Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pula työntekijöistä ja sijaisista kuormittaa kotihoidon nykyisiä työntekijöitä, ja työhyvinvoinnista huolehtiminen nousee entistäkin tärkeämmäksi. Työpaineen keskellä työhyvinvointi jää helposti sivurooliin tai yksittäisen työntekijän omaksi asiaksi. Kotihoito tarvitsee aktiivista toimintaa oman hyvinvoinnin tukemiseen, mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua työyhteisön työhyvinvointityöhön. Ongelman ratkaisuksi ehdotetaan kotihoidon työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostomallin laajentamista. Malli on laadittu Vetovoimainen kotihoito - tehdään hyvä arki yhdessä -hankkeessa (ESR) 2020-2021.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueet kamppailevat talouden haasteissa ja työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen korostuu entistä enemmän. Työnantajan on löydettävä toimintamalli, joka edistää organisaation ja työntekijöiden yhteistyötä ollen voimaannuttava asia arjessa. Työntekijästä huolehtiminen on toiminnan ja asiakastyön laadun kannalta tärkeintä.
Jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa ilmapiiriin, yhteiseen työkulttuuriin ja työhyvinvointiin.
ASIAKAS Työntekijän hyvinvointi heijastuu asiakastyön laatuun ja siihen, miten asiakasta kohdellaan. Jos työntekijä ei voi hyvin, hän ei myöskään jaksa kohdata asiakasta ja keskittyä asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa ja viihtyy työssään paremmin. Työntekijän kokema työn ilo, merkityksellisyys ja työhön sitoutuminen näkyvät myös asiakkaille.
AMMATTILAINEN Kehittämis- ja työhyvinvointityötä ei välttämättä nähdä työntekijöiden keskuudessa yhtä arvokkaana ja tärkeänä kuin hoitotyötä. Verkoston avulla työntekijät pääsevät nostamaan itselleen tärkeitä työhyvinvointia tukevia ja vahvistavia asioita paremmin esiin. Työhyvinvointia tukevasta toiminnasta tulee enemmän työntekijöiden näköistä ja työntekijälähtöistä, mikä motivoi osallistumaan. Yhteisöllisyys ja rakentava puhe lisääntyvät. Hyvinvoivan ja toisia huomioivan työkaverin kanssa on mukavampaa työskennellä.
ORGANISAATIO Liian suuri osa esihenkilöiden ajasta menee sen varmistamiseen, että kaikissa vuoroissa on riittävästi työntekijöitä. Työhyvinvointityölle on haastavaa varata aikaa. Myöskään halua ja tarvetta työhyvinvointia koskevaan työkulttuurin muutokseen ei osata sanoittaa kunnolla. Onnistuneen työhyvinvointityön avulla organisaation imago muuttuu positiivisemmaksi, työntekijöiden vaihtuvuus vähenee ja hoidon jatkuvuus paranee. Veto- ja pitovoima vahvistuvat.
Kohderyhmänä on kotihoidon työntekijät koko hyvinvointialueella. Verkoston toimintaa valmisteltiin hanketta tukevassa työntekijöiden ja esihenkilöiden epävirallisessa ohjausryhmässä. Työpajoissa selvitettiin hankkeen alussa ja lopussa työhyvinvointiin liittyvät tekijät ja ne arvioitiin kouluarvosanoin.
Verkostosta ja sen toiminnasta on kerrottu toimialan ja hankkeen omissa Turinatuokiossa. Tietoa on välitetty myös kirjallisesti työntekijöille suunnatun Ikääntyneiden palvelujen oman lehden avulla.
Lopuksi oli kaikille avoin työhyvinvoinnin webinaari, jossa kerrottiin työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostosta ja työhyvinvoinnista. Webinaariin osallistui myös organisaation työhyvinvointikoordinaattori, joka kertoi työnantajan ajatuksia työhyvinvointiin liittyen. Pääteemana on hyvinvoivan ihmisen merkitys osana hyvinvoivaa työyhteisöä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöiden ja heistä luodun verkoston avulla työhyvinvointi on enemmän läsnä työn arjessa, kun sitä on päätetty yhteisesti kehittää. Työntekijät voivat tuoda enemmän itselleen tärkeitä työhyvinvointia tukevia ja vahvistavia asioita esiin.
Työhyvinvoinnin yhteyshenkilömallin kautta työhyvinvoinnin merkityksestä on luontevaa puhua työyhteisössä ratkaisukeskeisesti. Asia konkretisoituu ja pysyy paremmin esillä. Asioita tehdään yhdessä. Yhteyshenkilöverkosto lisää vuorovaikutusta eri tiimien välillä ja käyttöön saadaan hyviä ideoita ja toimintamalleja toisilta alueilta. Myös esihenkilöt saavat tukea työhyvinvoinnin vahvistamiseen sitoutuneilta työntekijöiltä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Vetovoimakyselyt
Koulutukset ja koulutusmateriaalit
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työhyvinvoinnin yhteyshenkilö edustaa omaa kotihoitoaluettaan. Työnantaja mahdollistaa toiminnan työajalla ilman erillistä aikarajaa. Taloudellinen tuki yksikön työhyvinvointiin on 30 euroa/työntekijä. Toiminnan tukena on alussa työhyvinvointikoordinaattori, jonka puoleen voi jatkossakin kääntyä. Verkoston toimintaan sitoudutaan, kokouksiin ilmoittaudutaan ja vetovastuu on jokaisella alueella vuorotellen.
