Valmennus- ja simulaatiokoulutus kotiin vietävän teknologian käyttöönoton tukena

Valmennus- ja simulaatiokoulutus kotiin vietävän teknologian käyttöönoton tukena

Tekijä Sanna Imeläinen , 19 marraskuu 2021
Valmennus- ja simulaatiokoulutus kotiin vietävän teknologian käyttöönoton tukena

Tekijä

Sanna Imeläinen

Luotu

19.11.2021

Viimeksi muokattu

9.6.2023
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Valmennus- ja simulaatiokoulutus lisää henkilöstön ja esihenkilöiden teknologiaosaamista vahvistaen ohjausosaamista ja teknologisten ratkaisujen käyttöönottoprosessia.  Osaamisen kehittämisellä saadaan hyvinvointiteknologiasta paras mahdollinen hyöty.

Aihealueet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kohderyhmä
Toimintamallin rahoittaja
Markup - Required info - Basic information

* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.

Markup - Hero - Basic information

Perustiedot

Toteutuspaikka
LAB-ammattikorkeakoulu
Kansikuva
Simulaatiokoulutuksessa asetutaan potilaan, omaisen ja työntekijän rooliin
Kuvateksti
KARITA-hankkeen simulaatiokoulutuksessa sote-alan ammattilaiset asettuvat potilaan, omaisen ja työntekijän rooliin havainnoitsijan roolin lisäksi.
Markup - Required info - Realise and understand

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Markup - Hero - Realise and understand

Oivalla ja ymmärrä

Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.

Toimintaympäristö

Suomessa väestö ikääntyy ja vähenee tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Tavoitteena on, että ikäihminen pystyy asumaan pitkään kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton "Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023" asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Säännöllisen palvelutarpeen ja asiakkaan toimintakyvyn sekä terveyden heikentymisen ennaltaehkäisy ja ennakointi sekä itsenäisen kuntoutumisen tukeminen ovat asioita, joihin tulee tulevilla hyvinvointialueilla kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten kotona asumista, lisätä turvallisuutta ja tuoda omaisille työkaluja auttaa ikäihmistä kotona pärjäämisessä. Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen parantaa ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa, vahvistaa iäkkäiden kuntalaisten palveluiden laatua ja toimivuutta kustannuksia hillitsevästi.

ETENE (2010) on ottanut kantaa hyvinvointiteknologian eettisiin näkökulmiin ja koulutukseen.

Teknologian kehittäminen, arviointi, hankinta ja hyödyntäminen edellyttävät monipuolista asiantuntemusta ja yhteistyötä. Henkilökunnan kouluttaminen on tärkeää.

Työterveyslaitoksen "Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä." -julkaisun mukaan tulevaisuuden työelämään kohdistuu haasteita, joten osaamista, tietoa ja luovuutta tulee hyödyntää entistä paremmin!

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointiteknologian lisääntyessä myös osaamisen kehittäminen on keskiössä. Sote-henkilöstön tietoa ja taitoa sekä asennetta ja motivaatiota tulee kehittää samanaikaisesti.  Osaamisen kehittymisellä voidaan lisätä hyvinvointiteknologian käyttöönottoa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintaympäristön kehittyessä palveluprosesseja on päivitettävä ja uusia toimintamalleja otettava rohkeasti ja ketterästi kokeillen käyttöön. Tärkeää on, että kaikki asianosaiset ovat mukana kehittämisessä, sitoutuvat uudistukseen ja osaavat arvioida mallien toimivuutta erityisesti asiakkaan ja hänen läheistensä näkökulmasta.

Muuttuvat toimintatavat, teknologisten ratkaisujen ja digitalisaation lisääntyvä hyödyntäminen edellyttävät työn toimintamallien ja organisoinnin kehittämistä, työntekijän itsenäisyyden ja itseohjautuvuuden lisäämistä ja osaamisen merkittävää kehittämistä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on avainasemassa palvelujen laadun, sujuvuuden ja asiakashyödyn sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä.

Kotihoidon asiakkaiden eli ikäihmisten itsenäistä asumista ja toimintakykyä tukevan tai elämänlaatua ja turvallisuutta lisäävän teknologian käyttöä on tuettava. Sen onnistumiseksi asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon henkilöstön teknologia- ja ohjausosaamista täytyy vahvistaa.

Kotihoidon esihenkilöiden tulee osata johtaa itsenäistä asumista tukevan teknologian käyttöönottoprosessia omalla toiminta-alueellaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointiteknologiaosaamista omassa asiakastyössään.

Kotihoidon asiakkaiden teknologia-avusteinen, itsenäinen kotona asuminen lisääntyy, kun asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon henkilöstön teknologiaosaaminen vahvistuu. Esimiesten simulaatiovalmennuksen myötä lähiesimiehet osaavat johtaa itsenäistä asumista tukevan teknologian käyttöönottoprosessin omalla toiminta-alueellaan ja arvioida sen vaikutuksia.

Muutoksen mittaaminen

Koulutuksiin osallistuville toteutetaan kyselyt valmennus- ja simulaatiokoulutuksen eri vaiheissa:

  • Webropol-kysely valmennuksen alussa  
  • avoin palautekysely simulaatiokoulutuksen jälkeen 
  • Webropol-kysely valmennuksen päättyessä 

Lisäksi koulutusten aikana käytetyllä Howspace-alustalla on hyödynnetty osallistavia menetelmiä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Valmennus- ja simulaatiokoulutuksen kohderyhmänä oli Eksoten kotihoidon esihenkilöt sekä palvelutarpeen arvioinnin, asiakasohjauksen ja kotihoidon henkilöstö.

Koulutusrunkoa ja tavoitteita on käyty läpi yhdessä Eksoten kanssa, jotta koulutus vastaa käytännön tarpeeseen. Ensimmäinen tapaaminen oli verkostodialoginen työpaja, jossa kerättiin olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kartoittaa osaamistarpeita. Ensimmäisestä tapaamisesta saatiin osallistujien tarpeita simulaatioharjoituksiin. Toisessa tapaamisessa toteutettiin simulaatiot. Kolmannessa tapaamisessa syvennettiin yhteistä ymmärrystä ja pohdittiin osaamisen jalkauttamista omiin työyksiköihin.

Toteutussuunnitelma

Lähiesihenkilöt osallistuvat valmennus- ja simulaatiokoulutukseen, mikä tukee heidän hyvinvointiteknologian käyttöönottoprosessin johtamista omassa toimintayksikössään osana perustyötä ja käyttöönoton vaikutusten arviointia. Esihenkilöt tukevat yksikön henkilöstöä hyvinvointiteknologian käyttöönotossa.

Asiakas- ja palveluohjauksen sekä kotihoidon henkilöstö osallistuvat valmennus- ja simulaatiokoulutuksiin, jonka avulla he saavat teknologia- ja ohjausosaamista ja tuntemusta hyvinvointiteknologiasta. Henkilöstö huomioi hyvinvointiteknologian osana palveluvalikkoa ja räätälöi asiakkaalle tarvittavan tuen hyvinvointiteknologian ollessa yhtenä vaihtoehtona.

Markup - Hero - Imagine and try

Kuvittele ja kokeile

Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.

Markup - Hero - Describe and share

Kuvaa ja jaa

Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.

Markup - Required info - Describe and share

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Ratkaisun perusidea

Simulaatiokoulutuksen avulla asiakas- ja palveluohjauksen sekä kotihoidon henkilöstön ja esihenkilöiden ymmärrys hyvinvointiteknologiasta lisääntyy ja ohjausosaaminen teknologisiin ratkaisuihin vahvistuu osana perustehtävää. Lisäksi keskinäinen kollegiaalinen tuki lisääntyy verkoston myötä.

Lähiesihenkilöiden koulutuksen myötä hyvinvointiteknologian käyttöönottoprosessi ja sen arviointi vahvistuu. Yksikön henkilöstön saama tuki hyvinvointiteknologiaan ja sen käyttöönottoon lisääntyy.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Valmennus- ja simulaatiokoulutusta tarjotaan jatkossa osana ammattikorkeakoulun palvelumyyntiä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Simulaatio- ja valmennuskoulutuksiin osallistuneille Eksoten asiakas- ja palveluohjauksen (n=14) sekä kotihoidon henkilöstölle (n=13) toteutettiin erillinen Webropol-kysely ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen. Alkukyselyyn vastasi 12 osallistujaa ja loppukyselyyn 18 osallistujaa. Lisäksi simulaatioharjoituksista pyydettiin erillinen avoin palaute kaikilta osallistujilta (n=41), myös kotihoidon esihenkilöiltä (n=14).

Simulaatiokoulutuksen tuloksia arvioitiin seuraavien kysymyksien pohjalta:

  1. Miten valmennus- ja simulaatiokoulutus muuttaa osallistujien ymmärrystä hyvinvointiteknologiasta?
  2. Miten valmennus- ja simulaatiokoulutuksella voidaan tukea osallistujien ohjausosaamista?

Tulokset

Koulutuksella lisättiin ymmärrystä hyvinvointiteknologiasta ja sen tarpeen ymmärtämisestä. Lisäksi koulutus tuki myönteisiä asenteita. Koulutukset koettiin kattavana, keskustelua herättävänä ja eri osapuolet huomioivana. Koulutuksissa sai jaettua ajatuksia monipuolisesti ja moniammatillisesti, lisäksi yhteiset keskustelut koulutuksen aikana ja osallistuminen eri tiimeistä koettiin tärkeäksi. Koulutuksista saatiin vinkkejä ja välineitä työelämään, uusia toimintatapoja hyviä käytänteitä jakamalla sekä positiivisia ajatuksia omaan työhön. Tapaamisissa jaettiin myös yhteisiä ongelmia kollegoiden kanssa. Koulutus ja ilmapiiri oli hyvä, luottamuksellinen, rento, avoin, rauhallinen, selkeä sekä turvallinen. Kouluttajat koettiin ammattitaitoisina, mukavina, positiivisina ja rentoina. Kouluttajat saivat positiivista palautetta ajantasaisuudesta, rentoudesta ja lämminhenkisyydestä. Koulutus herätti pohtimaan uusia näkökulmia, ja sieltä saatiin ideoita ja oivalluksia arjen työhön. Osallistujat kokivat saaneensa rakentavaa sekä kehittävää palautetta.

Johtopäätökset

Hyvinvointiteknologiaan tutustuminen on tärkeää, ja laitteita tulisi olla enemmin saatavilla. Osaamista tulisi kehittää itse hyvinvointiteknologioista ja niiden saamisen kriteereistä, mutta myös myönteisillä asenteilla on merkittävä rooli tietojen ja taitojen lisäksi. Tarvitaan monialaista kokemusten jakamista, tsemppausta ja perehdyttämistä. Koulutusta tarvitaan, kun teknologian tärkeys korostuu tulevaisuuden sote-palveluissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

On tärkeää huomioida osallistujien pois jäänti koulutuksesta tai sen osasta (esim. sairastuminen), jolloin osaamistavoitteita ei saavuteta. Riittävän luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin saavuttaminen on keskeistä. Osallistujien hyvinvointiteknologiaan liittyvät omat arvot ja eettiset ristiriitatilanteet työelämässä voivat heijastua koulutukseen.

Markup - Methods info - Realise and understand

VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Imagine and try

VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Describe and share

VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Kehittämisen vaihe
Valmis
Markup - Development phase info

Merkitse valmiiksi

Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.