Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 160 000 Kymenlaaksolaiselle asukkaalle. Maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Olemme toimineet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä vuodesta 2019.
Hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Talouden tasapainoa haetaan uudistumisen kautta. Palveluiden kustannusten kasvua tulee hillitä, sillä valtionrahoitus ei kata palveluiden nykyisiä kustannuksia. Painotamme vahvasti etä- ja digipalveluita, parannamme ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden saatavuutta ja toimimme palveluita yhteensovittaen. Pyrimme vahvistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ja henkilöstömme on mukana työn ja työyhteisön kehittämisessä.
Kymenlaaksossa terveyspalveluiden käyttö on suurta ja väestön sairastuvuus aivoverisuonitauteihin, mielenterveyssairauksiin, sepelvaltimotautiin, syöpätauteihin sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksiin on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Korkean sairastavuuden lisäksi väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee -9 % vuoteen 2030 mennessä ja -15 % vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikääntymisen mukanaan tuoma nopea eläköityminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuudessa. Merkittävät rekrytointihaasteet ja pula useista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmistä luo haasteita palveluiden järjestämiselle. Henkilöstö- ja asiakaskokemusta parantamalla varmistetaan, että hyvinvointialue on jatkossa kilpailukykyinen työnantaja ja osaavat työntekijät hakeutuvat alueelle töihin.
Tuotamme Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa omana palvelutuotantona 10 terveysasemalla. Yksi terveysasemistamme on ulkoistettu yksityiselle palveluntuottajalle. Terveysasemien keskitetty asiakasohjaus aloitti toimintansa 1/22. Palvelun tuottaa Kaiku 24 Oy.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kymenlaakson väestö ikääntyy, eliniän odote pidentyy ja palvelutarve kasvaa lisäten terveydenhuollon menoja. Palvelutarpeen kasvaessa haasteeksi muodostuvat kasvavien kustannusten lisäksi myös terveydenhuollon resurssit. Vuonna 2030 Kymenlaakson hyvinvointialueen nykyisestä henkilöstöstä on eläköitynyt arviolta n. 30%.
Palvelutuotantoa ja palveluiden verkostoa on uudistettava palvelutarpeen näkökulmasta. Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita on vahvistettava vaativien palveluiden kysynnän hillitsemiseksi. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja lakisääteisten palvelujen tuottaminen edellyttää kiinteän palveluverkon tiivistämistä, jota toteutetaan osana Kymenlaakson hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaa. Taloudellisten- että henkilöstöresurssien turvaamiseksi palveluiden tuottamisessa vahvistetaan digi- ja etäpalveluita. Terveysasemien fyysisten toimipisteiden määrän vähentyessä pyritään uusien digitaalisten ratkaisujen käytöön otoilla turvaamaan hoidon alueellista saatavuutta. Lisäämällä digitaalisia ratkaisuja digikyvykkäille asiakkaillemme, turvaamme myös "kivijalka" palveluidemme riittävyyttä tilanteissa, joissa vaaditaan fyysistä asiointia.
Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto tukee asiakkaiden osallisuutta omahoidossaan, lisää hoidon suunnitelmallisuutta sekä mahdollistaa ketterämpiä yhteydenottoväyliä asiakkaillemme. Uusilla digitaalisilla ratkaisuilla pyrimme keventämään terveysasema-ammattilaistemme arkea ja esimerkiksi ohjelmistorobotiikkaa lisäämällä ammattilaisten työaikaa voidaan kohdistaa automatisoitavissa olevien tehtävien hoidon sijaan välittömään ja kohtaavaan asiakastyöhön.
Muutoksen kohderyhmänä ovat kaikki Kymenlaaksolaiset perusterveydenhuollon palveluja käyttävät henkilöt. Asiakasosallisuutta kehittämisen eri vaiheissa mahdollistetaan Prototyyppi yhteisössä terveysasemien digitaalisten palveluiden kehittämiseen halukkuutensa ilmoittaneille henkilöille. Kehittämistoimien asiakasosallisuutta voidaan lisätä myös nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä yhdistystoimijoiden myötä.
