Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)

Luotu 05.02.2024
Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)
Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)

Tiivistelmä

Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin. Myös erilaisten sote-palvelujen ja kalliiden ostopalvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita liikkuvan tuen myötä pyritään vähentämään.  Hybridimalli tuo LiiTu-työskentelyyn joustavuutta ja monipuolisuutta, esimerkiksi lähikontakti voidaan sujuvasti muuttaa etäkontaktiksi tilanteen niin vaatiessa.

LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön. Häätöjen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ja niistä aiheutuvien erilaisten kustannuksien hillitseminen vaativat nopeaa reagointia, jota LiiTu tarjoaa.

LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Työikäiset

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu.

EU Logo-NextGernerationEU

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden liikkuvan tuen (LiiTu) kehittämisen lähtökohtana oli tarve laajentaa palvelu koko Satakunnan hyvinvointialueelle, jotta asuinkunnasta riippumatta kaikki asiakkaat saisivat tarvitsemansa avun/tuen matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti​. Satakunnan hyvinvointialueella välimatkat voivat olla pitkiä ja palveluntarjonta rikkonaista, mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. 

Hybridimallin kehittäminen on osa sekä Kestävän kasvun ohjelman, että Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelman digitaalisten palvelujen käyttöönottoa. Hybridimalli tuo LiiTu-työskentelyyn joustavuutta ja monipuolisuutta, esimerkiksi lähikontakti voidaan sujuvasti muuttaa etäkontaktiksi tilanteen niin vaatiessa.

Häätöjen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ja niistä aiheutuvien erilaisten kustannuksien hillitseminen vaativat nopeaa reagointia, jota LiiTu tarjoaa. Korona-aikana haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjäytyneet jäivät ns. oman onnensa nojaan, jolloin syntyi vuokraästejä ja asunnot pääsivät huonoon kuntoon.

Palvelujen painopistettä pyritään siirtämään raskaammista kevyempiin, erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Erilaisten sote-palvelujen ja kalliiden ostopalvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita liikkuvan tuen myötä pyritään vähentämään. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)

Satakunnassa hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen.​ Toiminnan painopiste on kevyessä ja varhaisen vaiheen​ tuessa.​ (Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelma)

Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys-ja päihdepalveluissa toimii liikkuvan tuen LiiTu-työryhmä, jonka 7 työntekijästä viisi toimii Porissa ja sen lähikaupungeissa, yksi Eurajoella ja yksi Eurassa. Muun Satakunnan osalta ollaan pitkälti ostopalveluiden varassa. LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä. 

LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön.

Liikkuvan tuen kohderyhmää ovat 18-65 -vuotiaat

  • psykiatriselta osastojaksolta kotiutuvat ​

  • tehostetusta, yhteisöllisestä tai tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen siirtyvät​

  • itsenäisesti asuvat, joilla on riski joutua asumispalveluiden asiakkaaksi​

  • haasteellisessa elämäntilanteessa olevat, itsenäistyvät nuoret 18 –vuotiaista ylöspäin​

  • neuropsykiatrisista ongelmista kärsivät asiakkaat​

  • vankilasta vapautuvat.

Yhteydenoton LiiTuun voi tehdä asiakas itse tai asiakkaan luvalla hänen läheisensä tai viranomainen, jolloin palveluun hakeutuminen lähtee asiakkaasta itsestään. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa työskentelylle, joka pohjautuu yksilölliseen asiakassuunnitelmaan.

Asiakaslähtöisyys toteutuu palvelussa mm. siten, että asiakas pystyy vaikuttamaan saamaansa palveluun ja hänen osallisuuttaan tuetaan asiakkaan asettaessa itse omat tavoitteensa liikkuvalle tuelle. Asiakas saa riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa itseään koskevista asioista. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen palvelun jälkeen arvioimalla kokonaisvaltaisesti saamaansa liikkuvaa tukea numeerisesti asteikolla 1-5 ja halutessaan myös sanallisesti.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Liikkuva tuki on laajentunut koko Satakunnan hyvinvointialueelle ja sitä on saatavilla niin lähi-, kuin etäpalveluna. LiiTun laajeneminen Raumalle 1.1.2024-31.12.2025 sekä Huittisiin, Kokemäelle, Harjavaltaan ja Nakkilaan 1.11.2024-31.12.2025.

Asiakkaat saavat tarvitsemansa avun/tuen matalalla kynnyksellä, joustavasti ja oikea-aikaisesti​, asuinpaikkakunnasta riippumatta ja he pystyvät elämään itsenäistä, oman näköistä elämää.

Liikkuvan tuen myötä pystytään ehkäisemään häätöjä/asunnottomuutta ja niistä seuraavia erilaisia kustannuksia​. Lisäksi erilaisten sote-palvelujen käyttö ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet-

Kustannussäästöjä syntyy myös, kun ​ostopalvelujen ja raskaampien palvelujen tarve vähenee​. Esimerkiksi asiakkaita on siirtynyt yksityisistä asumispalveluista liikkuvan tuen piiriin.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Kuukausittain tilastoidaan: sovitut kontaktit, toteutuneet kontaktit yhteensä, etäkontaktit, lähikontaktit, peruuntuneet kontaktit, uudet asiakkuudet, päättyneet asiakkuudet, estetyt häädöt sekä toteutuneet häädöt​ ja asiakasmäärä yhteensä.

Lisäksi kerätään tilastoa siitä mistä asiakkaat ohjautuvat liikkuvaan tukeen ja minne he mahdollisesti ohjautuvat liikkuvan tuen jälkeen​.

Asiakaskohtaisesti tilastoidaan: palveluun tulosyy, hyvinvoinnin seurantapisteet palvelun alussa ja lopussa (1.1.-31.10.24), 3X10D -elämäntilannemittarin ja WEMWBS-positiivisen mielenterveyden mittarin seurantapisteet palvelun alussa ja lopussa (1.11.24-31.12.25), palvelun kesto, tapaamiskerrat sekä palvelun päättymissyy.

Lisäksi raportoidaan asumispalveluista (yhteisöllinen, ympärivuorokautinen, tuettu asuminen) siirtyneet asiakkaat sekä heidän asumispalveluissa saamansa tuki ja LiiTussa saamansa tuki.

Palvelun päätyttyä asiakkaita pyydetään arvioimaan kokonaisvaltaisesti saamaansa liikkuvaa tukea sekä numeerisesti asteikolla 1-5 (1 = hyvin huono, 2= huono, 3= keskiverto, 4= hyvä, 5= erittäin hyvä), että halutessaan myös sanallisesti.

Henkilöstökokemusta liikkuvasta tuesta kartoitetaan yhteistyökumppaneilta webropol-kyselyllä. Kyselyssä selvitetään tietävätkö yhteistyökumppanit mitä liikkuva tuki on ja miten asiakkaita ohjataan palveluun, koetaanko yhteistyö sujuvaksi ja vakiintuneeksi sekä onko LiiTu tarkoituksenmukaista ja raskaampien palvelujen tarvetta vähentävää toimintaa. Kysely toteutetaan kahdesti samoille yhteistyökumppaneille. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Liikkuvaa tukea kehitettiin ja juurrutettiin käytäntöön alusta alkaen yhdessä palvelutuotannon kanssa. Suunnittelua ja toiminnan arviointia tehtiin yhteisissä palavereissa ja lisäksi järjestettiin työpaja ennen toiminnan aloittamista. Se, että toimintamallin suunnitteluun osallistuvat kaikki asianosaiset, varmistaa osallisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja siten toimintaan sitoutumisen lisääntymisen.

Osana mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja psykiatrian integraatiota, myös näiden tarjoamat liikkuvat palvelut yhdistyvät. Miepä-palvelujen LiiTun ja psykiatrian liikkuvan työryhmän ammattilaiset ovat kokoontuneet yhdessä pohtimaan ja suunnittelemaan yhtenäistä liikkuvaa palvelua ja sen toteuttamista.

Palvelusta tulee aktiivisesti tiedottaa eri kanavissa ja eri yhteistyökumppaneita, jotta toiminta tulee tutuksi ja siihen osataan ohjata asiakkaita. 

LiiTu-työntekijänä toimivan tulee olla suhteellisen kokenut mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen, jotta hän osaa arvioida kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen, antaen kuitenkin asiakkaalle tilaa määrittää itse omat tavoitteensa, mielekkään elämän saavuttamiseksi. Työntekijä ei tee asioita asiakkaan puolesta, vaan tukee ja ohjaa asiakasta rinnalla kulkien, toipumisorientaation viitekehyksen mukaisesti.

Myös työturvallisuuden näkökulmasta ammattilaisen osaaminen ja kokemus mielenterveys- ja päihdetyöstä ja siten kyky arvioida ja huomioida yksittäisen tilanteen turvallisuus on tärkeää. Esimerkiksi asiakkaan heikko sitoutuminen palveluun tai päihtymystila voivat heikentää ammattilaisen työturvallisuutta kotikäynneillä. Mikäli asiakas on halukas ja sitoutunut palveluun, riski uhka- tai vaaratilanteille asiakkaan kotona on vähäisempi, koska ammattilainen on tervetullut ja toivottu vieras. Mikäli asiakas on kotikäynnillä päihtynyt, tulee ammattilaisen osata arvioida tilanne ja tarvittaessa poistua heti paikalta. Sama koskee tilanteita, joissa asiakkaan kotona on ylimääräisiä henkilöitä, joiden läsnäolosta ei ole ennalta sovittu/ siitä ei ole ollut tietoa.

Ylipäänsä se, että palvelua toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan omassa elinympäristössä, tekee työstä erityislaatuista ja sisältää omat haasteensa, mikä vaatii työntekijältä herkkiä tuntosarvia.

Työntekijältä tulee löytyä joustavuutta ja monipuolisuutta, sillä työskentely sisältää monenlaisia toimintoja: altistamiskäyntejä, arjen taitojen opettelua, virastossa asioimisen opettelua, omasta hyvinvoinnista huolehtimisen opettelua. Toiminnan ohella työskentely sisältää asiakkaan psyykkisen voinnin seurantaa, puheeksi ottoa sekä keskusteluapua.

Asiakasmäärän työntekijää kohden tulee olla kohtuullinen/hallittava, jotta asiakkaille annettava tuki on luvatun mukaisesti intensiivistä. Työntekijöiden tulee myös itse huolehtia siitä, että asiakasmäärä pysyy hallittavana. 

Toimintamallin ydinsisältö

Liikkuva tuki on jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä työikäisille. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti ja painopiste siirtyy raskaammista sote-palveluista kevyempiin. Myös erilaisten sote-palvelujen ja kalliiden ostopalvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita liikkuvan tuen myötä pyritään vähentämään.  Hybridimalli tuo LiiTu-työskentelyyn joustavuutta ja monipuolisuutta, esimerkiksi lähikontakti voidaan sujuvasti muuttaa etäkontaktiksi tilanteen niin vaatiessa.

LiiTussa toimitaan asunto ensin -periaatteen mukaan, eli tukea tarvitsevalla ihmisellä on oltava ensin pysyvä asuinpaikka, minkä jälkeen muut tukimuodot voidaan ottaa käyttöön. Häätöjen ja asunnottomuuden ehkäiseminen ja niistä aiheutuvien erilaisten kustannuksien hillitseminen vaativat nopeaa reagointia, jota LiiTu tarjoaa.

LiiTu on jalkautuvaa työtä, jonka ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ja osallisuus omassa arjessaan. LiiTu tukee ja ohjaa konkreettisesti arjen hallinnassa ja asiakkaan omien voimavarojen löytymisessä asiakkaan omassa ympäristössä. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Ajanjaksolla 1.1.2024-14.11.2025 LiiTussa aloitti kaikkiaan 127 asiakasta. Sovittuja kontakteja oli 3138, joista toteutuneita oli 2748 ja peruuntuneita 382. Lähitapaamisia oli 2460 ja etätapaamisia 286. 

Liikkuva tuki on vähentänyt raskaampien palvelujen sekä ostopalvelujen tarvetta, asiakkaiden siirryttyä liikkuvan tuen asiakkaiksi. Tämän myötä asiakkaiden osallisuus ja pystyvyys ovat lisääntyneet ja vaikuttaneet positiivisesti asiakkaiden elämänlaatuun.

Liikkuva tuki vakiintui pilottialueiden omaksi toiminnaksi jo pilottien aikana, koska molemmilla alueilla aloitti palvelutuotannon omia ammattilaisia pilotin työntekijöiden lisäksi. Liikkuva tuki myös laajentui alkuperäistä suunnitelmaa laajemmalle.

Kustannussäästöjä on syntynyt, kun asiakkaita on siirtynyt yksityisistä asumispalveluista LiiTun asiakkaaksi.  Ympärivuorokautinen palveluasuminen maksaa noin 4 800e/kk/asiakas ja tuettu asuminen noin 1 400e/kk/asiakas. Usein yksityisissä asumispalveluissa olevat asiakkaat jäävät niihin ns. roikkumaan, eikä siirtymistä kevyempiin palveluihin tapahdu. LiiTu mahdollistaa oikea-aikaisen ja intensiivisen palvelun, jonka avulla voidaan ehkäistä asumisyksikköön siirtyminen, mutta myös edesauttaa itsenäiseen asumiseen siirtymistä asumisyksiköstä.

Ajanjaksolla 01/24-11/25 yksityisistä asumispalveluista on siirtynyt LiiTuun 22 asiakasta, joista 6 ympärivuorokautisesta ja 16 tuetusta asumisesta. Toisaalta säästötavoitteet eivät saa olla ainoa syy siirtää asiakkaita esim. ympärivuorokautisesta asumisesta suoraan itsenäiseen asumiseen ja LiiTun asiakkaaksi. Kaikilla ympärivuorokautisissa asumispalveluissa eläneillä ei välttämättä ole minkäänlaisia arjenhallintataitoja, esim. ei osata keittää perunoita, jolloin LiiTun tarjoama tuki ei ole riittävää. Tällöin ratkaisuna voisi olla asiakkaan porrasteinen siirtäminen ympärivuorokautisesta asumisesta yhteisölliseen tai tuettuun asumiseen ja vasta sen jälkeen itsenäiseksi asujaksi.

Aina asiakas ei ole halukas muuttamaan omilleen ja jos muutos tapahtuu asiakkaan tahdonvastaisesti, ei hän välttämättä ole motivoitunut työskentelemään LiiTu -työntekijän kanssa. Ylipäänsä asiakkaan haluttomuus/motivaation puute liikkuvaan tukeen heikentää palveluun sitoutumista, jolloin sovittuja tapaamisia peruuntuu ja/tai asiakas on tapaamisissa passiivinen, jopa puhumaton.

Arvioinnin ei tule perustua ainoastaan suoritteisiin, kuten asiakasmääriin, vaan myös palvelun vaikuttavuuteen, eli asiakkaiden kokemuksiin siitä miten palvelu on vaikuttanut heidän vointiinsa ja tilanteeseensa. LiiTussa asiakkaiden vointia ja tilannetta arvioidaan palvelun alussa ja lopussa 3X10D (Elämäntilanne)- ja WEMWBS (Positiivisen mielenterveyden) -mittareilla. Molempien mittarien mukaan asiakkaiden tilanne on kohentunut palvelun aikana kaikilla mittareiden osa-alueilla. Lisäksi asiakkaat ovat täyttäneet palvelun päätyttyä palautekyselyn Webropolissa, jossa he arvioivat saamaansa liikkuvaa tukea asteikolla 1-5. Enemmistö asiakkaista on antanut palvelulle arvosanan 5 (erittäin hyvä) ja loput arvosanan 4 (hyvä). Asiakkaiden sanallisissa vastauksissa kiitettiin erityisesti sitä, että työntekijät ovat kuulleet ja huomioineet asiakkaiden itse määrittämät tarpeet ja tavoitteet palvelulle, toipumisorientaation viitekehyksen mukaisesti.


Myös LiiTun yhteistyökumppanien kokemuksia palvelusta on kartoitettu kahdesti. Yhteistyökumppanit kokevat LiiTun olevan tarkoituksenmukaista toimintaa ja he kokevat yhteistyön sujuvaksi. Enemmistö yhteistyökumppaneista kokee LiiTun vähentäneen raskaampien palvelujen tarvetta.  

Osana Satakunnan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja psykiatrian yhteiskehittämistä sekä integraatiota myös liikkuvat palvelut ovat yhdistyneet, ja sitä myöten asiakkaiden haasteet ja tarpeet ovat moninaistuneet. Asiakkaiden psyykkiset oireet ovat vaikeampia ja akuutimpia, ja tilanteet voivat kriisiytyä nopeastikin. Tähän muuttuneeseen asiakkaiden palvelutarpeeseen on pystytty kuitenkin vastaamaan hyvin.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja psykiatrian, eli sosiaalipalvelun ja terveyspalvelun, yhdistäminen tuo mukanaan paljon muutoksia ja yhteensovittamistarpeita. Erilaisten toimintatapojen ja kirjaamiskäytäntöjen (asiakastietojärjestelmä/potilastietojärjestelmä) yhtenäistäminen vaatii runsaasti yhteistä keskustelua ja kuuntelemista, kompromisseja ja mukautumista.

Toimintamallin vaikutusten itsearviointi (402.96 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Liikkuvan tuen tarjoamasta palvelusta, tarkoituksesta ja tavoitteista kannattaa tiedottaa yhteistyökumppaneita mahdollisimman selkeästi. Tällöin palveluun ohjautuu asiakkaita, joille liikkuva tuki on tarkoituksenmukaista. Liikkuva tuki ei esimerkiksi tarjoa asuntojen raivauspalvelua, vaikka yksi LiiTun tavoitteista on häätöjen/asunnottomuuden ehkäisy. Asiakasta ohjaten ja tukien asuntoa voidaan yhdessä siistiä, mutta varsinainen palveluun hakeutumisen syy tulee olla esim. omasta hyvinvoinnista huolehtimisen opettelu.

Liikkuvaa tukea voisi tarjota myös iltaisin, mahdollisesti viikonloppuisinkin, jolloin asiakkaan kanssa tehtävät altistusharjoitukset voisivat suuntautua esimerkiksi johonkin yleisötapahtumaan. Arkisin virka-aikaan tällaisia tapahtumia on harvoin, mikä kaventaa mahdollisuuksia monipuolisemmille altistusharjoituksille. 

Tarvittaessa LiiTu-työntekijät voivat toisinaan tavata toistensa asiakkaita erilaisten aktiviteettien merkeissä, omien osaamisalueidensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Toisinaan asiakas saattaa kiintyä liikaa LiiTu-työntekijäänsä, jolloin voi olla aiheellista miettiä vaihtoa toiseen työntekijään, mikäli tarvetta palvelun jatkamiselle edelleen on. 

Työskentelyssä tulee koko ajan pitää mielessä, että LiiTu on tavoitteellista toimintaa ja asiakkaan palvelulle asettamia tavoitteita sekä palvelun tarvetta tulee säännöllisesti arvioida. Esim. ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakkaan kanssa käydään kävelylenkillä kerran viikossa usean kuukauden ajan, muutosta parempaan asiakkaan tilanteessa ei tapahdu, mutta asiakas ole suostuvainen kokeilemaan muuta aktiviteettia. Tällöin on aiheellista pohtia, voisiko asiakkaan lenkkeilyseurana toimia esim. vapaaehtoinen SPR:n ystävätoiminnasta.

Liikkuva tuki on toteutettavissa eri kohderyhmien kanssa. Yhteistyötä järjestöjen ja/tai ryhmätoimintaa tarjoavien kivijalkayksiköiden kanssa on hyvä tehdä. Esimerkiksi nuoret aikuiset, jotka siirtyvät ympärivuorokautisesta palveluasumisesta itsenäiseen asumiseen, tarvitsevat usein tiivistä ja pitkäkestoistakin tukea arjen taitojen opettelemiseen. Tällaiset asiakkaat voivat tarvita enemmän tukea kuin mitä LiiTu pystyy tarjoamaan, ja tällöin heidät olisi hyvä voida ohjata arjen taitojen opetteluun keskittyvään ryhmään, liikkuvan tuen lisäksi.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Satakunnan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)