Etelä-Pohjanmaan työllistymisen tuen palvelukokonaisuus on kuvattuna liitteenä olevaan ns. kennokuvaan. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus linkittyy vahvasti sosiaalihuollon työllistymistä tukevaan palvelukokonaisuuteen, jonka kuvaus löytyy linkin takaa (Kehittämisen polku -> Kuvaa ja jaa, mm. asiakastarina kuvattuna työkyvyn tuen roolien kautta). TYP-toiminta on alueella organisoitunut Seinäjoen kaupungin sosiaalipalveluiden palvelukokonaisuuteen, joten kuvaus on liitetty osaksi em. kokonaisuutta.
Työkyvyn tuen toimijoiden rooleja palvelukokonaisuudessa on avattu tarkemmin liitteessä. Roolit on kokonaisuuteen kuvattu ns. yleisellä tasolla. Tarkemmat kuvaukset eri näkökulmista löytyvät myös Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelukokonaisuuden sekä Työkyvyn tuen tiimien kuvauksista. Työkykykoordinaattorin työnkuvaa on mallinnettu osaksi konsultaatio- ja työkyvyn tuen tiimiä (ks. liite). Työkykykoordinaattorin toivotaan olevan osa työkyvyn tuen tiimin vakiokokoonpanoa. Työkyvyn tuen tiimin toimintamallissa tehokas toimintapa vaatii paljon etukäteistyötä ja jälkikäteen tehtävää työtä, jota työkykykoordinaattori voisi hoitaa. Työkykykoordinaattorin olisi hyvä olla työkykykoordinaattorikoulutuksen käynyt henkilö, jolla on osaamista asiakkaiden työ- ja toimintakykyhaasteista, työllistymisen ja työkyvyn palveluista, kuntoutuksesta ja monialaisesta yhteistyöstä.
Tavoitteiden mukaisesti kehittämistyössä keskityttiin myös asiakkaiden ja heidän palvelutarpeidensa tunnistamiseen. Liitteenä työnhakija-asiakkaista tehty asiakassegmentointi, joista erityisesti yhteis- ja pitkäaikaisasiakkaat ovat työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden piirissä. Toimijoiden käyttöön asiakasohjauksen tueksi kehitettiin työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tarpeen tunnusmerkeistä taulukko (liitteenä).
Toiminnan mittarina käytetään jatkossa mm. alueella jo nyt laajasti käytössä olevaa Kykyviisaria. Työkykypistemäärä on myös käytössä; asiakas arvioi itse työkykyään esim. ohjautuessaan työnhakijoiden terveystarkastukseen ja/tai ennen työkyvyn tuen tiimin kokoontumista (jatkoseurannasta sovitaan erikseen). Asiakaspalautelomakkeena työkyvyn tuen tiimeissä on käytössä hyvinvointialueen Sote-keskuksien käyttöön tuleva yhtenäinen, kansallinen asiakaspalautelomake. Yhtenäisen lomakkeen avulla saadaan myös työkyvyn tuen palveluista vertailukelpoista tietoa (lomake Työkyvyn tuen tiimien kokonaisuuden alla liitteenä). Tavoitteena on, että yhtenäinen asiakaspalautelomake on jatkossa käytössä kaikissa työkyvyn ja työllistymisen tuen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Palveluiden seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin hyödynnetään eri organisaatioiden tietojärjestelmiä, mm. Etelä-Pohjanmaan alueella jatkossa olevaa yhtenäistä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmää (mm. palvelut, niiden käyttö, tapaamisten määrä, palveluprosessit, palvelun kesto, palvelutarpeet, kustannukset).
Erityisryhmien työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Tiimi: Lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti, sosiaaliohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä Kelan asiantuntija
Tiimin tarkoitus: Monialaisia palveluita tarvitsevien asiakkaiden tilanteen arviointi ja palvelukokonaisuuden suunnittelu.
Toimii koko hyvinvointialueella, eri yhdyspinnoilla. Asiantuntija-tiimi kokoontuu kahden viikon välein ja kokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan.
Yhdyspinnat: asiakas, perhe, toisen asteen oppilaitokset, työpajat, te-palvelut, kuntouttava työtoiminta, työvalmennus, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, Kela
Asiakastarpeet: työkyvyntuen tarpeen kartoitus, asiakkaalla voi olla kehitysvamma, laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja neuropsykiatrisia oireita, toisinaan diagnoosi on epäselvä. Asiakkailla on usein suuria haasteita opinnoissa sekä työelämään pääsyssä.
Prosessin alkutilanne: monitahoiset, epäselvät asiakastilanteet. tällä hetkellä asiakkaat ovat ohjautuneet palveluun eri tahoilta( sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, TE-palvelut).
sosiaaliohjaaja ottaa lähetteen vastaan ja asiantuntija-tiimissä suunnitellaan palvelun aloitus.
Palvelun sisältö: Alkutilanteen kartoitus asiakkaan omassa toimintaympäristössä, Taustatietojen keräys suostu-lomakkeiden allekirjoitukset ja aikaisempien paperien tilaus, lääkäri perehtyy asiakirjoihin ja alkukartoituksessa saatuihin tietoihin. asiantuntija-tiimi kokoontuu lääkärin johdolla, tarvittavien tutkimuksien suunnittelu
Psykologin ja toimintaterapeutin tutkimukset suunnitelmien mukaan, lääkärin vastaanotto, verkostopalaveri, jatkosuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaan ja lähiverkoston kanssa
Prosessin lopputilanne: Asiakkaan nykytilanne, toimintaympäristö/ verkosto kartoitettu ja asiakas ohjautuu oikeaan palveluun.
Asiakkailla on asiakkuuksia monille eri tahoille (mm psykiatrian poli, Kelan kuntoutusta toteuttavat tahot, typ-palvelut, te-palvelut, työvalmennus, IPS-hanke, työpaja) ja näitä tahoja on koordinoitu kohti yhteisiä tavoitteita mm verkostopalavereissa.
Osalle asiakkaita on tehty eläkesuositus, osa on saanut oikean diagnoosin ja siihen kuuluvat etuudet, tarvittaessa lääkehoidon tarkistus, osalle suunniteltu työvalmennusta ja aloitettu työkokeilu.
Alueella koetaan, että erityisesti paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat hyötyisivät räätälöidystä palveluverkosta, joka kootaan asiakkaan tarpeet ja elämäntilanne huomioiden. Toiveena on, että tulevassa työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa asiakas voi saada palveluja rinnakkain ja samanaikaisesti, eikä vain peräkkäin. Tätä tukisivat myös erilaiset jalkautuvan työn mallit sekä asiantuntijakonsultaatiomahdollisuudet.
