Toimintamalli 6–12-vuotiaiden lasten digitaalisen pelaamisen kartoittamiseksi, puheeksi otoksi ja lasten ja perheiden tukemiseksi

Luotu 08.09.2026
Toimintamalli 6–12-vuotiaiden lasten digitaalisen pelaamisen kartoittamiseksi, puheeksi otoksi ja lasten ja perheiden tukemiseksi
Toimintamalli 6–12-vuotiaiden lasten digitaalisen pelaamisen kartoittamiseksi, puheeksi otoksi ja lasten ja perheiden tukemiseksi

Tiivistelmä

Lasten digitaaliseen pelaamiseen ja ruutuaikaan liittyvät haasteet ovat kasvaneet, mikä näkyy laajasti perhepalveluissa ja kouluissa. Helsingin Kaupungin Lasten ja nuorten erityisvastaanotot lähti yhteiskehittämään toimintamallia lasten digipelihaittojen ehkäisemiksi ja vähentämiseksi, sillä Käypä Hoito suosituksia ja avoimesti tarjolla olevia tutkimusperusteisia toimintamalleja lapsen ja perheen tukemiseen, ja ongelmien kartoittamiseen ei ole ollut tarjolla. 

Lapsen ongelmallisen digipelaamisen ja perheen tilanteen kartoittamisen, tukemisen ja muutoksen arvioimisen kokonaisuus tarjoaa selkeärakenteisen toimintamallin muun muassa perhepalveluille, kouluterveydenhuollolle ja varhaiskasvatukselle. Malli tukee ammattilaisten työtä tarjoten tutkittua tietoa, menetelmiä ja työkaluja lasten ja perheiden tukemiseen digipeli- ja ruutuaikaongelmissa. Toimintamalli vahvistaa ammattilaisten osaamista ja selkeyttää lasten ja perheiden tukemista palvellen eri ikäisiä lapsia ja nuoria.

Kehittämistyö toteutettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämistyönä Pelituen asiantuntijan toimesta tiiviissä yhteistyössä Erityisvastaanottojen kanssa. Malli helpottaa ammattilaisten työtä säästäen aikaa ja tarjoten tietoa ja työkaluja selkeässä muodossa. Toimintamalli on julkaistu 4/2026 ja käyttöön ottoa, vaikuttavuutta ja tuloksia tarkistellaan 2026 lopussa sekä vuonna 2027 tehtävän seurantatutkimuksen kautta. 

Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lapsiperheitä yhä varhaisemmassa vaiheessa ja ehkäistä vakavimpia mielenterveyden, keskittymiskyvyn sekä tunteiden hallinnan ongelmia ja vaikuttaa positiivisesti muun muassa neurokirjolla olevien lasten kasvuun ja hyvinvointiin. Toimintamalli voi myös ehkäistä koulupoissaoloa parantamalla lapsen minäpystyvyyttä ja toimijuutta vahvistamalla lapsen ja vanhemman kanssakäymistä ja suhdetta. Malli julkaistaan ruotsiksi 10/2026.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lasten ja nuorten digitaaliseen pelaamiseen, sosiaalisen median käyttöön ja ruutuaikaan liittyvät ongelmat ovat yleistyneet nopeasti mutta yleisesti tarjolla olevia, vakiintuneita toimintamalleja lapsen ja perheen tukemiseen ei ole toistaiseksi ollut tarjolla.  digipelaamiseen ja ruutuaikaan liittyvät ongelmat näkyvät muun muassa lapsen ja aikuisen välisinä vuorovaikutushaasteina ja vanhempien kuormittumisena. Kehittämistyön tavoitteena on kehittää lapsille ja perheille tarjottavaa tukea digitaalisesta pelaamisesta, sosiaalisesta mediasta sekä ruutuajasta johtuvissa haitoissa ja ongelmissa ja vähentää ja ehkäistä haittoja ja ongelmia.

Toimintamalli osallistaa lapsen ja pyrkii löytämään lapsen digipelaamista ylläpitäviä tekijöitä ja tukemaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Lasten peliongelmista puhuttaessa tulee tarkastella perheen arkea ja dynamiikkaa sekä lapsen tarpeita kokonaisuutena. Liiallinen digipelaaminen voi olla merkki lapsen tai perheen muista haasteista ja toisaalta ylläpitää muita näkyvämpiä haasteita.

Toimintamallin avulla ammattilaiset osaavat kartoittaa lapsen ja perheen tilannetta ja tarjota lapsen ja perheen tarpeisiin sopivia materiaaleja, menetelmiä ja perhepalveluita digipelihaittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi sekä vanhemman kuormittumisen vähentämiseksi.  Toimintamalliin sisällytetyt menetelmät ja tieto perustuivat vahvaan näyttöön, hyviin käytänteisiin sekä Käypä hoito -suosituksiin. 

Toimintamalli soveltuu kaikille lasten ja perheiden kanssa toimiville ammattilaisille muun muassa vanhaiskasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa, perhepalveluissa, lastensuojelussa ja erityispalveluissa. Malli etenee vaihe vaiheelta sisältäen lyhyitä video-ohjeistuksia, jotka avaavat digipelaamisen merkitystä, lapselta ja vanhemmalta kysyttäviä asioita sekä vaikuttavuuden ja muutoksen mittaamista.

Toimintamallin sisältö

  • Kartoittaminen
  • Puheeksi otto
  • Lapsen ja perheen osallistaminen
  • Tutkittua tietoa digitaalisesta pelaamisesta, pelikasvatuksesta ja ruutuaikasuosituksista
  • Lapsen ja vanhemman tukeminen
  • Muutoksen arvioiminen ja mittaaminen
  • Lisäksi erillinen vanhemmille tulostettava materiaali, tuki- ja tieto-osio (PDF)
  • Muistilista ammattilaiselle (PDF)

Kehittämistyö lähti Lasten ja nuorten Erityisvastaanotoilla havaitusta tarpeesta, jonka myötä vastaanottojen henkilökunta koulutettiin Pelituen toimesta syksyllä 2024 lasten ja nuorten digitaaliseen pelaamiseen, pelihaittojen ehkäisyyn ja hoitoon sekä vanhemmuuden tukemiseen liittyen. Kehittämistyöhön pohjana käytettiin kesällä 2025 toteutetun Lasten ja nuorten erityisvastaanottojen henkilökunnalle suunnatun kyselyn tuloksia. Tulosten mukaan 6–24-vuotiaiden lasten ja nuorten ”digipeli-, some- ja ruutuaikaongelmat” olivat yleisiä ja aiheuttivat vanhemmissa voimattomuuden tunteita ja kuormitusta. Perheen tukemiseen käytettävät materiaalit ja menetelmät vaihtelivat. Kyselyn tulokset selvensivät, että haitoista on olemassa tietoa, mutta työkalut ja toimintamallit ongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen puuttuvat ja vanhemman oma mediankäyttö ja roolimallina toimiminen jää usein taka-alalle. 

Toimintamalli on kehitetty yhteistyössä Helsingin kaupungin Lasten ja nuorten erityisvastaanottojen sekä Pelituen kanssa Ammattikorkeakoulu Arcadan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyönä.

Digipelaamisesta johtuvien ongelmien kartoitus, puheeksiotto ja tukeminen
Toimintamalli auttaa ammattilaista lapsen digipelaamisen liittyvien ongelmien kartoittamisessa sekä lapsen & perheen tukemisessa (4.16 MB)
Muistilista auttaa seuraamaan toimintamallia ja kartoittamiseen ja tukeen liittyvää prosessia. (408.74 KB)
Käy läpi materiaalin vinkit lapsen digipelaamisen rajaamiseksi /tukemiseksi yhdessä vanhemman kanssa. (522.8 KB)
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamalli on lähtökohtaisesti suunnattu 6–12-vuotiaiden ja heidän huoltajiensa tukemiseen sisältäen menetelmiä, jotka soveltuvat nuorten kohtaamiseen ja vastaavasti interventioita leikki-ikäisten lasten ja heidän vanhempiensa tukemiseen. Malli tarjoaa tietoa ja työkaluja perheneuvoloiden ja perhepalveluiden ammattilaisten käyttöön ja soveltuu hyvin tukemaan kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja esikoulun ammattilaisten työtä. Mallista voi olla tukea nuorten kanssa toimiville ammattilaisille. 

  • Ruutuaikaan ja digipelaamiseen liittyvät ongelmat ovat yleistyneet ja jakamalla ammattilaisille tietoa tutkimusperusteisista menetelmistä sekä yksinkertaisia keinoja lasten ja perheiden tukemiseen, voidaan ehkäistä vakavampia haittoja ja tukea lapsen ja perheen hyvinvointia.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää ja yhtenäistää lasten digipelaamiseen ja ruutuaikaan liittyvien ongelmien kartoittamista ja puheeksi ottoa sekä lapsille, nuorille ja perheille tarjottavaa tukea. Tavoitteena on vähentää ja ehkäistä  ruutuajasta ja digipelaamisesta johtuvia haittoja ja tukea lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä. Toimintamallin avulla ammattilaiset tietävät mitä materiaaleja ja menetelmiä voivat käyttää ja tarjota vanhemmille lapsen tasapainoisemman kasvun ja kehityksen tueksi.

Toimintamalli on avoimesti tarjolla Helsingin kaupungin Intrassa sekä Innokyla.fi:ssa mahdollistaen tutkimusperusteisen ja käytännön läheisen tuen tarjoamisen lasten, nuorten ja perhepalveluiden kautta. Helsingin Kaupungin Lasten ja nuorten erityisvastaanotot vastaavat toimintamallin levittämisestä ja juurruttamista.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteena on vähentää ja ehkäsitä digipelaamiseen liittyviä ongelmia ja haittoja ja vanhemman kuormitusta. Muutosta mitataan ja arvioidaan ammattilaisen ja vanhemman toimesta.  Myös lasta voidaan pyytää arvioimaan omaa oloaan ja muutosta. Määritellään yhdessä vanhemman ja lapsen kanssa tavoiteltu muutos esim. ”peliaikaan” / siirtymisiin liittyvät riidat vähenevät” sekä kuka muutosta seuraa ja missä (lapsi, vanhempi ja ammattilainen yhdessä)

  • Kirjataan, miten muutosta seurataan sekä käytetty mittari tai mittarit.
  • Lapselle annetaan positiivinen palaute pienestäkin muutoksesta (”ihan ok” = huippusuoritus)
  • Tarrat, kortit, helmet tai muu yhdessä sovittu näkyvä palaute lapselle.
  • Vanhemman ja lapsen kuormittumisen vähenemisen seuraaminen käyntien alussa sekä lopussa ammattilaisen mittaamana käytössä olevia mittareita käyttäen. 

Lasten ja nuorten erityisvastaanottojen henkilökunnalle suunnattu, vuonna 2025 toteutettu, kyselytutkimus tullaan toistamaan vuosien 2027–2028 aikana alkuperäisen kyselytutkimuksen mukaisesti. Alkuperäisen tutkimuksen tuloksia käytettiin kehittämistyön tukena. Jatkotutkimuksen tavoitteena on selvittää tehdyn kehittämistyön vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja hoitoon, digimedian käyttöön liittyvien haittojen esiintyvyyttä erityisvastaanottojen asiakkuuksissa sekä tarkistella jatkokehittämistarpeita. Mittareita jatkokehitetään edelleen.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamalli voidaan ottaa käyttöön yksittäisten ammattilaisten, tiimin tai koko toiminnon toimesta. Johdon ja esimiesten tuki sekä yhteinen läpikäynti helpottaa toimintamallin käyttöön ottoa ja implementoimista olemassa oleviin käytänteisiin. 

Toimintamalli sisältää ammattilaiselle suunnatun ohjeistuksen sekä kirjallisesti että videotallenteina ja on otettavissa käyttöön ilman erillistä koulutusta aiheesta. Toimintamalli on tarjolla sähköisessä sekä tulostettavassa muodossa ja vanhemmalle tarjottavat tukimateriaalit on mahdollista tulostaa. 

Toimintamallin ydinsisältö

Lasten digitaaliseen pelaamiseen ja ruutuaikaan liittyvät haasteet ovat kasvaneet digitalisaatiosta, perheiden tilanteista ja yhteiskunnan muutoksista johtuen. Helsingin Kaupungin Lasten ja nuorten erityisvastaanotot lähti yhteiskehittämään toimintamallia lasten digipelihaittojen ehkäisemiksi ja vähentämiseksi, sillä Käypä Hoito suosituksia ja savoimesti tarjolla olevia tutkimusperusteisia toimintamalleja lapsen ja perheen tukemiseen, ja ongelmien kartoittamiseen ei ole ollut tarjolla. 

Lapsen ongelmallisen digipelaamisen ja perheen tilanteen kartoittamisen, tukemisen ja muutoksen arvioimisen kokonaisuus tarjoaa selkeärakenteisen toimintamallin perhepalveluille, kouluterveydenhuollolle ja varhaiskasvatukselle. Toimintamalli tukee ammattilaisten työtä tarjoten tutkittua tietoa, menetelmiä ja työkaluja lasten ja perheiden tukemiseen digipeli- ja ruutuaikaongelmissa. Toimintamalli vahvistaa ammattilaisten osaamista ja selkeyttää lasten ja perheiden tukemista digipelaamiseen ja ruutuaikaan liittyvissä haasteissa palvellen eri ikäisiä lapsia ja nuoria.

Kehittämistyö toteutettiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämistyönä Pelituen asiantuntijan toimesta tiiviissä yhteistyössä Erityisvastaanottojen kanssa.

Lasten ja perheiden tukeminen digipeli- ja ruutuaikaongelmissa : Lasten ja nuor…

Toimintamallin aikaansaama muutos

Ammattilaisten tarjoama tuki lapsen digipelaamiseen ja ruutuaikaan liittyvissä haasteissa paranee ja yhdenmukaistuu. Toimintamallin tarjoamat videot, työkalut ja tieto on kaikkien ammattilaisten saatavilla. Ammattilainen saa uusia työkaluja kohdata digitalisaatioon liittyviä haasteita ja perheille on helpompi kohdistaa tilanteeseen sopivaa tukea tutkimusperusteisten menetelmien, omahoito-ohjelmien sekä materiaalien pohjalta. Palveluprosessia voidaan sujuvoittaa ja hoitoa ja tukea oikea-aikastaa ja parantaa. Toimintamallia kehitetään edelleen Helsingin Kaupungin Lasten ja nuorten erityisvastaanottojen toimesta.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin sisältöä on testattu ja sisällöstä on kerätty säännöllisesti palautetta kehittämisen aikana Lasten ja nuorten erityisvastaanottojen henkilökunnan toimesta. Malli helpottaa ammattilaisten työtä säästäen aikaa ja tarjoten tietoa ja työkaluja selkeässä muodossa. Toimintamalli on julkaistu 4/2026 ja käyttöön ottoa, vaikuttavuutta ja tuloksia tarkistellaan 2026 lopussa.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lapsiperheitä yhä varhaisemmassa vaiheessa ja ehkäistä vakavimpia mielenterveyden, keskittymiskyvyn sekä tunteiden hallinnan ongelmia ja vaikuttaa positiivisesti muun muassa neurokirjolla olevien lasten kasvuun ja hyvinvointiin. Toimintamalli voi myös ehkäistä koulupudokkuutta parantamalla lapsen minäpystyvyyttä ja toimijuutta vahvistamalla lapsen ja vanhemman kanssakäymistä ja suhdetta.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimiva palveluprosessi säästää kustannuksia yhtenäistämällä ja selkeyttämällä toimintaprosessia huomioiden kolmannen sektorin tarjoaman tuen, palvelut sekä materiaalit. Toimintamalli tukee ammattilaisten työtä ja osaamista tarjoten tietoa lasten digipelaamisesta, peliongelmista ja tukitarpeista. Toimintamallin käyttöön otto voi vähentää tai lyhentää lapsen ja perheen tuen tai hoidon tarvetta, ehkäistä vaativamman tuen tarvetta ja auttaa suuntaamaan lapsen, vanhemmuuden ja perheen tuki aiempaa tarkemmin ja  varhaisemmassa vaiheessa muun muassa varhaiskasvatuksen, kouluterveydenhuollon, perhepalveluiden ja erityispalveluiden kautta. 

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Lapsen digitaalisen pelaamisen, vanhempien voimavarojen ja perheen tilanteen kartoituksen, tuen ja seurannan toimintamalli tarjoaa työkaluja eri ikäisten lasten digitaalisen hyvinvoinnin tukemiseen ja peli- ja nettihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Toimintamalli on mahdollista ottaa käyttöön lastensuojelussa ja sekä muissa lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavissa palveluissa ja toiminnoissa. 

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen vaatii perheen tilanteen kokonaisarvioinnin ja toimintamallin tarjoama tietopohja tarjoaa tukea moniammatillisille tiimeille mahdollistaen oikea-aikaisen ja käytännönläheisen lapsen ja vanhemmuuden tukemisen. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Jotta vanhempi pystyy tukemaan lasta kasvussa ja kehittymisessä, on vanhemmalla itsellä oltava riittävästi voimavaroja, aikaa ja mielenkiintoa lapsen kohtaamiseen arjessa sekä kykyä huolehtia niin perheen yhteisistä asioista kuin omasta hyvinvoinnistaankin. Vanhempi toimii lapsen esikuvana ja aikuisen mediankäyttö ja läsnäolo(ttomuus) vaikuttaa lapsen kehitykseen ja kasvuun. Digitaalinen pelaaminen ja ”ruutuaika” tarjoaa lapselle ja nuorelle mukavaa tekemistä, kavereita ja onnistumisen tunteita ja paljon muuta hyvää. Toisaalta liika pelaaminen voi vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja mielenterveyteen negatiivisesti. Kaikille lapsille digipelaaminen ei sovi ja vanhemmalta vaaditaan läsnäoloa, mielenkiinnon osoittamista sekä lapsen ikätasoon ja toimintaan sopivia rajoja ja tukea. 

Toimintamalli tarjoaa ammattilaiselle mahdollisuuden tarkistella omia asenteitaan ja nähdä digipelihaasteiden taakse ja löytää sopivat keinot lapsen ja vanhemman kohtaamiseen, lapsen kuuntelemiseen ja osallistamiseen sekä vanhemman ja lapsen toimijuuden vahvistamiseen. Käyttöönoton yhteyteen on hyvä varata aikaa yhteiselle keskustelulle digipelaamisesta, sosiaalisesta mediasta ja ruutuajasta keskustelulle ja menetelmien ja seurannan läpikäynnille. 

Käytännön läheiset tehtävät ja valmiit kysymykset sekä muistilistat tukevat ammattilasta ja auttavat lasta ja perhettä saamaan oikea-aikaisen ja riittävän tuen sekä tietoa peli- ja mediakasvatuksesta. Toimintamallia on mahdollista soveltaa ja jatkokehittää organisaation ja perheiden tarpeiden mukaan.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Yrkeshögskolan Arcada
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintaympäristö
Toimintamalli on kehitetty Helsingin kaupungin Lasten ja nuorten erityisvastaanottojen tarpeista käsin. Lasten erityisvastaanotot tarjoaa keskivaikeiden lastenpsykiatristen ja kehityksellisten häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta.
Toimintamallin tyyppi
Prosessi
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta