Väkivallasta turvallisuuteen - lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 11.05.2023
Väkivallasta turvallisuuteen - lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Väkivallasta turvallisuuteen - lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Toimintamallin perusideana on lisätä sote-ammattilaisten tietoutta lähisuhdeväkivallasta, muuttaa lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asenteita ja purkaa väkivallan kokijoiden häpeää. Lähtökohtana toimintamallille toimii se, että lähisuhdeväkivallan kokijoita, tekijöitä ja todistajia kohdataan kaikissa hyvinvointialueen palveluyksiköissä; jokaisella on oltava perustieto ilmiöstä sekä sen puheeksi ottamisesta. Väkivaltatyö kuuluu kaikille. 

Toimintamallin taustalla toimii tutkittu tieto lähisuhdeväkivallan kokijoiden asemasta palveluviidakossa, lähisuhdeväkivallan kustannuksista sekä ilmiön yleisyydestä. Lisäksi väkivaltaa käyttäneille yritetään löytää entistä paremmin oikeita palveluita, että väkivallan kierre saadaan katkaistua. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Etelä-Pohjanmaalla ei ole aiemmin ollut koordinoitua lähisuhdeväkivallan ehkäisyrakennetta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille on kirjoitettu vuonna 2013 toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa. Siitä ei ole tietoa, onko toimintaohje ollut käytössä, kuinka laajasti ja kuinka pitkään. Toimintaohje oli vanhentunut monilta osin. 

Koordinaattorin järjestämien lähisuhdeväkivallan peruskoulutusten aikana on ilmennyt, että ammattilaisilla on tiedon ja osaamisen puutteita lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa, palveluihin ohjaamisessa sekä väkivallan kirjaamisessa. Koulutuksilla on pyritty täyttämään osaamisvajetta. Hankkeen aikana on myös tehty selkeärakenteisia toimintaohjeita ammattilaisille, joista nopeasti ilmenee, mitä ammattilaisen on syytä tehdä ja huomioida sekä tarjolla oleva konsultaatiotuki. 

Lisäksi lähisuhdeväkivallan yleisyydestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista on erityisesti hyvinvointialueen johtajistoille annettu informaatiota. Tiedolla johtamisen tueksi on kerätty erilaisia tilastoja lähisuhdeväkivallasta Etelä-Pohjanmaalla, lastensuojeluilmoitusten sekä aikuisten ja ikäihmisten huoli-ilmoitusten määrät väkivaltaan viittaavilla syytiedoilla, väkivaltapalveluita tarjoavien järjestöjen asiakasmäärät lähisuhdeväkivalta-teemalla (esim. turvakoti, Ensi- ja turvakotiyhdistyksen avopalvelut, Rikosuhripäivystys) sekä poliisin kirjaamat rikosilmoitukset Etelä-Pohjanmaalla luokituksella perheväkivalta. Vaikuttavuuden mittareina käytetään myös konsultaatiopuheluiden määrää sekä asiakasmäärää MARAK-työryhmässä. 

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Väkivaltatyön koordinaattori on tehnyt yhteistyötä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön kehittämissuunnittelijan kanssa projektin aikana. Koordinaattori on pitänyt yllä puhetta siitä, että lähisuhdeväkivalta tulee sisällyttää hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaan sekä strategiaan. Lähisuhdeväkivaltaa ei ole käsitelty hyvinvointialueen aiemmin julkaistuissa strategisissa asiakirjoissa. Yhdessä Barnahus-hankkeen kanssa on suunniteltu ja laadittu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma vuosille 2024-2028. Strategisista asioista päättää lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, johon kuuluu hyvinvointialueen ylintä poikkihallinnollista johtajistoa sekä asiantuntijajäseniä. 

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vuonna 2022 julkaissut "Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi". Kehittämistyötä on Etelä-Pohjanmaalla aloitettu THL:n ohjeistuksen sekä THL:n valtakunnallisen lähisuhdeväkivallan vastaisen verkoston ohjaamana. 

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa-hankkeessa aloitti kehittäjäsosiaalityöntekijä/väkivaltatyön koordinaattori maaliskuussa 2023. Uusi hyvinvointialue oli vasta muutaman kuukauden ikäinen. 

Kokemusasiantuntijoiden mukaan henkistä väkivaltaa ei tunnisteta sote-palveluissa, sitä vähätellään ja asiakas kokee mitätöintiä koettua väkivaltaa kohtaan. Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen myös ontuu laajasti sote-palveluissa tutkimustiedon valossa. Väkivallasta ei kysytä ja näin ammattilaiset pitävät yllä puhumattomuuden kulttuuria. Asiakaslähtöiseen, kokonaisvaltaiseen tuen ja palvelun sekä hoidon tarpeen arviointiin kuuluu yhtenä osana väkivallasta kysyminen. Asiakkaan tulee saada sosiaalihuoltolain perusteella tukea ja palveluita lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa ja viranomaisia velvoittaa Istanbulin sopimuksen riskinarviointivelvoite. Asiakkaan on tultava kuulluksi lähisuhdeväkivallan suhteen jokaisessa hyvinvointialueen palveluyksikössä ja poislähettämisen kulttuurista on pyrittävä eroon. Jokaisella sote-alan ammattilaisella tulee olla perustietämys lähisuhdeväkivallan ilmiöstä, sen vaikutuksista ja tarjolla olevista palveluista. 

Lähisuhdeväkivalta on haasteellinen, usein monisyinen sosiaalinen ongelma, joka haastaa myös ammattilaisia. Ammattilaisella tulee olla mahdollisuus purkaa ajatuksiaan, saada mentorointiapua sekä konsultaatiota väkivaltaan liittyvissä teemoissa. Lisäksi koulutusmahdollisuuden tulee olla systemaattinen mieleen palauttamisen, oppimisen ja kokemuksen kerryttämiseksi. Väkivaltatilanteet tulevat usein asiakastyössä yllättäen eteen ja ammattilaisella tulee olla osaaminen toimia siinä tilanteessa parhaan kykynsä ja tietämyksensä mukaan. Toimintaohjeet vastaavat myös tähän tarpeeseen.

Väkivaltatyön koordinaattorin tekemien laskelmien mukaan, lähisuhdeväkivallan kustannukset Etelä-Pohjanmaalla ovat 400 000 - 12 milj. € joka vuosi riippuen siitä, lasketaanko kustannukset viranomaisten tietoon tulleiden tapausten vai kansalliseen kyselyyn vastanneiden lähisuhdeväkivallan kokijoiden määrällä. Laskelmassa on hyödynnetty Heli Siltalan (2021) väitöskirjatutkimuksen tuloksia lähisuhdeväkivallan kustannuksista. Organisaatiolle lähisuhdeväkivalta tarkoittaa suurta ylimääräistä lisäkustannusta terveydenhuoltoon. Lähisuhdeväkivallan systemaattisella, koordinoidulla ehkäisemisellä sekä varhaisella puuttumisella kustannukset saadaan laskuun. Se kuitenkin vaatii pitkäjänteistä työtä niin koordinaattorilta, ammattilaisilta kuin hyvinvointialueen johdoltakin. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on yhteinen päätös, johon tarvitaan mukaan hyvinvointialue, kunnat, järjestöt ja poliisi. 

Lähisuhdeväkivalta on Suomen yksi kansantaudeista - Suomi on EU:n vaarallisimpia maita erityisesti naisille. Lähisuhdeväkivalta on ihmisoikeusloukkaus, johon tulee Istanbulin sopimuksen mukaisesti puuttua kaikessa toiminnassa. 

Vuosien 2023-2025 aikana, väkivaltatyön koordinaattori kohtasi noin 2 800 ammattilaista ja sote-alan opiskelijaa. Lähisuhdeväkivalta-koulutuksia järjestettiin 75 ja konsultaatiopuheluita tuli 08/2023-12/2025 aikavälillä yli 250. MARAK-työryhmän (vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointikokous) asiakasmäärä oli vuonna 2023 13 asiakasta nousten vuodelle 2025 yli 30 asiakkaaseen. MARAK-työryhmän käyttöaste on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella lähes 100%, lähes kaikki asiakasajat (3 asiakasaikaa/kk) ovat olleet varattuja. MARAK-työryhmän työskentelyn rinnalle on kehitetty akuutti-MARAK-toimintamalli, josta on tehty toimintamallikuvaus Innokylään.

Ammattilaisilla on lisääntynyt ymmärrys riskinarviointivelvoitteesta, lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja esiintyvyydestä. Työ on vielä kesken, mutta ammattilaiset ovat löytäneet erinomaisesti konsultaation kautta uusia näkökulmia ja palveluita asiakkaiden auttamiseksi. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena oli muodostaa Etelä-Pohjanmaalle lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne, joka toimii strategisella sekä operatiivisella tasolla. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hankkeen aikana hyvinvointialueen palveluyksiköihin on tarjottu peruskoulutusta lähisuhdeväkivallan ilmiöön, tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen liittyen. Väkivaltatyön koordinaattori on kouluttanut henkilöstöä itse. Koulutustilaisuudet ovat olleet tunnin mittaisia. Koulutuksista saatu palaute on ollut positiivista. Koulutuspalautteet on kerätty Webropol-kyselyllä. Koulutuksiin on luotu erilaisia PowerPoint-paketteja, jotka ovat tiedoltaan ajantasaisia. 

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on ollut mukana THL:n avainhenkilömallin pilotissa vuonna 2024 ja sen jälkeen hyvinvointialueella on järjestetty kolme, noin 6kk kestävää lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilökoulutusta, joista on valmistunut 85 avainhenkilöä hyvinvointialueen eri palveluihin. Etelä-Pohjanmaan avainhenkilömallista on laadittu oma toimintamallin kuvaus Innokylään. 

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin perusideana on lisätä sote-ammattilaisten tietoutta lähisuhdeväkivallasta, muuttaa lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asenteita ja purkaa väkivallan kokijoiden häpeää. Lähtökohtana toimintamallille toimii se, että lähisuhdeväkivallan kokijoita, tekijöitä ja todistajia kohdataan kaikissa hyvinvointialueen palveluyksiköissä; jokaisella on oltava perustieto ilmiöstä sekä sen puheeksi ottamisesta. Väkivaltatyö kuuluu kaikille. 

Toimintamallin taustalla toimii tutkittu tieto lähisuhdeväkivallan kokijoiden asemasta palveluviidakossa, lähisuhdeväkivallan kustannuksista sekä ilmiön yleisyydestä. Lisäksi väkivaltaa käyttäneille yritetään löytää entistä paremmin oikeita palveluita, että väkivallan kierre saadaan katkaistua. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Etelä-Pohjanmaalle on muodostettu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne sekä verkostoja, jotka pureutuvat käytännön tasolla lähisuhdeväkivaltaan ilmiöpohjaisesti ja ratkaisukeskeisesti. 

Ammattilaiset ovat saaneet perustietoa lähisuhdeväkivallasta, heille on kirjoitettu opas lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen sekä toimintaohjeita, jotka toimivat työskentelyä ohjaavina. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on myös toimiva konsultaatiorakenne väkivaltakysymyksiin. Konsultaatiotuesta on laadittu toimintamallin kuvaus Innokylään. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin rakentaminen ja soveltaminen vaatii väkivaltatyön koordinaattorin palkkaamista ja työn jatkuvuutta. Toimintamalli on sovellettavissa hyvinvointialueen tai kunnan organisaatioon sellaisenaan. Toimintamalli vaatii kuitenkin koulutusten ja konsultaatioiden osalta asiantuntemusta koordinaattorilta lähisuhdeväkivallasta. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Pohjanmaa, Hyvinvoiva Etelä-Pohjamaa-hanke
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)