Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistä tukevat pilotit, syöpätietopöytä, Varsinais-Suomen HVA (RRP,P4,I3)
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistä tukevat pilotit, syöpätietopöytä, Varsinais-Suomen HVA (RRP,P4,I3)
Vaikuttavuustiedon seuranta- ja ohjausmallien rakentaminen aloitetaan käytännönläheisillä piloteilla vahvistaen samalla tietopohjaa. Syöpätietopöytä-pilotin kohderyhmänä ovat Tyksissä hoidetut syöpäpotilaat sekä syöpää hoitavien yksiköiden johtajat.
Toimintamallin nimi
Vaikuttavuustiedon seuranta- ja ohjausmallien rakentaminen aloitetaan käytännönläheisillä piloteilla vahvistaen samalla tietopohjaa. Syöpätietopöytä-pilotin kohderyhmänä ovat Tyksissä hoidetut syöpäpotilaat sekä syöpää hoitavien yksiköiden johtajat.
Kuva
Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusperusteinen ohjaus vaativat vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelemisen sekä tietopohjan kehittämisen. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusperusteinen ohjaus edellyttävät syövänhoidossa selkeitä vaikuttavuustavoitteita, toimivia ja valideja mittareita sekä vahvaa tietopohjaa. Yhteiskunnalliset muutokset ja kiristyvät taloudelliset paineet lisäävät vaikuttavuustiedon merkitystä erityisesti johtamisessa ja resurssien kohdentamisessa. Näihin tarpeisiin vastaaminen on kehitystyön keskiössä Syöpätietopöytä-hankkeessa.
Syövänhoidossa vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittaaminen tarjoaa erikoissairaanhoidossa konkreettisia työkaluja palvelujen ja päätöksenteon kehittämiseen. Syöpätietopöytä-pilotissa kehitetään johtamisen tietopöytää, jonka avulla seurataan potilaan hoitoonpääsyä, hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Syöpätietopöytä on vaikuttavan päätöksenteon työkalu organisaation johdolle.
Pilottia koordinoi Läntinen Syöpäkeskus (FICAN West) ja se toteutetaan yhteistyössä Varhan Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen ja tietojohtamisen palvelujen sekä Tyksin syöpää hoitavien yksiköiden kanssa.
Hankkeen tavoitteena on
- sopia ja määritellä syöpätietopöydän vaikuttavuusmittarit ja arvioida niiden luotettavuutta
- arvioida tietopöydän käytettävyyttä ja visuaalisuutta syöpää hoitavissa yksiköissä
- testata tietopöytää laatujohtamisen välineenä.
Pilotin lopullisena tuotoksena tietopöytä on käytössä osana Tyksin syövänhoidon laatujohtamista. Mittareiden ja tietolähteiden avulla voidaan seurata syöpään sairastuneiden potilaiden määrää, hoitoon pääsyä ja mahdollisia viiveitä hoitoketjun eri vaiheissa, arvioida hoidon laatua sekä tunnistaa kehityskohteita niin organisaation kuin käytännön työn tasolla. Pilotissa lähdettiin jatkokehittämään jo aiemmin käytössä ollutta syöpätietopöytää ja luomaan yhteinen tietojärjestelmä eri syöpädiagnooseille ja lisäämään uusia mittareita jo aiemmin kehitettyjen MILA-mittarien rinnalle. Mittareiden määrittely ja validointi toteutettiin moniammatillisesti yhteistyössä kliinikoiden (kirurgia, lääkehoito, sädehoito) sekä hoitotyön asiantuntijoiden kanssa, ja teknisestä toteutuksesta vastasivat tietojohtamisen tiimi ja Auria Tietopalvelu.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen perustuu asiakasryhmien valintaan selkeiden kriteerien pohjalta: suurivolyymisyys ja kustannusvaikuttavuus, sektorirajat ylittävä palveluketju, näyttöön perustuva vaikuttavuuspotentiaali, ammattilaisten valmius, yhdenvertaisuuden edistäminen, käytännölliset mittarit sekä johdon vahva sitoutuminen. Nämä kriteerit huomioiden pilotteihin valittiin kolme suurta palvelukokonaisuutta, joista yksi on erikoissairaanhoidon Syöpätietopöytä.
Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) mukaan syövän hoidon laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen perustuu hoito- ja palveluketjujen toiminnan arviointiin ja seurantaan. Laadukas hoito tarkoittaa, että potilas saa oikea-aikaista, tieteelliseen näyttöön perustuvaa hoitoa kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti. Vaikuttavuus puolestaan kuvaa hoidon vaikutusta potilaan elämänlaatuun ja ennusteeseen sekä sen kykyä vähentää syövän aiheuttamaa kuormitusta yksilölle ja yhteiskunnalle. FICAN:n tuoreen kansallisen syöpästrategian (Kansallinen syöpästrategia 2026–2035) mukaan yhteiset hoitosuositukset ja hyvin koordinoidut hoitoketjut, joissa moniammatillinen yhteistyö toimii saumattomasti ja hoitoonpääsy tapahtuu viiveettä, takaavat potilaille tehokkaat, yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset hoidot.
Syöpätietopöytä on Tyksin johdolle, yksiköiden kliinikoille ja esihenkilöille sekä hoitotyön asiantuntijoille suunnattu tietojärjestelmä, jonka tavoitteena on toimia strategisena työkaluna toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Syöpätietopöydän mittarit auttavat kehittämään vaikuttavaa hoitoa ja kohdentamaan resursseja tarvittaviin kohteisiin.
Syöpätietopöydän juurruttamisen tavoitteena on rakentaa edellytykset sen mahdolliselle käyttöönotolle arjen toiminnassa suunnitelmallisella käyttöönotolla, koulutuksilla ja vastuiden selkeyttämisellä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat mittareiden ja koodistojen yhtenäistäminen, käyttäjien osaamisen varmistaminen sekä tietopöydän integroiminen johtoryhmien, esihenkilöiden ja yksiköiden säännölliseen seurantaan ja päätöksentekoon. Valmisteluvaiheen aikana kerätään palautetta ja tarkennetaan tietosisältöjä, minkä pohjalta voidaan myöhemmin arvioida sen käyttöönoton edellytyksiä ja toteutustapaa ja vakiinnuttaa tietopöydän käyttö osaksi raportointia ja kehittämistyötä.
Juurruttaminen edellyttää tietojohtamisen ja kliinisten asiantuntijoiden työpanosta, käyttäjien koulutuksia, teknistä tukea sekä resursseja järjestelmän ylläpitoon ja jatkokehitykseen. Vakiintunut toimintamalli syntyy vaiheittain: pilotoinnista ja hiomisesta siirrytään hallittuun käyttöönottoon, säännölliseen seurantaan ja lopulta laajentamiseen uusiin diagnooseihin ja yhteistyöhön muiden sairaaloiden kanssa.
Syöpätietopöytä-pilotti
Pilotin tulokset:
Hankkeen aikana uudet syövänhoidon mittarit ja suureet on yhtenäistetty ja koottu yhteiseen Power BI -pohjaiseen tietojärjestelmään, joka tarjoaa ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa syövänhoidon johtamisen ja päätöksenteon tueksi.
Hankkeen päättymisen jälkeen tavoitteena on, että tietojärjestelmä on käytettävissä kaikille syövänhoidon johtajille ja yksiköiden esihenkilöille, ja se mahdollistaa tiedon seurannan, analysoinnin ja raportoinnin reaaliaikaisesti.
Pilotin kehityskohteeksi priorisoitiin resurssirajoitusten vuoksi rintasyöpä, ja tietopöydän kehittely aloitettiin seuraavista mittareista:
- uusien rintasyöpään sairastuneiden potilaiden määrä vuosittain, mukaan lukien metastaattisten syöpien osuus
- hoitoon pääsyn ajankohta hoitopolun eri vaiheissa (lähetteestä/leikkauksesta lääke- tai sädehoitoon)
- hoitojen toteutuminen sovitussa tavoiteajassa.
Lisäksi pilotin tavoitteena oli tarkentaa ja yhdenmukaistaa tietoaltaan koodistot siten, että niiden avulla voidaan tuottaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa uusien syöpäpotilaiden vuosittaisesta määrästä sekä levinneiden tautien osuudesta. Kun tietojen validius on varmistettu, niiden pohjalta voidaan jatkossa rakentaa tarkempia ja tarpeisiin kohdennettuja mittareita.
Syöpätietopöydän kehittämistyö on vielä kesken ja sitä on tarkoitus jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Jatkokehityksessä keskitytään mittareiden validointiin, tietosisältöjen tarkentamiseen sekä lukujen paikkansapitävyyden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseen. Tavoitteena on, että Syöpätietopöydästä muodostuu pysyvä työkalu, joka tukee syövänhoidon seurantaa, arviointia ja strategista päätöksentekoa sairaalassa sekä luo perustan yhteistyölle myös muiden sairaaloiden ja hyvinvointialueiden kesken tulevaisuudessa.
Jatkossa tietopöytään on mahdollista liittää myös uusia mittareita ja laajentaa seurantaa eri syöpädiagnooseihin, jolloin kokonaiskuva syövänhoidon toteutumisesta ja vaikuttavuudesta vahvistuu entisestään. Pilotissa mukana olleen rintasyövän lisäksi kehittämistyön laajentaminen keuhkosyövän alueelle on jo herättänyt kiinnostusta Tyks Syöpäkeskuksessa, ja työn käynnistämisestä on jo tehty alustavia suunnitelmia ensi vuodelle, minkä jälkeen etenemispolku voi laajentua yhteistyöhön muiden sairaaloiden kanssa.
Hankkeen etenemistä on hidastanut datan keräämisen ja yhdistämisen monivaiheisuus eri tietoaltaista sekä rajalliset aika- ja henkilöstöresurssit sekä tietojohtamisessa että mittareiden määrittämistyössä. Haasteista huolimatta työ on edennyt suunnitelmallisesti, ja hankkeen aikana saavutetut tulokset ja kokemukset luovat vahvan perustan jatkokehittämiselle.