TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käynnistynyt uudistusohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa palvelurakenteita ja toimintamalleja siten, että hyvinvointialue turvaa asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut, säilyy työntekijöille vetovoimaisena työnantajana ja huolehtii kestävästä taloudesta. Uudistusohjelman myötä VAKE uudistaa toimintaansa, kehittää ja keventää palvelurakennetta sekä integroi palvelut entistä paremmin erikoissairaanhoidon, yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Uudistusohjelmalla lisätään palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja saadaan aikaan säästöjä.
Uudistusohjelman linjaukset tukevat tämän kehittämistehtävän päämäärää, joka on saumattomampi palvelujen järjestäminen ja hoitoketjujen sujuvoittaminen.
ALUEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Tämän kehittämistehtävän kohteena ovat Kivistön terveysaseman asiakkaat, joilla on huoli omasta tai läheisen mielenterveydestä, jaksamisesta tai päihteiden käytöstä. Palvelua tarjotaan kaikille ikäryhmille.
Yleistä tietoa Kivistön alueesta:
- Viimeisten viiden vuoden ajan Kivistön suuralueen suhteellinen kasvu on ollut Vantaalla omaa luokkaansa verrattuna muihin suuralueisiin. Kivistön väestö on lisääntynyt 40 prosentilla vuosina 2018–2022. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin 5 100 henkeä.
- Vantaan väestöennusteen mukaan Kivistön suuralueella asuu vuoden 2024 alussa hieman yli 18 000 asukasta ja vuoden 2031 lopussa noin 27 000 asukasta. Ennusteen mukaan henkilömäärällisesti eniten kasvavat 30–64-vuotiaiden ikäryhmät, joiden arvioidaan kasvavan yhteensä lähes 6 000 henkilöllä vuoden 2031 loppuun mennessä. Vastaavana aikana alle kouluikäisten sekä 16–29-vuotiaiden ikäryhmien ennustetaan kummankin kasvavan noin 1 000:lla, 65 vuotta täyttäneiden noin 1 100:lla ja peruskouluikäisten noin 500 henkilöllä.
- Vuoden 2023 lopussa Vantaalla asui hieman yli 66 000 vieraskielistä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), joka on noin 27% koko väestöstä. Kivistön suuralueen vieraskielisten osuus oli samana ajankohtana hieman alle 4000 asukasta, joka on noin 21% koko suuralueen väestöstä.
- Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin. Suuralueilla enintään perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli vuonna 2023 Kivistön 22 prosentista Hakunilan 32 prosenttiin.
- Kivistön suuralueelle on rakennettu paljon pieniä asuntoja, mikä on muuttanut alueen asuntokuntarakennetta. Vielä vuonna 2015 yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun kahdeksan vuotta myöhemmin (2023) osuus oli jo 48 prosenttia. Samaan aikaan vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus on tippunut 16 prosentista 9 prosenttiin.
Tämän kehittämiskohteen aiheena on: Terveysaseman matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelusta jatko-ohjautuminen oikea-aikaisesti oikean hoidon piiriin
- Asiakasryhmän osalta on tarve tarkastella erityisesti palvelusta jatko-ohjautumista.
- Kehittämisen edetessä tulee huomioida, ymmärtää ja seurata mm. palvelun käyttäjien tarpeita, asiakasprosesseja ja laaja-alaisia yhteistyömahdollisuuksia ja konsultaatioita eri palveluiden välillä, jotta voidaan tuottaa lisäarvoa asiakasprosessiin.
Tämän kehittämiskokonaisuuden asiakkaina ovat kaiken ikäiset Kivistön terveysaseman asiakkaat, joilla on huoli omasta tai läheisen mielenterveydestä, jaksamisesta tai päihteiden käytöstä. Erityisesti tarkasteltiin palvelupolkuja niiden asiakkaiden osalta, joiden asioissa tarvitaan monialaista konsultaatiotukea ja yhteistyötä.
Kehittäjien nostamia yleisiä huomioita mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyen palvelujärjestelmässä, jotka tulee huomioida kokonaisuutta kehitettäessä:
- Pitkät jonotusajat päihde- ja mielenterveyspalveluihin; pitkä odotusaika voi muuttaa palvelun tarvetta esim. oireet pahenevat, eri palveluportaiden tasot eivät vedä esim. erikoissairaanhoito.
- Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvä häpeä ja stigma.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelujen lisääntyvä tarve.
- Palvelut kehittyvät ”jälkijunassa” asiakastarpeisiin nähden.
- Jos asiakkaalla ei riittävän tiivistä/tarpeenmukaista hoitoa mielenterveys- ja päihdepalveluissa, muissa palveluissa (esim. sosiaalipalvelut) koetaan kuormitusta asiakkaan tilanteesta.
- Asiakkaat eivät hakeudu hoitoon aikaisessa vaiheessa tai kroonistuneet asiakkaat aloittavat hoitopolkuja alusta; kärjistyneet tilanteet ensilinjassa.
- Kielimuuri haastaa hoitoja ja ohjaamista (asiakas tai työntekijä).
Miten asiakkaat kokevat nykytilanteen?
Kokemusasantuntijoiden sekä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanoton asiakkaiden palautteiden perusteella tehtyjä havaintoja, jotka tulee huomioida kokonaisuutta kehitettäessä:
- Terveysaseman matalan kynnyksen palvelussa asioineilta asiakkaita on saatu positiivista palautetta palvelun hyödyllisyydestä, mutta erityisesti yleisessä keskustelussa toistuu, että asiakkaat eivät saa tarvitsemaansa apua ajoissa (asiakkaan auttamisen oikea-aikaisuus).
- Asiakkailla voi olla kokemuksia liittyen epäselviin palvelupolkuihin (ei tiedä, miten oma asia etenee).
- Pallottelusta eri palveluiden välillä; Itse palveluun hakeutuminen vaatii voimavaroja ja itseohjautuvuutta. Kun ohjaus ei tapahdu palveluiden välillä, on asiakas itse vastuussa monialaisen palveluverkoston kokoamisesta ja tiedon kulusta.
- Asiakas ei välttämättä ensitapaamisella uskalla/kehtaa kertoa kaikkea voinnistaan, palvelun tarve voi olla suurempi kuin asiakas aluksi kertoo.
Tiivis yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistiimiin kuuluu yksi kokemusasiantuntija, joka osallistuu kehittämistiimin työskentelyyn aktiivisesti.
Hyödynsimme kokemusasiantuntijoista koostuvaa asiakasraatia osana asiakasymmärryksen luomista. Asiakasraatilaiset ottivat yleisellä tasolla kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden haasteisiin. Raatilaiset nostivat haasteista esiin erityisesti:
- Ensikohtaamisen asenteellisuuden
- Asiakas ei aina tiedä, miten hänen asiansa etenee
- Asiakas kokee jäävänsä asiansa kanssa yksin
- Ensikohtaaminen määrittää pitkälti sitä, lähteekö asia sujumaan vai loppuvatko asiakkaan voimat jo heti alussa
