely, joka on lähetetty hyvinvointialueen omaishoitajille henkilökohtaisesti talvella 2023 ja syksyllä 2025 (vastausten määrä on ollut noin 1/3 osaa alueen omaishoitajista/syksy 2025).
Omaishoitajien valmennuspalautteessa (syksy 2025) on nähtävillä, että omaishoitajat ovat kokeneet valmennuksen hyödyllisenä kohtaamisena. Omaishoitajien palautekyselyssä (syksy 2025) kyselyyn vastanneiden omaishoitajien vastauksissa noin puolet kokivat tarvetta jatkossa myös valmennuksille.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Resurssit
Omaishoitajien ja perhehoitajien valmennus ja koulutusprojektin koordinoivana henkilönä toimi projektikoordinaattori.
Työryhmään kuului lisäksi omais- ja perhehoidon sosiaalihuollon palveluiden esihenkilöt ja omais- ja perhehoidon työtä tekevät sosiaalihuollon ammattilaiset.
Vaiheet
Projektin alussa kartoitettiin, minkälaista tukea on tarjottu eri kunnissa ennen hyvinvointialuetta. Kartoituksen jälkeen sovittiin yhtenäisestä moniammatillisesti toimintamallista.
Projektipäällikön vastuulla oli valmennussisältöjen rakentaminen, tilojen järjestäminen valmennuksiin, yhteistyökumppaneiden kontaktointi, tiedotteen laatiminen, yleinen koordinointi valmennuksiin liittyvissä asioissa.
Omais- ja perhehoitajien valmennuskokonaisuus piltoitiin ensimmäisen kerran syksyllä 2024.
Omais- ja perhehoitajien valmennuskokonaisuutta kehitetty ensimmäisen piltoinnin jälkeen, eriytetty omaishoitajille oma valmennus ja perhehoitajille koulutuskokonaisuus. Omaishoitajien valmennuskokonaisuus järjestetty syksyllä 2025.
Perhehoitajilta koulutustarpeiden selvittämisen yhteydessä tullut ilmi, tuen lisäämisen tarve, josta jatkokehitettiin perhehoitajien iltapäiväkahvien pilotointi (Teams tapaamiset kerran kuussa). Perhehoitajien iltapäiväkahveilla tullut perhehoitajilta jatkokehittämisidea iltapäiväkahvien sisältöön, informatiivinen, koulutushetki -> tässä mahdollisuus jatkokehittää toimintamallia hyvinvointialueella.
Juurruttaminen
Mallin juurruttaminen vaatii riittävää resurssointia tehtävään, erityisesti vielä, kun toimintamallia jatkokehitetään. Juurruttamista tukee esihenkilöiden ja henkilöstön ymmärrys valmennusten ja koulutusten merkittävyydestä ja tarpeellisuudesta omais- ja perhehoitajille (tämä tukee myös heidän jaksamistaan tehtävissään). Parhaiten valmennuskokonaisuuten voisi vastata koordinoiva henkilö, jolla olisi mahdollisuus viedä prosessi rauhassa läpi. Jos valmennuskokonaisuus tulee järjestettäväksi palveluihin työntekijöille, on viisasta aloittaa suunnittelutyö hyvissä ajoin (mielellään keväällä, jos valmennus järjestetään syksyllä) sekä varata riittävästi työaikaa valmennuksen eri kohtiin (suunnittelu, viestintä, toteutus, arviointi). Toisin sanoen valmennuksesta vastaavien henkilöiden työtehtävissä tulisi huomioida valmennus prosessin vievä aika (kokonaisuudessaan useamman työpäivän vievä prosessi). Viestintää tulee hyödyntää ainakin valmennusten suunnittelussa, viestinnässä ulkopuolisille valmennuksesta.
