Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kehittäminen kiinnittyy erityisesti Satakunnan hyvinvointialueen vastuullista uudistamista koskevaan strategiseen painopisteeseen. Vaikuttavuusperusteisuutta ja tiedolla johtamista pilotoitiin osana kansallista verkostoyhteistyötä. Pilotointi aloitettiin selvittämällä eri toimijoiden ohjaukseen ja koordinointiin liittyvät tarpeet.
Vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen ja tiedolla johtamiseen tarvitaan tietoa sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta. Ohjaukseen ja koordinointiin liittyvien tarpeiden selvittämisessä nousi esille, että sosiaalityön tietopohja on vielä toistaiseksi hyvin vähäinen. Ennen kuin voidaan selvittää palvelujen vaikuttavuutta, on aloitettava tietopohjan kasvattaminen ja tietojohtamisen kyvykkyyden lisääminen. Tietopohjan kasvattamiseksi tulee ottaa käyttöön työikäisten sosiaalityöhön soveltuvia vaikuttavuuden mittareita sekä hyödyntää aktiivisemmin asiakastietojärjestelmään kertyvää tietoa.
Työikäisten sosiaalityön pilottiin vaikuttavuuden mittareiksi Satakunnassa valittiin AVAIN-mittari, jota pilotoidaan työikäisten sosiaalipalvelujen asiakassuunnitelmia laativien sosiaalihuollon ammattilaisten kanssa. Toiseksi pilotoitavaksi mittariksi valittiin 3X10D-mittari ja tämän digitaalinen työväline ZekkiPro. Satakunnan kolmessa Sote-keskuksessa pilotoidaan Satatiimimallia, jossa sosiaalityön mittariksi on valittu 3X10D ja yhdessä näistä kolmesta otetaan käyttöön hankkeen osalta digitaalinen työväline ZekkiPro. Myöhemmin ZekkiPron pilotointi laajennettiin myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnalliseen kuntoutukseen, jossa mittaria testattiin erityisesti erilaisissa ryhmätoiminnoissa. Mittareiden käyttöönoton rinnalla työkenneltiin myös sen kanssa, miten käytännön ammattilaiset voivat hyödyntää kirjattua ja jalostettua tietoa omassa toiminnassaan ja miten työikäisten palveluja voidaan johtaa tiedolla.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Osana Kestävän kasvun Satakunta 2 -hanketta kehitettiin Satakunnan hyvinvointialueelle vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli (Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I3) | Innokylä). Ohjausmallin tavoitteena on varmistaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeva palvelurakenne huomioiden käytettävissä olevat resurssit.
Sosiaalityön vaikuttavuusperusteisen ohjauksen pilotissa päämääränä oli testata, miten järjestäjän ohjaus ja koordinointi vaikuttavat alueella tehtävään työikäisten sosiaalityöhön. Sosiaalityön vaikuttavuus -pilotin tavoitteena oli lisätä tietoa työikäisten sosiaalityön vaikuttavuudesta ottamalla käyttöön sosiaalityöhön soveltuvia vaikuttavuuden mittareita. Sosiaalityön vaikuttavuustiedon arvioinnin avulla pilotti tuki suunnitelmallista ja monialaista työikäisten sosiaalityötä sekä tiedolla johtamista ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sosiaalityössä.
Vaikuttavuuteen perustuvan ohjauksen kehittämisen taustalla ovat laajat yhteiskunnalliset ja poliittiset tavoitteet: vahva tiedolla johtaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen. Työikäisten sosiaalihuollossa toimintaympäristöön vaikuttavat myös lainsäädännön velvoitteet. Lakisääteisyys erottaa sosiaalipalvelut taloudellista voittoa tavoittelevista palveluista. Asiakkaan näkökulmaan palvelujen vaikuttavuudesta liittyy tällöin myös yhteiskunnallinen näkökulma, jolloin palvelujen vaikuttavuutta ei voida tarkastella vain asiakkaan palvelukokemuksen perusteella.
Yleisesti ottaen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen sosiaalihuollossa edellyttää uudistuksia sekä rakenteisiin että toimintatapoihin. Yhtenä tärkeänä asiana on kirjaamiskäytäntöjen vahvistaminen. Vaikuttavuuden arviointi perustuu laadukkaaseen, johdonmukaiseen ja tarkoituksenmukaiseen dokumentointiin, joka palvelee sekä asiakastyötä että tiedolla johtamista. Tämä edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista sekä johdolta että käytännön työntekijöiltä.
Sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden arviointia tarvitaan, jotta voidaan osoittaa sosiaalityön vaikutukset asiakkaiden elämässä ja parantaa palvelujärjestelmää. Pitkällä tähtäimellä vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää työikäisten sosiaalityön kehittämisen ja päätöksenteon tukena. Sosiaalipalveluissa puhutaan tällä hetkellä paljon vaikuttavuudesta, ja moniin palveluihin ollaan ottamassa käyttöön erilaisia mittareita. Vaikka vaikuttavuuden vaade on ollut sosiaalityössä jo pitkään, se on alkanut näkyä voimakkaammin vasta 2010-luvulla. Vaikuttavuuden arviointi auttaa tunnistamaan toimivia ja vaikuttavia työmenetelmiä ja käytäntöjä entistä paremmin. Tietoa palvelujen vaikuttavuudesta tarvitaan myös palvelujen kehittämiseen sekä strategisen suunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon tueksi.
Kohderyhmänä on työikäisten sosiaalipalvelujen- ja toiminnallisen kuntoutuksen asiakkaat sekä kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Sosiaalityön vaikuttavuus -pilotin tavoitteena on lisätä tietoa työikäisten sosiaalityön vaikuttavuudesta ottamalla käyttöön sosiaalityöhön soveltuvia vaikuttavuudenmittareita (AVAIN –mittari ja 3x10D/ZekkiPro).
Sosiaalityön vaikuttavuustiedon arvioinnin avulla pilotti tukee suunnitelmallista ja monialaista työikäisten sosiaalityötä sekä tiedolla johtamista ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sosiaalityössä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
• Mittarien käyttöönotto
• Kysely mittarien käytettävyydestä ja mittarien tuottamasta lisäarvosta
• Johdon arvio mittarien tuottaman tiedon hyödynnettävyydestä tiedolla johtamisessa, palveluketjujen ohjaamisessa ja -kehittämisessä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Vaikuttavuuden arviointiin ja mittarien käyttöönottoon tulee varata riittävästi aikaa.
Sopimusten ja tietosuojavaikutusten arviointi vie oman aikansa, mutta erityisesti henkilöstön perehdyttämiseen ja sitouttamiseen on tärkeää varata riittävästi resursseja. Myös mittarien seurannan raportointikäytännöt on hyvä suunnitella etukäteen ja tarkentaa käyttöönoton aikana, jotta ne ovat toimivia käytännössä. Tiedon hyödyntämiseen tarvitaan lisäksi ohjausta ja valmennusta.
