Siun sote järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut koko Pohjois-Karjalan alueelle.
Maakunnassa on korkea työttömyysaste ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on suuri. Toisaalta alueen väestö ikääntyy eikä kaikkiin avoimiin työtehtäviin löydy tekijöitä, jolloin puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Mm. näihin asioihin haetaan ratkaisuja Siun soten työkykyohjelmassa.
Työkykyohjelman myötä monialaryhmien kehittämistarpeita kartoitettiin ja sen jälkeen perustettiin monialaryhmän kehittämistyöryhmä, joka koostui ryhmien asiantuntijoista koko maakunnan alueelta. Monialaryhmiä toimii maakunnassa 17 kappaletta, joiden kokoonpano vaihtelee hieman alueen resurssien mukaan. Terveydenhuollosta on saatu kiinnitettyä resurssiksi kunkin alueen työttömien terveydenhoitaja, sillä lääkäreitä alueella ei riitä ko. toimintaan. Tämä onkin osoittautunut erittäin toimivaksi käytännöksi, sillä Siun sotessa työttömien terveydenhoito on keskitetty ja sitä on kehitetty jo vuosia.
Kehittämistarpeissa nähtiin tärkeänä ryhmään osallistuvien asiantuntijoiden perehdyttäminen, asiakaskohderyhmän kuvaaminen ja palveluun ohjaamisen kynnyksen madaltaminen. Lisäksi asiantuntijoiden roolien ja vastuiden selkeyttämistä toivottiin ja että asiakkaat ohjautuisivat myös työelämäsuuntautuneina ja aikaisemmassa vaiheessa, jolloin myös useammat toimenpiteet ovat mahdollisia tarjota. Tällä hetkellä Siun soten alueella puhutaan jo työkyvyn tuen tiimeistä, sillä nimenvaihdos monialaryhmistä koettiin tarpeelliseksi palveluiden selkiyttämiseksi ja kohderyhmää sekä toimijoita paremmin kuvaavaksi.
Työkyvyn tuen tiimien lisäksi Siun sotessa on kehitetty työkykykoordinaattoritoimintaa sote-asemille terveysaseman henkilöstön tueksi työkykyyn liittyvissä asioissa. Sote asemien toiminnan pilotointi aloitettiin syksyllä 2021 KELA sotekeskuksissa työntekijän jalkauduttua terveysasemille.
Elokuun aikana toteutettiin tutustuminen yhdessä sosiaaliohjaajien kanssa sovituilla 3 terveysasemalla (Kontiolahti, Niinivaara, Liperi) Jokaisella terveysasemalla pidettiin noin 10-20 minuutin mittainen esittely hankkeesta ja sosiaaliohjaajan toiminnasta yhdessä sosiaaliohjaajan kanssa sekä episoditiimissä että terveyshyöty tiimissä. Esittelyihin osallistuivat myös lääkärit. Tässä yhteydessä esiteltiin myös suostumuslomake Y 100, mitä hankkeessa käytetään asiakastyössä. Työn aloittamisen jälkeen kaikilta kolmelta terveysasemalta ja molemmista tiimeistä asiakkaita ohjautui joko konsultaatioon tai suoraan asiakkuuteen työkykyohjelmaan.
Kiinnostusta matalan kynnyksen yhteistyöhön ja konsultointiin työkykyasioissa alkoi esiintyä, mutta työskentelytavat vaativat vielä tuolloin hiomista. Terveysasemat toivoivat uusilta työntekijöiltä paikan päällä oloa, että muistavat ”palvelun olemassaolon. Tulsote hankeen ja yhteisasiakasohjaajien kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä terveysasemilla . Yhteisissä palavereissa sovittiin käytänteistä miten yhdistetään terveysasemilla työskentelyn, asiakkuuksien rajapinnat, toistemme työn markkinointi ja tavoitteena oli selkiyttää myös asiakasohjaantuvuus ja yhteistyön tiivistämisen tavat käytännössä. (Ei päällekkäistä työtä)
Tavoitteena oli, että vaikka asiakas ohjautuisi yhteisasiakkuuteen, sosiaaliohjaajalle tai Kelan työntekijälle, niin kaikki osaavat ohjata asiakkaan oikeaan palveluun ja terveysaseman työntekijöiden ei välttämättä tarvitse osata erottaa mikä palvelumuoto on sopivin.
Pilotteina olleiden terveysasemien työntekijät ottivat nopeasti toiminnan omakseen ja alkoivat hyödyntämään konsultointimahdollisuutta. Toiminnan laajentamiseksi käytiin keskusteluja niin sosiaalipalvelujen kuin kuntien työllisyyspalvelujenkin kanssa. Joensuun kaupungin Topakka hanke oli resurssoinut Joensuuhun, Kiteelle, Liperiin, Outokumpuun ja Tohmajärvelle työkykykoordinaattorit työskentelemään osatyökykyisten parissa. Terveysasemien konsultointitarpeen kasvaessa päädyttiin hyödyntämään Topakka hankkeen työkykykoordinaattorien osaamista. Näin päädyttiin toimintamalliin, jossa sote-asemilla on sovitusti paikalla joko Topakka-hankkeen työkykykoordinaattori tai Siun soten työkykyohjelman määräajaksi palkkaama työkykykoordinaattori.
Työkykykoordinaattoritoimintaa mallinnetaan syksyn 2022 aikana.
Työkyvyn tuen tiimi palvelee jatkossa kaikkia osatyökykyisiä. Asiakkaita on osallistettu kyselyin, työpajoin ja asiakasraadin muodossa. Monialaryhmän kehittämisryhmässä tunnistettiin esimerkiksi seuraavia tilanteita, joissa ohjaaminen työkyvyn tuen tiimiin olisi paikallaan.
Ohjautumiseen tarvittava suostumus löytyy kaikilta toimijoilta
Kaikki toimijat voivat ohjata oman asiakkaansa työkyvyn tuen tiimiin ja tulla itse mukaan tapaamiseen
Kohderyhmänä ovat osatyökykyiset, joilla on
–monialaisen tuen tarve
–tarvitaan eri toimijoiden palveluiden yhteensovittamista
–asiakkaan tilanteessa ei päästä etenemään vain yhden tai kahden toimijan suunnitelmalla, vaan tarvitaan monialaisesti tehty yhteinen suunnitelma
–tilanne voi olla jumiutunut, eri palveluita on kokeiltu, mutta asia ei edisty
–huomioiden työterveyshuollon ensisijaisuus
