Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjois-Savossa työttömien terveystarkastuksia on tehty kaikissa hyvinvointialueen sotekeskuksissa, mutta yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli on puuttunut ja terveystarkastusten sisältö ja toimintatavat ovat poikenneet toisistaan. Myös henkilöstöresursseissa on ollut eroavaisuuksia.
Haasteena terveystarkastusten sisällöllisten eroavaisuuksien lisäksi on tehtyjen terveystarkastusten määrä ja/tai tilastoituminen tarkoituksenmukaisesti. Pohjois-Savossa työttömien terveystarkastuksia on tehty vähänlaisesti, vaikka palvelu on lakisääteinen ja pitkäaikaistyöttömien määrä on tilastollisesti korkea (34,7 %, 10/2024). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta vuonna 2022 oli 9,5 %, vuonna 2023 10,1 % ja vuonna 2024 (lokakuu) 10,5 %. Työttömien terveystarkastuksia vuonna 2022 tehtiin 4,7 % (koko maa 7,1 %) ja 3,5 % vuonna 2023 (koko maa 8,3 %).
Työttömien terveystarkastusten toimintamalli kytkeytyy ja on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitettyä ja pilotoitua Työkyvyn tuen tiimin toimintamallia. Voit tutustua toimintamalliin liitteestä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Työttömän terveystarkastus on työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella oleville, erityisesti työttömille tarkoitettu lakisääteinen palvelu, jonka toteuttamisvastuu on hyvinvointialueilla. Työttömien terveystarkastuksia tehdään perusterveydenhuollon sotekeskuksissa ja terveystarkastus on keskeinen osa työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Hyvinvointialueelta puuttuu yhtenevä terveystarkastusten toimintamalli ja työkyvyn tuen palveluita toteutetaan muutoinkin vaihtelevasti hyvinvointialueen sisällä. Työllisyyspalvelut ovat keskeinen toimija työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa ja vuoden 2025 alusta työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kunnan/kuntien muodostamille työllisyysalueille. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan kolme työllisyysaluetta. Terveystarkastusten toteutumiseksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueiden on käytävä tiivistä ja systemaattista vuoropuhelua yhteistyökäytännöistä, kuten esitietolomakkeen ja lähete-palaute-lomakkeen käytöstä.
Työikäisten työttömien terveystarkastuksia tehdään vaihtelevien henkilöstöresurssein ja toimintatavat voivat poiketa toisistaan. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on esimerkiksi ollut käytössä useita erilaisia asiakkaalle annettavia esitietolomakkeita. Myös lähete-palaute-käytännöissä on eroja. Toimenpidekoodien käytössä on ollut eroavaisuuksia ja mahdollisia puutteita, jolloin alueella tehdyt terveystarkastukset eivät välttämättä ole tilastoituneet tarkoituksenmukaisella tavalla.
Ammattilaiset kokevat tarvetta laajempaan ja tiiviimpään monialaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen kehittämiseen mm. rakenteisen kirjaamisen osalta. Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta on tärkeää, että heillä on yhtenäinen toimintatapa ja terveystarkastukset ovat sisällöllisesti yhdenmukaisia. Tämä lisää ammattilaisten osaamista, motivaatiota ja työhön sitoutumista.
Asiakkaiden näkökulmasta on tärkeää, että he saavat yhtenäistä tasalaatuista palvelua riippumatta asuinkunnastaan. Terveystarkastuksessa tulee huomioida asiakkaiden työkyky entistä paremmin. On tärkeää tunnistaa sairaudet ja kuntoutustarve jo varhaisessa vaiheessa, sillä näin voidaan ehkäistä riskiä työmarkkinoilta syrjäytymiseen. Varhainen puuttuminen on kansantaloudellisesti kannattavaa, sillä työttömyys tulee yhteiskunnalle monella tavalla kalliiksi.
Työttömien terveystarkastusten yhtenäistämisessä kohderyhmänä ovat työttömien terveystarkastuksia tekevät terveydenhuollon ammattilaiset. Terveydenhuollon ammattilaiset osallistuivat kehittämistyöhön tuomalla esille ja määrittelemällä kehittämistarpeet (ks. Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen-osio). Kohderyhmän osallistumista kehittämistyöhön tuettiin kutsumalla heidät henkilökohtaisesti kaikkiin järjestettyihin kehittämiswebinaareihin ja työpajoihin. Kaikissa järjestetyissä webinaareissa/työpajoissa tuettiin osallistujien mahdollisuutta keskusteluun ja kommentoitiin. Osallisuutta tuettiin mm. jakamalla osallistujat pienryhmiin sekä pyytämällä anonyymiä palautetta ja ehdotuksia webinaareissa käsiteltävistä teemoista ja näkökulmista. Saamamme palautteen mukaan webinaarit ovat vahvistaneet ammatillista osaamista, sisällöt ovat olleet konkreettisia ja käsiteltyjä asioita on voinut hyödyntää käytännön työssä. Webinaareissa/työpajoissa on käyty aktiivista keskustelua. Kehittämistyötä voidaan pitää osallistavana.
Työttömien terveystarkastusten kohderyhmään kuuluvat asiakkaat ovat pääpiirteissään monipulmaisia eli usein asiakkailla on enemmän kuin yksi terveyshaaste. Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat terveyshaasteet ovat usein selvittämättömiä ja/tai riittämättömästi hoidettuja. Asiakasryhmä on monipulmaisuuden takia haastava, joten terveystarkastuksia tekevillä hoitajilla tulee olla laaja-alainen osaaminen ja perehtyneisyyttä ko. asiakasryhmän tarpeista. Terveystarkastukset vaativat toteutuakseen monialaista yhteistyötä ja hoitajilta laaja-alaista osaamista.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on luoda yhteinen strukturoitu toimintamalli ja toimintatavat työttömien terveystarkastusten tekemiseen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, jolloin
- Terveystarkastukset ovat sisällöllisesti aiempaa yhtenäisempiä, asiakaskohtaiset erot huomioiden. Kun palvelut ovat tasalaatuisia, asiakkaat ovat aiempaa tasaveroisessa asemassa.
- Tehdyt terveystarkastukset tilastoituvat tarkoituksenmukaisesti. Hoitajat käyttävät oikeita toimenpidekoodeja.
- Työikäisten työelämäosallisuus lisääntyy ja vahvistuu.
- Tarkastuksia tekevien terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen karttuu, osaamista on vaivattomampaa ylläpitää ja perehdyttää uusia osaajia.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Selkein ja numeerisesti seurattava, mitattava ja todettava muutos on alueella tehtyjen työttömien terveystarkastusten lukumäärä. Kun hoitajat käyttävät tarkoituksenmukaisia toimenpidekoodeja, tehdyt terveystarkastukset tilastoituvat oikein.
- Terveystarkastusten sisällön yhdenmukaisuutta voidaan todentaa osin rakenteisen kirjaamisen avulla ja toimenpidekoodien käytöllä. Tavoitteen mittaamisessa ja todentamisessa tulee ottaa huomioon, että terveystarkastuksen sisältö määräytyy asiakaskohtaisesti.
- Työikäisten työelämäosallisuuden lisääntymisen mittaaminen on kompleksista, sillä siihen vaikuttaa useat toisiinsa eri tavoin kytkeytyvät asiat, kuten työmarkkinoilla tarvittava osaaminen, työnantajien mahdollisuus palkata osa-aikasia työntekijöitä tai mukauttaa työtehtäviä.
- Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen karttumista voidaan osaltaan todentaa tilastoitujen terveystarkastusten määrällä. Myös asiakkaiden ohjautuminen tarpeitaan vastaaviin palveluihin ja palvelupolulla eteneminen kuvastaa osaltaan hoitajien osaamista.
Terveystarkastusten toteutuminen vaatii monialaista verkostotyötä, joten muutosten aikaansaamiseen vaikuttaa sidosryhmien toiminta, mihin voimme vaikuttaa vain rajallisesti.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työikäisten työttömien terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja tukeminen edellyttävät monialaista yhteistyötä ja yhteisesti sovittuja käytäntöjä.
- Tasalaatuisten ja riittävän laaja-alaisten terveystarkastusten toteutumiseksi alueella tulisi olla riittävät henkilöstöresurssit työttömien terveystarkastusten tekemiseen. Työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien määrä ja heidän käytettävissä oleva työaikansa terveystarkastusten tekemiseen pitäisi olla tasaisemmin jaettu hyvinvointialueen sotekeskuksissa. Hoitajat ovat tuoneet keskusteluissa usein esille, että työttömien terveystarkastukset tulisi keskittää tietyille hoitajille. Keskittäminen mahdollistaa hoitajien perehtymisen työkykyasioihin ja syvän asiantuntijuuden kehittymisen, mitä terveystarkastusten tehokas tekeminen vaatii.
- Terveystarkastusten tarkoituksenmukaista toteutumista tukee hyvinvointialueella yhteisesti käytössä oleva yhtenevä esitietolomake sekä lähete-palaute-lomake, joka vaatii jatkokehittämistä. Lähete-palaute-lomakkeen ja esitietolomakkeen tulisi olla saatavilla sekä digitaalisesti että paperiversiona.
- Yhteisen toimintamallin juurruttamiseksi tarvitaan systemaattista osaamisen lisäämistä, laadukasta perehdytystä, esimiesten tukea sekä valtakunnallisten ohjeistusten jatkuvaa seurantaa. Yhteisten käytäntöjen juurtuminen vaatii yhteistä tahtotilaa, koordinointia ja terveydenhoitajien työaikaa. Tarvitaan myös systemaattista ja koordinoitua vuoropuhelua ja yhteistyötä hoitajien sekä muiden työllisyyden hoitoon osallistuvien toimijoiden välillä niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansallisesti.
- Hyvinvointialueen, kuntien ja työllisyysalueiden tulee viestiä työikäisten työttömien mahdollisuudesta terveystarkastukseen monikanavaisesti (myös sosiaalista mediaa hyödyntäen). Viestinnän tulee olla systemaattista ja selkeää ja yhteystietojen on oltava helposti löydettävissä.
Työkyvyn arviointi osana työttömien terveystarkastusta edellyttää hoitajan perehtyneisyyden ja selkeän toimintamallin lisäksi monialaista yhdyspintatyötä. Tärkeä yhteistyötaho työttömien terveystarkastusten toteutumisessa on työllisyyden hoidon toimijat. Työllisyyspalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kokonaan valtiolta kunnan/kuntien muodostamille työllisyysalueille. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee olemaan kolme työllisyysaluetta. Terveystarkastusten toteutumiseksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueiden on käytävä tiivistä ja systemaattista vuoropuhelua yhteistyökäytännöistä, kuten esitietolomakkeen ja lähete-palaute-lomakkeen käytöstä.
