Tavoitteena luoda pysyviä rakenteita hyvinvointialueelle lähisuhdeväkivallan ehkäisyn tavoitteiden toteuttamisen perustaksi alueelliset tarpeet huomioiden, ja vahvistaa Siun soten roolia lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön toimijana Pohjois-Karjalassa.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Tieto lähisuhdeväkivallan yleisyydestä, kustannuksista ja havaitsemisen sekä palveluohjauksen haasteista on lisääntynyt viime vuosien aikana. Lähisuhdeväkivalta on piiloon jäävä ilmiö, ja sen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on haastavaa myös sote -palveluissa. Ilmiö on monisyinen ja monimutkainen, ja vaatii kehittämistoimenpiteitä monella tasolla. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että taloudellisia kustannuksia, ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta korkeampana palveluiden käyttönä.
Hyvinvointialueelle kuuluu lakeihin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia vastuita ja velvoitteita ehkäistä väkivaltaa. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi vuonna 2022. Pohjois-Karjalassa ehkäisevän perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamallien kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyvä työ oli hajaantunut 2015 päättyneen Väistö -hankkeen jälkeen ja saavutetut tulokset olivat hiipuneet ajan myötä. Tulevaisuuden sotekeskushankkeen osaprojektin myötä kokoava kehittämistyö käynnistettiin toukokuussa 2022, tavoitteena toimintamallien päivittäminen ja käyttöönotto.
Keskeisiä ajankohtaisiksi nousseita kulmakiviä kehittämistyön aikana oli, että lähisuhdeväkivallan ehkäisy kiinnitettiin organisaatiossa osaksi hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuutta, ymmärrys lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisevän näkökulman painottumisesta kriisi-interventioiden rinnalla ja pitkäjännitteisen työn turvaaminen väkivallan vastaisen työn edistämiseksi lisääntyi. Tulee huomioida, että lähisuhdeväkivalta on piiloon jäävä ilmiö, jolloin teema vaatii näkyvyyttä monella tasolla ja laajaa yhteistyötä.
Väkivallankaappauksen ja kehittämistyön lähtökohtana on alueen toimijoilla ja Siun soten työntekijöillä olemassa oleva tieto ja kokemus lähisuhdeväkivallan tilasta (lähisuhdeväkivallan uhrit, tekijät, kokijat, palvelut) ja kehittämisen tarpeista alueella.
Lähtökohtana Siun soten työntekijöiden näkemykset lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kehittämistarpeista asiakas-/potilastyön näkökulmasta ja arviointitieto omista valmiuksista lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, puheeksi oton ja palveluohjaukseen liittyen.
Lähtökohtana alueella toimivien yhteistyötahojen, Rikosuhripäivystys, perheasiain neuvottelukeskus, Pohjois-Karjalan Kriisikeskus, Itä-Suomen poliisi, näkemykset lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kehittämistarpeista.
Lähtökohtana alueella toimivien työryhmien ja verkoston näkemysten ja kokemustiedon hyödyntäminen. Kokemustieto työryhmien toimivuudesta, aiemmasta hanke- ja kehittämistyöstä alueella, riskien ja tarpeiden tunnistaminen.
Tutkitun tiedon, kansallisten ohjeiden ja alueen tarpeiden yhteensovittaminen.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Tulevaisuuden sotekeskushankkeessa lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämisen kokonaisuutta lähestyttiin hanketyössä nousseella idealla käynnistää alueella "väkivallankaappaus". Ajatuksena lähestyä haastavaa ilmiötä laaja-alaisesti ja suoraviivaisesti, alueen tarpeista lähtien ja yhdessä haasteeseen tarttuen. "Väkivallankaappaus" on toiminta-ajatus, jossa monimuotoiseen ja monimutkaiseen lähisuhdeväkivallan ilmiöön tartutaan ottamalla kehittämisen askeleita haltuun tavoitteellisesti ja tehokkaasti, yhdessä toimijoiden ja verkoston kanssa kehittäen. Tavoitellaan keskeisten kehittämisen kohteiden löytymistä laajasta kokonaisuudesta ja niiden juurruttamista osaksi pysyviä rakenteita.
"Väkivallankaappaus" voi toimia myös huomion kiinnittäjänä aiheeseen ja toimia osana viestintää. Kehittämisprosessissa toteutettiin mm. Väkivallankaappaus -koulutuskampanjasta henkilöstölle. Kampanjan tavoitteena on, että mahdollisimman moni työntekijä suorittaisi THL:n Puutu väkivaltaan -verkkokoulutuksen, joka käsittelee lähisuhdeväkivaltaa ja siihen puuttumista.
Toiminta-ajatuksen lähtökohtana on olemassa olevan osaamisen ja kokemustiedon arvostaminen ja yhteiskehittämisen menetelmien joustava ja monipuolinen käyttäminen kehittämisprosesseissa. Kokemustiedon ja tutkitun tiedon sekä sopimusten ja ohjeiden yhteensovittaminen alueen lähtökohdista. Tavoitellaan keskeisten kehittämisen peruspilareiden löytämistä eri toimijoiden ja osapuolten näkemykset/tavoitteet huomioiden.
"Väkivallankaappauksessa" ja kehittämisprosessin vaiheessa luotiin kolme peruspilaria, joille kehittämistyö tulevaisuudessa voidaan hyvinvointialueella rakentaa. Peruspilarit mahdollistavat lähisuhdeväkivallan ehkäisyn pitkäjänteisen kehittämistyön tulevaisuudessa. Väkivallankaappaus voidaan jakaa vaiheisiin, jolloin toiminta-ajatus säilyy jatkossakin osana lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämistyötä. Vaiheen 1. jälkeen voidaan edetä väkivallankaappauksen seuraavaan vaiheeseen samoin toiminta- ja kehittämisen periaattein.
Vaiheen 1. tulokset:
Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on poikkihallinnollista ja monialaista yhteistyötä vaativa ilmiö. Koordinaatiorakenne mahdollistaa ja turvaa yhteistyön edellytykset väkivallan vastaisen työn edistämiseksi.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamallin perustana on, että hyvinvointialueella on käytössä riskinarvioinnin ja systemaattisen kartoittamisen toimintamallit.
Osaava henkilöstö on avainasemassa lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koulutussuunnitelma osana organisaation osaamisen kehittämistä. Siun soten koulutussuunnitelma lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyen pitää sisällään kolme tasoa; perustaso kaikille soteammattilaisille, syventävä taso erityisryhmien kanssa työskenteleville ja arviointi- ja kartoitustyötä tekeville, erityisosaamisen taso lähisuhdeväkivallan erityispalveluita tarjoaville. "Väkivallankaappaus" toimi myös osana henkilöstön osaamisen vahvistamista koulutuskampanjan muodossa. Koulutuskampanjassa henkilöstöä kannustettiin osallistumaan THLn puutu väkivalta -verkkokoulutukseen.
Lähisuhdeväkivallan koordinaatio ja alueelliset tarpeet/kansainväliset sopimukset ja kansalliset ohjeet yhteensovittava kehittämistyö vaatii koordinaatioresurssin sekä organisaation sitoutumisen lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön tavoitteiden pitkäjännitteiseen edistämiseen. Esimerkiksi toimintamallien juurruttaminen ja osaamisen vahvistaminen on jatkuvaa työtä.
Lähisuhdeväkivalta on monimutkainen ilmiö ja keskeistä on löytää "kotipesä" lähisuhdeväkivallan ehkäisytyölle ja toisaalta ilmiö vaatii organisaatiolta organisaation sisäistä joustavuutta ja laajaa yhteistyötä.
Kehittämistyötä tulee tehdä yhteiskehittämisen menetelmin ja osaamista/hiljaista tietoa arvostaen. "Väkivallankaappaus" tähtää konkreetteihin muutoksiin ja vaatii prosessin (useiden saman aikaisten prosessien) johtamista.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle saatiin alueen tarpeita vastaava koordinaatiorakenne, koulutussuunnitelma osaamisen varmistamiseksi tulevaisuudessa sekä keskeiset ydintoimintamallit lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Keskeisin tulos on, että prosessissa luotiin edellytykset ylläpitää ja edelleen kehittää lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kokonaisuutta. Keskeistä on myös huomioida, että kehittämistyötä ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä voidaan toteuttaa ainoastaan aktiivisen toimijaverkoston edistämänä ja laajassa yhteistyössä.
Kehittämisen prosessi tuki hyvinvointialueen roolin vahvistumista alueella sekä toimijoiden että työntekijöiden suuntaan. Toi näkyväksi alueen toimijoita ja kentällä sekä työntekijöissä olevaa ilmiöön liittyvää aktiivisuutta ja halua osallistua asian edistämiseen. Prosessin aikana alueelle tuli uusia hanke aloitteita ja käynnistyi erilaisia yhteiskehittämisen prosesseja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn teeman ympärille.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.