Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 31.12.2024
Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Työttömän terveystarkastuksen toimintamalli, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Ohjautuminen terveystarkastukseen:

  • Asiakas voi ilmoittautua itse sähköisellä lomakkeella tai ammattilainen voi lähettää asiakkaan tarkastukseen.
  • Yhteydenoton jälkeen ammattilainen on yhteydessä asiakkaaseen 7 arkipäivän sisällä.

Terveystarkastus ja terveysneuvonta:

  • Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan terveydentila ja työ- ja toimintakyky.
  • Hoitaja, tarvittaessa yhdessä lääkärin kanssa, arvioi kuntoutustarpeen ja antaa palautetta asiakkaalle.
  • Tavoitteena on tunnistaa terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja edistää terveyttä.

Moniammatillinen yhteistyö:

  • Mukana ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoimapalvelut, kuntien ja järjestöjen palvelut.
  • Tarvittaessa asiakas ohjataan muihin palveluihin, kuten kuntoutukseen.

Seuranta ja palaute:

  • Asiakkaan tilannetta seurataan ja tarvittaessa tehdään jatko-ohjausta.
  • Palautetta annetaan sekä asiakkaalle että  tarvittaessa lähettävälle taholle.

Kohderyhmä

Työikäiset
Työttömät

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu 5.5.2026.

Lue yhteenveto

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: Työttömän terveystarkastus

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työttömien terveyspalveluja toteutetaan hyvin eri tavoin. Työttömien terveystarkastukseen ja monialaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin ohjautuminen vaihtelee kunnasta riippuen. 

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Vuonna 2022 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työttömiä työvoimasta oli 8,8 % (koko maa 9,5 %). Työttömyys on vähentynyt koronavuosista 2020–2021, mutta pitkäaikaistyöttömyys on puolestaan lisääntynyt Itä-Uudenmaan alueella merkittävästi. Työttömistä jopa 48,9 % on pitkäaikaistyöttömiä (2022), kun osuus oli vuonna 2020 vain 28 prosenttia. Koko maan vastaava luku vuonna 2022 oli 37,9 %. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työllisten osuus väestöstä oli vuonna 2021 Uudenmaan alueen heikoin.

Mikä sitten aiheuttaa huonoa työllistymistä alueella? Tilastoista voidaan nähdä Covid-19- epidemian vaikutukset, mutta Itä-Uusimaan työllisyyden toipuminen näyttäisi olevan hitaampaa kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Vaikeasti työllistyvien osuus väestöstä eli rakennetyöttömyys oli vuonna 2022 edelleen hieman koko maan keskiarvoa korkeampi ja painottuu Itä-Uudenmaan alueen itäisiin osiin. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä ei vertailussa muuhun maahan ole merkittävän iso, mutta jopa 41,2 prosenttia matalan koulutuksen omaavista 20–74-vuotiaista arvioi työkykynsä heikentyneeksi.

Lisäksi huolestuttavaa on, että työttömien terveystarkastuksia ei tilastojen mukaan tehty vuosina 2020–2021 oikeastaan ollenkaan Itä-Uudenmaan alueella. Työttömien terveystarkastusten määrä suhteessa työttömien määrään laski vuosina 2020–2021, jolloin Covid19-pandemian vuoksi terveydenhuollon resursseja siirrettiin rokotuksiin ja testaukseen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella terveystarkastusten osuus laski koko maata rajummin, mutta tässä nähdään olevan myös tilastointivirhettä. 

Asiakkaan näkökulmasta:

  • Ohjautuminen palveluun on epäselvää
  • Palvelut eivät ole samanlaiset jokaisella terveysasemalla

Ammattilaisen näkökulmasta:

  • Ohjautuminen palveluun on epäselvää.
  • Työttömien terveystarkastus ei ole kaikilla ammattilaisilla samanlainen. 

Organisaation näkökulmasta:

  • Ohjautuminen riippuu siitä millä terveysasemalla asiakkuus on
  • Jokaisella terveysasemalla erillaiset käytännöt työttömien terveystarkastuksen toteuttamiseen.
  • Ei saada tilastotietoa kuinka paljon asiakkaita ohjautuisi työttömien terveystarkastuksiin, jonka johdosta resursseja on vaikea arvioida
  • Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja tuen palvelut vaihtelevat kunnittain.
  • Hyödynnetäöän heikosti digitaalisia palveluita työttömäån terveystarkastuksessa.  

Tarvittiin yhtenäiset käytännöt ja yhteinen toimintamalli työttömien terveystarkastukseen ohjautumiseen ja monialaiseen yhteistyöhön. 

Kohderyhmänä on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työttömät asiakkaat. 

Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15–64-vuotiaista. 2022
Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15–64-vuotiaista. 2022
Työttömien terveystarkastukset, % työttömistä (2019–2022)
Työttömien terveystarkastukset, % työttömistä (2019–2022)
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Työttömien terveystarkastuksen ehdotus indikaattoreiksi

  • Työttömien määrä HVA
  • Ohjautuneiden määrä
    • puhelut
    • sähköiset lomakkeet: ilmoittautuminen ja lähete
  • tehtyjen työttömien terveystarkastusten määrä: asiakkaat ja toimenpiteet
  • Omaolon sähköiset tarkastukset: liikennevalot
  • Työ- ja toimintakykytiimin asiakasmäärä
Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • Palveluketjua suunniteltiin yhdessä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Pääasiallisesti yhteistyötä tehtiin työttömien terveystarkastuksia tekevien hoitajien ja heidän esihenkilöiden kanssa.
  • Mukana oli myös sosiaalihuollon ammattilaisia, erityisesti TYP:istä, kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta.
    • Yhteisiin tapaamisiin tarvittiin henkilöstön aikaa, että yhteinen ymmärrys ja tahtotila vahvistui.
    • Henkilöstön osaamista tuettiin mm. tarjoamalla koulutusta ohjattuun omahoitoon sekä kannustettiin osallistumaan kansalliseen työttömien terveystarkastusten verkoston tapahtumiin.
  • Uudessa palveluketjussa otettiin käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, kuten
    • Sähköiset lähetteet ja ilmoittautuminen
    • Omaolon hyvinvointi- ja terveystarkastus
    • Keskitetty ajanvaraus
    • Etävastaanotto
  • Toimintamallin käyttöönotto toteutettiin olemassa olevilla resursseilla. Käytännöt ennen hyvinvointialueelle siirtymistä olivat erittäin erilaiset riippuen terveysasemasta.
  • Toimintamallin valmistuttua uusista käytännöistä tiedotettiin koko hyvinvointialueella sisäisesti työttömiä työssään kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi erikseen vierailtiin tärkeiden sidosryhmien kokouksissa esittelemässä uutta toimintamallia. Tärkeitä sidosryhmiä oli tässä tapauksessa työvoimapalvelut ja työllisyysalueen kuntakokeilu.  

Toimintamallin ydinsisältö

Ohjautuminen terveystarkastukseen:

  • Asiakas voi ilmoittautua itse sähköisellä lomakkeella tai ammattilainen voi lähettää asiakkaan tarkastukseen.
  • Yhteydenoton jälkeen ammattilainen on yhteydessä asiakkaaseen 7 arkipäivän sisällä.

Terveystarkastus ja terveysneuvonta:

  • Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan terveydentila ja työ- ja toimintakyky.
  • Hoitaja, tarvittaessa yhdessä lääkärin kanssa, arvioi kuntoutustarpeen ja antaa palautetta asiakkaalle.
  • Tavoitteena on tunnistaa terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja edistää terveyttä.

Moniammatillinen yhteistyö:

  • Mukana ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, työvoimapalvelut, kuntien ja järjestöjen palvelut.
  • Tarvittaessa asiakas ohjataan muihin palveluihin, kuten kuntoutukseen.

Seuranta ja palaute:

  • Asiakkaan tilannetta seurataan ja tarvittaessa tehdään jatko-ohjausta.
  • Palautetta annetaan sekä asiakkaalle että  tarvittaessa lähettävälle taholle.
Prosessi miten asiakas saa ajan työttömän terveystarkastukseen
Miten asiakas saa ajan työttömän terveystarkastukseen?
Työttömän terveystarkastus - Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivut

Toimintamallin aikaansaama muutos

 

  1. Parantunut saavutettavuus:
    • Työttömien terveystarkastuksiin ohjautuminen on selkeytynyt ja nopeutunut. Asiakkaat voivat ilmoittautua itse sähköisellä lomakkeella tai ammattilainen voi lähettää heidät tarkastukseen.
    • Keskitetty ajanvarausjärjestelmä (TeleQ) on helpottanut ajanvarausta ja vähentänyt odotusaikoja.
  2. Tehostunut yhteistyö:
    • Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen, työvoimapalvelujen ja muiden sidosryhmien välillä on vahvistunut.
    • Yhteistyö on mahdollistanut kokonaisvaltaisemman ja paremmin koordinoidun palvelun tarjoamisen asiakkaille.
  3. Parantunut asiakaskokemus:
    • Asiakkaat saavat terveystarkastuksen tulokset ja palautteen nopeammin, mikä auttaa heitä tunnistamaan terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ajoissa.
    • Digitaalisten palveluiden (caseM ja Omaolo) käyttö on parantanut tiedonkulkua ja tehnyt prosessista sujuvamman.
  4. Eri terveysasemien käytäntöjen yhtenäistyminen:
    • Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä käytännöt olivat hyvin erilaisia eri terveysasemilla. Uuden toimintamallin myötä käytännöt ovat yhtenäistyneet, mikä on parantanut palvelun laatua ja yhdenmukaisuutta.
  5. Lisääntynyt tarve digitaaliselle osaamiselle:
    • Digitaalisten järjestelmien (caseM, TeleQ, Omaolo) käyttöönotto on lisännyt tarvetta henkilöstön digitaaliselle osaamiselle ja koulutukselle.
    • Tämä on vaatinut lisäresursseja ja aikaa, mutta on myös parantanut palvelun tehokkuutta ja saavutettavuutta.

Tilannekuva (25.2.2025)

  • Tehdyt tarkastukset: Marraskuussa 27, joulukuussa 20, tammikuussa 18, helmikuussa 0.
  • Omaolon HVT: Marraskuussa 0, joulukuussa 2, tammikuussa 3, helmikuussa 2.
  • Suoritemäärä: Marraskuussa 28, joulukuussa 20, tammikuussa 18, helmikuussa 0.
  • Yhteydenotot yhteensä: Marraskuussa 14, joulukuussa 7, tammikuussa 30, helmikuussa 33.

Yhteydenotot työttömien terveystarkastukseen

  • Ilmoittautuminen (CaseM): Marraskuussa 2, joulukuussa 0, tammikuussa 3, helmikuussa 6.
  • Lähete (CaseM): Marraskuussa 2, joulukuussa 1, tammikuussa 2, helmikuussa 9.
  • Puhelut Porvoo (TeleQ): Marraskuussa 10, joulukuussa 6, tammikuussa 21, helmikuussa 14.
  • Puhelut Sipoo (TeleQ): Marraskuussa 0, joulukuussa 0, tammikuussa 1, helmikuussa 1.
  • Puhelut Loviisa-Lapinjärvi (TeleQ): Marraskuussa 0, joulukuussa 0, tammikuussa 2, helmikuussa 2.
  • Puhelut As-My-Pu (TeleQ): Marraskuussa 0, joulukuussa 0, tammikuussa 1, helmikuussa 1.

Asiakasmäärät terveysasemilla

  • Askola TA: Asiakasmäärät vaihtelevat kuukausittain, mutta yleisesti alhaiset.
  • Näsi TA: Suurimmat asiakasmäärät, erityisesti helmikuussa 2024 (27 asiakasta).
  • Nikkilän TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
  • Loviisan TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
  • Lapinjärven TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.
  • Myrskylä TA: Asiakasmäärät vaihtelevat, mutta yleisesti alhaiset.

Koko alueen asiakasmäärät ja suoritteet

  • Asiakasmäärät: Vaihtelevat kuukausittain, mutta yleisesti alhaiset.
  • Suoritteet: Vaihtelevat kuukausittain, mutta yleisesti alhaiset.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Resurssit: Tarvitaan monialainen tiimi ja riittävästi aikaa asiakastyöhön.
  • Osaaminen: Ammattilaisten tulee hallita sekä terveys- että sosiaalisen tilanteen arviointi. Yhteistyö ja konsultaatio ovat tärkeitä.
  • Sovellettavuus: Malli sopii eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kun prosessi ja roolit ovat selkeät.
  • Sudenkuopat: Vältä yksittäisen toimijan vastuuta, varmista asiakkaan motivaatio ja sujuva tiedonkulku. Käytä yhteisiä asiakassuunnitelmia.
  • Juurruttaminen: Säännölliset tiimikokoukset, osaamisen kehittäminen ja aktiivinen viestintä tukevat mallin vakiintumista.
Toimintamallin itsearviointi (384.89 KB)

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)