Työhyvinvoinnin lisääminen lastensuojelun avohuollossa

Työhyvinvoinnin lisääminen lastensuojelun avohuollossa

Toimintamallissa kehitettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon pohjoisen tiimin toimintatapoja ja käytäntöjä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteena oli tätä kautta osaltaan vahvistaa lastensuojelun veto- ja pitovoimaa.  

Toimintamallin nimi
Työhyvinvoinnin lisääminen lastensuojelun avohuollossa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa kehitettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon pohjoisen tiimin toimintatapoja ja käytäntöjä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteena oli tätä kautta osaltaan vahvistaa lastensuojelun veto- ja pitovoimaa.  

Toteutuspaikka
Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuolto pohjoinen alue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Luotu

Luotu

27.10.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

12.1.2026
Ratkaisun perusidea

Tiimissä pohdittu toimintatapoja, joilla itse pystymme vaikuttamaan työhyvinvoinnin tunteen lisäämiseen. Toimintamalli koostuu useista pienistä käytännön toimista, joilla on koettu olevan vaikutusta työhyvinvointiin.

Viikkotiimeihin haettu tiimiä palveleva rytmi ja toteutustapa:

Viikkotiimi kerran viikossa klo 8:45-12, joka 2. kerta livenä, joka 2. kerta teamsissa. 

Lisäksi 6 viikon välein normitiimin sijaan koko päivän tiimi, jossa myös tiimiytymistä ja työhyvinvointia ylläpitävää asiaa. Tällöin käyty yhdessä koko porukalla lounaalla. Joulun alla koko päivän tiimissä vietetty pikkujoulut. 

Systeemiset tiimit joka 2. viikko livenä niillä viikoilla kun viikkotiimi teamsissa. Kokoonpano sovittu ennalta puoleksi vuodeksi. Joka 2. viikko perheterapeutin konsultaatio mahdollisuus.

Tiimissä pidettiin yhteinen koulutushetki työparityöstä, jossa sovittiin samalla työparityön pelisäännöt jatkoon. Työpari sovitaan samalla kun asiakkaalle määritetään lastensuojelussa vastuu sosiaalityöntekijä. Kiinnitetään huomiota siihen, onko työpari sosiaaliohjaaja vai sosiaalityöntekijä.

Arvonta aina live kokoontumisen yhteydessä hyvää mieltä tuomaan; jokainen työntekijä tuonut 5:- palkinnon ja jokaisella livetapaamisella arvottu 1 palkinto. Näin kustannukset pysyneet hyvin kohtuullisena.

Työnkuormituksen mittari otettu käyttöön viikkotiimeihin. Mittarina käytetty nepsyarki.com sivustolta löytynyttä tunnelämpömittaria, jonka oheen tehty Webropol kysely kuormituksesta (alue, tehtävä, kuormituksen aste värinä, kuormituksen syyt, haluaako keskustella esihenkilön kanssa tilanteestaan kahden). Jokainen työntekijä täyttänyt nopean Webropol kyselyn ja kertonut tiimissä toisille, missä menossa kuormitusmittarin asteikolla (vihreällä, keltaisella, oranssilla vai punaisella).

Työmäärän/kuorman kohtuullistamiseksi ja hallitsemiseksi pohditaan asiakkaiden jakamista ja työparien nimeämistä työtilanteen näkökulmasta. Toiselle tarjotaan apua kuormittavassa tilanteessa. Ylemmän johdon kanssa keskusteltu työmäärästä maantieteellisetsi laajan alueen näkökulmasta. Asiaa havainnollistettu kartalla, johon laitettu etäisyyksiä ko. alueella versus mitä etäisyydet tarkoittaisi toiselle alueella (maakunnan rajojen ylittämistä). 

Etätyöpäivät koettu jaksamista tukevana, koska työssä ajamista niin paljon; niistä pyritään pitämään kiinni.

Sovittu, että perjantait pyritään pitämään vapaana asiakastapaamisista ja infojen, työnohjausten, perehdytysten yms. jälkeen jäävä aika pyritään varaamaan kirjaamiselle. Kiireelliset asiakastilanteet ovat tätä kuitenkin haastaneet.

Toimintaympäristö

Talentian työolobarometrin mukaan puolet sosiaalialan ammattilaisista harkitsee työpaikan vaihtamista ja yksi kolmesta pohtii alanvaihtoa. Huolestuttavaa asiassa on se, että lähes kolmannes sosiaalialan korkeakoulutetuista kokee vaihtuvuuden yhdeksi suurimmista haasteista työssään. Sosiaalialan ammateissa työhyvinvoinnin puute on kasvava huolenaihe. Työtehtävien luonteen vuoksi sosiaalityöntekijöillä on kohonnut riski kokea työolosuhteisiin liittyvää psykologista ahdistusta. Lastensuojelutyö on äärimmäisen vaativaa asiantuntijatyötä, joka haastaa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia. Niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa on huomattu, että sosiaalialalla työn mielekkyyden kehittyminen on koettu viime vuosina kehittyneen huonompaan suuntaan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Tutkimuksista käy ilmi, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät kokevat loppuun palamista  ja sekundaaritraumatisoitumista muita helpommin.

Henkilöstön hyvinvointi on yksi keskeisimmistä työn tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Sen ylläpitäminen ja edistäminen vaatii organisaatioilta uudenlaisia panostuksia, tukea ja yhteisöllisyyden vahvistamista työelämän vaatimusten yhä kasvaessa. Työhyvinvoinnin kannalta työyhteisön ja hyvän työilmapiirin merkitys on lastensuojelutyössä erityisen merkittävä. Toimiva työyhteisö ja tiimi parantavat ylipäätään työhyvinvointia ja mahdollistavat työn tekemisen laadukkaasti. Toimiva työyhteisö on laadukkaan työn ja työssä pysymisen edellytys. Työntekijöiden pysyvyys ja luottamussuhteen rakentuminen on lastensuojelun asiakkaankin näkökulmasta katsottuna ensiarvoisen tärkeää ja merkityksellistä. 

Hyvällä ja toimivalla työyhteisöllä on tutkimustulosten mukaan työssäjaksamista tukeva vaikutus. Työyhteisö tarjoaa sosiaalityöntekijöille tukea ja kannustusta, vähentää stressiä ja lisää työn mielekkyyttä. Koska työyhteisöllä on iso rooli työhyvinvoinnin tukemisessa,  yhteisön toimivuuteen ja hyvään työilmapiiriin on syytä – ja kannattavaa – satsata. Tähän päästään osaavalla ja arvostavalla johtamisella. Hyvä johtaminen on keskeistä sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Esihenkilöiden tuki, erityisesti työnohjauksen ja oikeudenmukaisen työnjaon kautta, auttaa sosiaalityöntekijöitä selviytymään kuormittavasta ja vaativasta työstä. Sosiaalityöntekijöiden luottamus esihenkilöihin parantaa työhyvinvointia. Avoin ja luottamuksellinen suhde esihenkilöön on tärkeä työn vaativuudesta selviytymisessä. Esihenkilöillä on merkittävä rooli työyhteisön ilmapiirin ja työtaakan hallinnassa. 

Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys yksilölle itselleen mutta myös koko työorganisaatiolle, sillä vain hyvinvoivalla työntekijällä on mahdollisuus kehittyä, oppia uutta ja työskennellä tehokkaasti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollon pohjoisen tiimin vakituiset työntekijät osallistuivat STM:n valmennukseen, mutta asioiden kehittämiseen ja työstämiseen osallistui koko tiimi. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli vaatii jonkin verran aikaa, mutta loppujen lopuksi ajankäyttö ei ole haaste, mikäli kaikki asianosaiset sitoutuvat toimintamallin toteuttamiseen. Toimintatapojen juurtumisen ajan aikaa tarvitaan enemmän, mutta niiden juurruttua osaksi työyhteisön toimintatapoja, ei vaadi kuin lyhyitä hetkiä . Erityisen tärkeää on esihenkilön rooli pitämässä yllä toimintamallia ja juurruttaa sitä osaksi normi käytäntöjä arjen melskeessä. Erityisiä resursseja ei siis tarvita, vaan toimintamallin voi ottaa käyttöön olemassa olevalla väellä. Jotkin asiat vaativat työntekijöiltä henkilökohtaisia pieniä taloudellisia panostuksia kuten arpajaispalkinto.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tiimikäytänteet ovat selkiintyneet ja tukevat siten työn tekemistä ja jaksamista aiempaa paremmin. Työyhteisö tiivistynyt, jaksaminen parantunut - työkaverin kuorma nähdään kuormitusmittarin myötä nopeasti ja siihen reagoidaan nopeasti, yhdessä tekeminen. Pienet asiat tuottavat iloa. Toimintamallin myötä on opittu tuntemaan toinen toisemme paremmin, mikä helpottaa toiselta avun pyytämistä ja psyykkisen kuorman jakamista. Työparityö on tiivistynyt ja sitä tehdään useampien työparien kanssa. Tätä myötä asiakasasioiden jakaminen on lisääntynyt, mikä on lisännyt tuen saamisen tunnetta. Tällöin myös työn hallittavuuden tunne on kasvanut. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

 Tärkeää on kaikkien tiimiläisten sitoutuminen ja halu muutokseen. Tärkeää on esihenkilön rooli muutoksen eteenpäin viejänä. Aluksi on tärkeää ottaa riittävästi aikaa tilanteen pohtimiseen; mitkä ovat haasteet, mistä ne johtuvat ja mitä me itse voimme tehdä tilanteen eteen? Juurruttaminen ei vie enää niin paljon aikaa, mutta asioita tulee ylläpitää riittävän tiiviisti. Kun toimintamalli saadaan osaksi arkea, se ei vaadi suuria ajallisia panostuksia. 

Kansikuva
Lastensuojelun avohuolto Hyvaks, Pohjoinen tiimi

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Kohderyhmä