Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ensimmäisellä RRP-hankekaudella toteutettiin hoito- ja palveluvelka-analyysi, jossa selvitettiin koronapandemian seurauksena syntynyttä hoito-, kuntoutus- tai palveluvelkaa. Hankekauden 2023–2025 kohderyhmät perustuvat analyysin tuloksiin. Yksi kohderyhmä on mielenterveys- tai päihdehäiriöistä kärsivät henkilöt eli Nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset, joilla on ollut tunnistettuja tai tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyden haasteita jo ennen pandemiaa, ja joiden tilanteet ovat kärjistyneet pandemian seurauksena. (Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintamalleilla, Hoppu hankesuunnitelmasta14.2.2024)
Vuonna 2023 toteutettu mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä psykiatrian selvitys ohjaa myös osaltaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyötä Pirkanmaalla.
Osana Pirkanmaan Tulevaisuuden sotekeskushanketta sekä Sisä-Suomen yhteistyöalueen sote-keskusten psykososiaaliset menetelmät ja tukirakenteet (PsySos) hanketta Pirkanmaalla on aloitettu mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen ja digitalisointi Terapiat etulinjaan yhteistyössä 2022-2023.
Terapianavigaattorin käyttöönotto on aloitettu vuonna 2023 Pirkanmaalla ja vuosien 24-25 aikana on tavoitteena integroida Terapianavigaattori entistä vahvemmin sote-keskusten asiakkaiden palveluprosesseihin. Mielenterveys- ja päihdetiimien tekemässä ensijäsennyksessä neuvotellaan yhdessä asiakkaan kanssa terapianavigaattorin koosteraportin ja keskustelun pohjalta asiakkaalle sopiva psykososiaalinen hoitomuoto, oikea-aikaisesti ja oikealta hoidon portaalta, alueen palvelukuvauksen mukaisesti.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueet käynnistivät toimintansa 1.1.2023. Täydellinen organisaatiomuutos ja toistuvat hyvinvointialueen muutosneuvottelut ovat haastaneet työn tekemistä. Muutokset ovat toistuvia ja jatkuvia. Työntekijöiden saatavuudessa on ollut myös haasteita. Myös koronapandemian aikana syntynyt merkittävä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka sekä pahoinvoinnin lisääntyminen ovat näkyneet Pirkanmaalla. Koronapandemia on vaikuttanut esimerkiksi nuorten aikuisten, ikäihmisten, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten sekä pitkäaikaissairaiden ja muuten paljon palveluita käyttävien hyvinvointiin ja palvelutarpeeseen.
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset järjestökenttään, hoitotakuulain palautuminen ( 3 kk) sekä asiakasmaksujen nousupaineet tulevat näkymään hyvinvointialueen toiminnassa jatkossa. Myös organisaatioralkennetta tarkastellaan ja muutoksia on siihenkin mahdollisesti tulossa.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitoon ohjautumista ollaan hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä yhtenäistetty. Asiakkaiden hoitoon ohjautuminen on ollut aiemmin hyvin paljon kuntariippuvaista ja prosessit erilaisia. Myös käytettävissä olevat resurssit ovat vaikuttaneet ohjautumisen prosessiin. Digitaalisia arviointityökaluja mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitoon ohjautumisessa ei ole ollut aiemmin laajalti käytössä, mutta vuonna 2023 toukokuussa terapianavigaattorin käyttöönotto käynnistettiin Pirkanmaalla porrastetusti osana PsySos- hanketta. Kehitystyön tavoitteena oli lisätä asiakkaan osallisuutta ja yhtenäistää ja tehdä tasalaatuisemmaksi asiakkaiden hoidon tarpeen arvion prosessia ja hoitoon ohjautumista ja psykososiaalisen hoidon valinnan prosessia koko Pirkanmaalla.
Kohderyhmänä ovat mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaiset sekä vastaanotto- ja hoidon tarpeen arviotyötä tekevät ammattilaiset perusterveydenhuollossa, jotka hyödyntävät terapianavigaattoria osana potilaan hoidon tarpeen ja sopivan psykososiaalisen hoidon valintaa. Terapianavigaattori on tarkoitettu kaikille yli 18 vuotiaille henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet omasta psyykkisen hyvinvoinnin tilanteestaan ja halukkaita tarkastelemaan ajankohtaista tilannettaan.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty kysymällä ja keräämällä kokemuksia ammattilaisilta ja asiakkailta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Muutoksella tavoiteltiin yhtenäisempiä ja laadukkaita mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitoon ohjatumisen arvioita ja oikea-aikaista ohjautumista tarpeenmukaiseen hoitoon.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Olemme seuranneet terapianavigaattorin käyttöasteen ja sisällön muutoksia kansallisessa yhteistyössä HUS:n tuottaman raportin myötä. Meillä on ollut tavoitteena saavuttaa tietty terapianavigaattorin täyttöaste suhteessa väestöpohjaan, jota kohden olemme onnistuneet liikkumaan hyvin.
Lisäksi olemme kehittäneet yhteistyössä Pirhan tietojohtamisen yksikön kanssa raportin terapianavigaattorin täyttöön, ensijäsennykseen ja hoitoonohjaukseen liittyen, jonka myötä on voitu seurata miepän hoitoon ohjautumisen prosessin muutoksia. Suoria lukuja tärkeämmäksi on muodostunut prosessin kuvaaminen läpinäkyvästi.
Prosessin aikana myös ammattilaisia on tavattu ja heidän kokemuksiaan kartoitettu. Haastavinta muutoksen mittaamisessa on sen, että hoitoon ohjautumisen prosessiin vaikuttavat myös muut toimintaympäristön ja resurssien muutokset.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallia juuruutetaan tarjoamalla koulutuksia ammattilaisille ja arvioimalla säännöllisesti prosessin toimivuutta. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitamisen työnjako tulee olla ammattilaisille selkeä. Prosessin alkuvaiheessa iso osa mielenterveys- ja päihdeoireisista potilaista ohjautui ensijäsennykseen miepäammattilaisille ja se ruuhkautti ensijäsennyksen. Ruuhkautumisen myötä toimintatapaa on vuoden aikana kehitetty niin, että myös vastaanottotoiminnassa on alettu hyödyntää yhä laajemmin terapianavigaattoria lääkärin vastaanottokäynneillä sekä hoitajien kartoituskäynneillä. Näiltä käynneiltä potilaita ei enää ohjata ensijäsennykseen vaan suoraan asemien miepätiimeihin.
Terapianavigaattorin täyttöä, ensijäsennyksiä ja hoitoonohjauksia on seurattu Forms- lomakkeen ja siitä luodun Tabu- raportin avulla. Raporttia on kehitetty ammattilaisten ja käyttäjien palautteen pohjalta.
