Taloussosiaalityön Satsaa ja säästä -malli

Luotu 28.09.2022
Taloussosiaalityön Satsaa ja säästä -malli
Taloussosiaalityön Satsaa ja säästä -malli

Tiivistelmä

Satsaa ja säästä -malli jäsentää viiden moduulin avulla aikuisten parissa tehtävää taloussosiaalityötä. Mallin käyttö tukee suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista työotetta, jossa työn vaiheet ja osa-alueet järjestyvät moduulien avulla. Mallin käytössä tärkeää on miettiä yhdessä asiakkaan kanssa hänen koko elämäntilannettaan raha-asioiden kontekstissa ja luoda yhdessä asiakasta aktivoiva ja kuntouttava asiakasprosessi. 

Satsaa ja säästä -malli koostuu viidestä moduulista: Elämäntilanne, Tunnesuhde rahaan, Tulot ja menot, Arjen valinnat ja Tulevaisuustyöskentely. Malliin sisältyy kaksi työskentelyn ulottuvuutta: Satsaa ja Säästä. Satsaa-tasolla työntekijä panostaa tunnetyöskentelyyn ja psykososiaaliseen tukeen. Säästä-tasolla työntekijän rooli on antaa asiakkaille konkreettisia välineitä talouden hallintaan. Molemmat ulottuvuudet ovat yhtä tärkeitä ja tapahtuvat asiakastyössä yhtäaikaisesti. 

Malli auttaa työntekijöitä orientoitumaan eri osa-alueiden huomioimiseen asiakastyössä. Liikkeelle lähdetään asiakkaan voimavaroista ja pyritään saamaan esiin asiakkaan omia näkemyksiä, ideoita ja ratkaisuehdotuksia. Mallin tarkoituksena on auttaa työntekijöitä organisoimaan työn eri vaiheita ja samalla näkemään koko ajan prosessi kokonaisuutena. Malli tukee järjestelmällisyyttä asiakastyössä ja mahdollistaa asiakkaan kanssa asetettujen tavoitteiden esilläolon työntekijälle ja asiakkaalle. 

Mallia voi käyttää joustavasti, se antaa työntekijälle tilaa soveltaa omaa tietoa ja taitoa asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Kohderyhmä

Nuoret aikuiset
Paljon palveluita tarvitsevat
Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Taloussosiaalityon Satsaa ja saasta -mallin_esitys.pdf (944.71 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Taloussosiaalityön toimintamallin kehittämisen lähtökohtana oli välitystilipalvelun kasvava asiakasmäärä. Vuosina 2018–2021 välitystilipalvelun asiakkuuksien määrä Kainuun soten aikuissosiaalipalveluissa on kasvanut merkittävästi. Välitystilipalvelun asiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2018 118 asiakkuudesta vuoden 2021 262 asiakkuuteen. Asiakkuuksien kestot ovat usein suunniteltua pidempiä. Keskeisiä syitä välitystilipalvelun aloittamiselle oli asumisen turvaaminen ja tuki ylivelkaantumisessa. Lähtötilanteen arvioinnissa todettiin, että välitystilipalvelun vaikutus on asiakkaan tilannetta turvaava, mutta myös passivoiva, jos palvelun aikana talouden ohjausta ja neuvontaa ei räätälöidä asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaiseksi.

Välitystilipalveluasiakkuuksien määrän kasvaessa Kainuun soten aikuissosiaalipalveluiden tavoitteeksi asetettiin vuonna 2022 välitystilipalveluasiakkaiden talouden ohjauksen ja neuvonnan vahvistaminen.

Kehittämistyö orientoitui Tiekartta 2030: Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitykseen (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:41), jossa todetaan, että ”sosiaalityön huolenpidollinen rooli ja asiakkaan oma aktiivisempi rooli taloudellisten asioidensa hoidossa” ovat joissain määrin ristiriidassa. Taloussosiaalityön kohdalla selvityksen toimenpide-ehdotuksena on velka- ja talousneuvonnan lisääminen ja rakenteellisen työn osuuden vahvistaminen. 

Lähtökohtana talouden ohjauksen ja neuvonnan mallin kehittämiselle olivat välitystilipalvelun asiakkaiden tarpeet. Malli kehitettiin myös muita taloudellista toimintakykyä edistävää palvelua tarvitsevia aikuisten sosiaalityön asiakkaita varten. Malli vahvistaa taloussosiaalityön ennaltaehkäisevää työotetta.  

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Taloussosiaalityön toimintamallin kehittämisen toimintaympäristönä oli Kainuun hyvinvointialueen Aikuisten sosiaalityön palveluyksikkö. Aikuisten sosiaalityöhön kuuluvat seuraavat taloussosiaalityön palvelut: täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, sosiaalinen luototus, välitystilipalvelu sekä talouden ohjaus ja neuvonta. Taloussosiaalityötä tekeviä ammattiryhmiä ovat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Taloussosiaalityössä merkittävä rooli on myös toimistosihteereillä. Taloussosiaalityössä tehdään yhteistyötä Kelan, Talous- ja velkaneuvonnan, Ulosottolaitoksen, vuokrataloyhtiöiden, sähköyhtiöiden, perintätoimistojen, Takuusäätiön, Marttaliiton, seurakuntien ja muiden tahojen kanssa. Merkittävin monialaisen yhteistyön muoto on Talousneuvolan toiminta, joka käynnistettiin vuonna 2022.

Taloussosiaalityön mallin kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli ottaa käyttöön vaikuttavia työvälineitä ja -menetelmiä, joiden avulla asiakkaan taloudellinen toimintakyky vahvistuu ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen aikuisten sosiaalityön palveluissa onnistuu entistä paremmin. 

Kehittämistyötä ohjasi sosiaalihuoltolain 14 §:ään lisätty kohta 3a palvelusta taloudellisen toimintakyvyn edistämiseksi. Hallituksen esityksessä (HE 127/2022 vp) korostettiin, että aineellisen tuen myöntäminen ei ole riittävä asiakkaan taloudellista toimintakykyä vahvistava keino, vaan tarvitaan sosiaalityön erilaisia työmuotoja.

Kehittämistyössä tarkastelimme tarpeita seuraavista näkökulmista:

Asiakkaat. Aikuisten sosiaalityön asiakkaiden tarpeita tarkasteltiin palvelutarpeen arviointi -kyselyn perusteella koko asiakaskunnan tasolla. Syventävää tietoa haettiin kolmen kehittäjäasiakkaan kanssa sosiaalityöntekijäopiskelijan harjoittelun yhteydessä. Asiakkaiden mielipiteet, kokemukset ja ideat malliin liittyen kerättiin palautekyselyillä.

Ammattilaiset. Keskeisiä ammattiryhmiä, joita kehittäminen koski, olivat sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja toimistosihteerit. Kaikkiin ammattiryhmiin kuuluvat työntekijät toimivat työryhmän jäseninä, konsultteina mallin materiaalien valinnassa ja palautteen antajina. Henkilökunnan mielipiteet ja tarpeet selvitettiin lisäksi kyselyjen avulla. Kyselyt koskivat työnjakoa, moniammatillista ja monialaista yhteistyötä, palvelujen kehittämistarpeita, koulutustarpeita, osaamisen tasoa, sekä kokemuksia, mielipiteitä ja kehittämisideoita malliin liittyen.

Organisaatio. Organisaation tarpeet sote-uudistuksen kontekstissa olivat Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman hyötytavoitteiden mukaiset: palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen, toiminnan painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen sekä kustannusten nousun hillitseminen.

Yhteiskunta. Yhteiskunnan tarpeet otettiin huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden kontekstissa. Malli nojaa Kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelmaan: Agenda 2030 (Yhdistyneet Kansakunnat 2015). Malli edistää varsinkin kestäviä ja ekologisia elämäntapoja ja ratkaisuja, sekä luontolähtöisiä menetelmiä.

Kehittämisen kohderyhmänä olivat Kainuun hyvinvointialueen Aikuisten sosiaalityön palveluyksikön asiakkaat. Asiakkaiden tarpeita tarkasteltiin palvelutarpeen arviointien perusteella koko asiakaskunnan tasolla vuosina 2020–2022. PTA-kysely on kehitetty Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) hallinnoiman SOSRAKE-osaamisverkostohankkeen puitteissa (2020–2022). Aikuisten sosiaalityön yksikössä työntekijät täyttävät PTA-kyselyn jokaisen asiakkaan osalta palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä.

Palvelutarpeen arvioinnin aineisto vuosina 2020–2022 on yhteensä 1324 arviointia, joista muodostuu tarkka kuva asiakaskunnasta. Kehittämisen kontekstissa tarkasteltiin erityisesti taloudellisen toimintakyvyn heikkenemisen taustalla olevia tekijöitä. PTA-aineiston perusteella toteutettiin asiakkaiden segmentointia kolmeen ryhmään: sosiaalisen luototuksen hakijat tai saajat, välitystilipalvelun asiakkaat ja muut palvelua tarvitsevat asiakkaat. Pilotointiin osallistui asiakkaita kaikista kolmesta ryhmästä. 

Syventävää tietoa haettiin kolmen kehittäjäasiakkaan kanssa maisterivaiheen sosiaalityöntekijäopiskelijan harjoittelun yhteydessä syksyllä 2022. Kehittäjäasiakkaiden kanssa kokeiltiin työkaluja ja keskusteltiin heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään. Opiskelijan raportti mallin kokeilusta kehittäjäasiakkaiden kanssa jaettiin Aikuisten sosiaalityön palveluyksikön työntekijöiden käyttöön.

Mallin pilotointivaiheessa työntekijät kävivät keskusteluja asiakkaiden kanssa mallin toimivuudesta. Asiakkaiden mielipiteet, kokemukset ja ideat malliin liittyen kerättiin palautekyselyillä. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittämistyössä tavoiteltiin seuraavia keskeisiä muutoksia:

  1. Asiakkaiden taloudellisen toimintakyvyn vahvistuminen
  2. Taloussosiaalityön osaamisen sekä vaikuttavien työmenetelmien ja -välineiden hallinnan vahvistuminen
  3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön vahvistuminen
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoiteltuja muutoksia seurattiin seuraavien indikaattorien avulla: 

  1. Taloussosiaalityön palvelun käyttö ja asiakkaiden tarve erilaisille talouden tukimuodoille
  2. Asiakkaiden palautteet raha-asioita käsittelevän mallin käytöstä
  3. Työntekijöiden arviot taloussosiaalityön osaamisestaan sekä työmenetelmien ja -välineiden hallinnasta
  4. Työntekijöiden palautteet mallin käyttöönotosta
  5. Työntekijöiden kokemus ammattiryhmien yhteistyön ja työnjaon toimivuudesta
  6. Yhteistyön muodot muiden tahojen kanssa
Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • Mallin juurruttamista jatketaan johtavien sosiaalityöntekijöiden työntekijöille asettamalla tavoitteella ottaa malli käyttöön entistä laajemman asiakaskunnan kanssa.
  • Tiimeissä reflektoidaan mallin soveltamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita sekä kokemuksia mallin käyttöönotosta. 
  • Mallin käyttöä seurataan vuosittain kehittämiskeskusteluissa.
  • Mallin vakiinnuttamisesta suoritetaan jatkuvaa arviointia. Arviointiin käytetään hankkeen puitteissa kehitettyjä kyselyitä ja palautelomakkeita.
  • Kehitetään asiakasosallisuutta vahvistavaa työotetta.
  • Asiakastyön organisointia ja ammattiryhmien välistä työjakoa kehitetään.
  • Mallin eri teema-alueista suunnitellaan taloussosiaalityön koulutuksia yhteistyökumppaneiden kanssa.

Toimintamallin ydinsisältö

Satsaa ja säästä -malli jäsentää viiden moduulin avulla aikuisten parissa tehtävää taloussosiaalityötä. Mallin käyttö tukee suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista työotetta, jossa työn vaiheet ja osa-alueet järjestyvät moduulien avulla. Mallin käytössä tärkeää on miettiä yhdessä asiakkaan kanssa hänen koko elämäntilannettaan raha-asioiden kontekstissa ja luoda yhdessä asiakasta aktivoiva ja kuntouttava asiakasprosessi. 

Satsaa ja säästä -malli koostuu viidestä moduulista: Elämäntilanne, Tunnesuhde rahaan, Tulot ja menot, Arjen valinnat ja Tulevaisuustyöskentely. Malliin sisältyy kaksi työskentelyn ulottuvuutta: Satsaa ja Säästä. Satsaa-tasolla työntekijä panostaa tunnetyöskentelyyn ja psykososiaaliseen tukeen. Säästä-tasolla työntekijän rooli on antaa asiakkaille konkreettisia välineitä talouden hallintaan. Molemmat ulottuvuudet ovat yhtä tärkeitä ja tapahtuvat asiakastyössä yhtäaikaisesti. 

Malli auttaa työntekijöitä orientoitumaan eri osa-alueiden huomioimiseen asiakastyössä. Liikkeelle lähdetään asiakkaan voimavaroista ja pyritään saamaan esiin asiakkaan omia näkemyksiä, ideoita ja ratkaisuehdotuksia. Mallin tarkoituksena on auttaa työntekijöitä organisoimaan työn eri vaiheita ja samalla näkemään koko ajan prosessi kokonaisuutena. Malli tukee järjestelmällisyyttä asiakastyössä ja mahdollistaa asiakkaan kanssa asetettujen tavoitteiden esilläolon työntekijälle ja asiakkaalle. 

Mallia voi käyttää joustavasti, se antaa työntekijälle tilaa soveltaa omaa tietoa ja taitoa asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Vuonna 2023 huhti-lokakuussa Satsaa ja säästä -mallia pilotoitiin Aikuisten sosiaalityön palveluyksikössä. Mallin pilotoinnin aikana kerättiin tietoa mallin toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tiedon keruu tapahtui seuraavin keinoin:

1) Kysely työntekijöiden taloussosiaalityön osaamisesta (helmi- ja marraskuu 2023),

2) Työntekijöiden palautteet (kesä- ja lokakuu 2023),

3) Asiakkaiden palautteet (kesä- ja lokakuu 2023),

4) Vapaamuotoiset työntekijöiden palautteet (koko pilotoinnin aikana) ja

5) Koulutuspalautteet (maalis- ja syyskuu 2023). 

Kyselyt toteutettiin nimettöminä nettikyselyinä, joihin linkit lähetettiin työntekijöille pilotointisuunnitelman aikataulun mukaisesti. Kerätyn tiedon perusteella toteutettiin mallin kokonaisuuden arviointi. 

Tulosten mukaan taloussosiaalityön osaamisesta voidaan todeta, että vahvimmat osaamisalueet liittyvät raha-asioiden puheeksi ottamiseen, tunnistamiseen ja arviointiin, tulojen ja menojen seurantaan sekä yhteistyöhön muiden tahojen kanssa. Heikoimmat osaamisalueet liittyvät asiakaslähtöisyyteen, psykososiaaliseen tukeen, ekologiseen kestävyyteen ja tavoitteellisuuteen. Työntekijöiden taloussosiaalityön oman osaamisen arviointeja ennen ja jälkeen pilotointia vertailtiin. Pilotoinnin jälkeen työntekijät ilmoittivat huomattavasti korkeampaa osaamista kaikilla osa-alueilla, mutta suhteellisen matalan vastausprosentin takia tuloksia voidaan pitää alustavina.

Työntekijöiden palautteista liittyen mallin mahdollisuuksiin korostui, että mallia pidetään ylipäätään hyvänä, hyödyllisenä ja kiinnostavana. Työntekijät ottivat käyttöön useimmin Tulot ja menot -moduulin budjetointi-työkaluja ja niistä erityisesti Takuusäätiön kehittämä Penno sai eniten positiivista palautetta. Lisäksi talousasioiden puheeksi ottaminen helpottui ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa parani. 

Mallin käyttöönoton esteitä työntekijöiden näkökulmasta olivat suuret asiakasmäärät ja akuuttien tilanteiden hoito. Työntekijät kokivat myös, että asiakkaiden motivoiminen oli haastavaa asiakkaiden kokiessa tulonsa riittämättömiksi. Työntekijät näkivät myös tarpeen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tarpeiden paremmalle huomioimiselle.

Asiakkaiden palautteiden mukaan heidän oman taloutensa hahmottaminen selkeni ja reflektio omaa taloudellista tilannetta kohtaan vahvistui. Asiakkaille raha-asioita käsittelevä malli oli ylipäätään hyödyllinen, mutta isona esteenä oli heidän kokemansa tulojen riittämättömyys. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Mallin kokonaisuuden käyttöönotto vaatii avointa keskusteluyhteyttä asiakkaan kanssa ja kokonaisvaltaista tutustumista asiakkaan tilanteeseen.
  • Malli käsittelee asiakkaan menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta, joten asiakassuhteen on oltava riittävän pitkä ja luottamuksellinen. 
  • Mallin rakenne mahdollistaa joustavuuden, eli mallin moduuleja ja niihin liittyviä työvälineitä ja -menetelmiä voi soveltaa tarpeen mukaan, mutta mallin liian kapea soveltaminen, esimerkiksi ainoastaan budjettiseurannan työkalujen käyttö, voi rajoittaa asiakkaan tilanteelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
  • Mallin levittämiseksi materiaalit jaetaan käyttöön kaikkien sote-ammattilaisten kanssa, joiden työtehtäviin kuuluu talouden ohjaus ja neuvonta. Esimerkiksi perhetyössä tehdään myös asiakkaiden talouden neuvontatyötä. 
  • Riskinä mallin käyttöönotolle on suuri työ- ja asiakasmäärä sekä vähäiset henkilöstö- ja aikaresurssit. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kainuun hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kainuun hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kainuun hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)